| Johanna Venho | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. heinäkuuta1971 (ikä 54) Espoo |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | runous |
| Palkinnot | |
Kritiikin Kannukset 2001 | |
| Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Infobox OK | |
Maria Johanna Venho (s.3. heinäkuuta1971Espoo)[1] on suomalainenrunoilija japrosaisti.
Venho valmistui ylioppilaaksi vuonna 1990 ja vuonna 1998Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi.[1] Hän opiskeli biologiaa ja yleistä kirjallisuustiedettä Jyväskylässä ja Helsingissä.[2] Pro gradu -tutkielmassaanMyytistä historiaan. Eavan Boland ja irlantilaisen tradition naiskuva hän tutki irlantilaista runoutta. Hän on opiskellut myös historiaa Avoimessa yliopistossa.lähde?
Venho on työskennellytYlenTeksti-TV:ssä toimittajana ja elokuva-arvostelijana 1997–2009,Tuli & Savu -runouslehden päätoimittajana, kulttuurilehtien avustajana sekä kääntänyt lastenkirjoja, ohjannut kirjoituskursseja ja toimittanut kirjoja.[2] Venho toimi taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestöForum Artisin pääsihteerinä 2013–2014.[1] Hän on perustanut runouslehtiJanonVilja-Tuulia Huotarisen kanssa ja oli sen päätoimittaja 2013–2014[1]. Hän oliTaiteen edistämiskeskuksen kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnan puheenjohtaja 2015–2017.[3]
Venhon runoja on käännetty antologioihin englanniksi, ranskaksi, italiaksi, unkariksi, viroksi, tšekiksi, slovakiksi ja espanjaksi,[2] ja hän toimii kansainvälisessä Versopolis-runoilijaverkostossa.[4] Hänen runovalikoimansaVirtuosi Incantesimi ilmestyi vuonna 2006 Italiassa Antonio Parenten kääntämänä. Vuonna 2008 lastenrunokokoelmaPoèmes pour mon bébé ilmestyi Ranskassa Jean-Luc Moreaun käännöksenä.
Vuonna 2001Suomen arvostelijain liitto myönsi VenholleKritiikin Kannukset -palkinnon[5]. Hän on saanut myösArvid Lydecken -palkinnon (2003),Katri Vala -palkinnon (2006), Espoon kaupungin kulttuuripalkinnon (2006),Einari Vuorelan runopalkinnon (2008) sekäWSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon (2012).[2]Eino Leinon palkinnon hän sai 2020.[6]