Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jokivikaudella. Pronssikauden loppupuolella ja/tai varhaisella rautakaudella Varaslammen pohjoisrannalla oli melko laajatekstiilikeraaminen asuinpaikka. 1000-luvun alussaLaatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämääerämaata ja Pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja.selvennäOrtodoksisen uskon saavuttua perustettiin 1500-luvulla Joensuussa sijaitsevaanKuhasaloonValamon luostarin sivuluostari, jonka luterilaiset kuitenkin hävittivät 25-vuotisen sodan elipitkän vihan aikana.lähde?
Joensuu-niminen kylä kuului Ruotsin vallan aikana Kontiolahteen.Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinasNikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiinkanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin niin, että vuonna 2022 kymmenen suurimman työnantajan joukossa oli vain yksi metsäteollisuuslaitos, UPM:n vaneritehdas[10].
Joensuu sijaitseeSaimaan järvialueeseen kuuluvanPyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakavaPielisjoki laskee.
Kaupungin kokonaispinta-ala vuonna 2004 oli 120,3 km², josta maa-alueita oli 81,9 km². Väestötiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1 311,94 km², josta maa-alueita on 1 171,06 km². Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen kokonaispinta-ala on ollut 2 750,96 km².[11]
Joensuu sijaitsee eteläboreaalisella sekä keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Joensuun keskusta-alue, Pyhäselän alue, Kiihtelysvaaran läntisin osa sekä Enon alue Pielisen tuntumassa kuuluvat eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, joka on pohjoisempia havumetsävyöhykkeitä monimuotoisempi. Suuri Pielisen järviallas mahdollistaa eteläboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen työntymisen kielekkeenä järven pohjoispohjukkaan saakka. Enon, Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran itäpuolinen alue kuuluvat keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joissa karut mäntykankaat vallitsevat.[14]
Joensuun alueen suot kuuluvat keidas- ja aapasoiden rajavyöhykkeelle. Eteläosan suoyhdistymät kuuluvat rahka- ja viettokeitaisiin ja pohjoisosan yhdistymät Pohjanmaan aapasoihin.[15] Joensuun soiden kokonaispinta-alasta ei ole suoranaista tilastoa, mutta Joensuun Pyhäselän kaupunginosassa vuosina 1975-2006 tutkittujen 31 suon kokonaispinta-ala oli 3 578 hehtaaria. Tutkituista soista 43% oli turvekankaita, 35% rämeitä, 13% korpia, 7% peltoja ja 2% avosoita. Ojittamattomien suotyyppien osuus oli 5% havainnoista.[16]
Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista.Joensuun lentoasemalla,Liperissä, onkin heinäkuussa 2010 mitattu Suomen kaikkien aikojen korkein lämpötila, +37,2 °C.[17]
Vuonna 2014 Joensuu asetti ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina itselleen ilmastotavoitteen[18]: hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. Suomen valtion tavoitteena on vuosi 2035. Joensuu vertaa tilannetta vuoden 2007 tasoon. Tavoitteeseen aiotaan päästä vähentämällä päästöjä 60 prosenttia, loput kompensoidaan.[19] Vuonna 2021Suomen Kuntaliitto palkitsi Joensuun vuoden ilmastokuntana.[20]
Kaupungin suurimmat päästöt muodostuvat tieliikenteestä, lämmityksestä (noin 20 prosenttia) sekä teollisuudesta ja työkoneista (40 prosenttia).[19][21] Liikenteen päästöjä on pienennetty esimerkiksi sähköbussien hankinnalla.[18] Kaupungin selvitysten mukaan asukkaidenhiilijalanjälki, keskimäärin 7,96 tonnia vuonna 2022, koostuu energiankulutuksesta, ruoasta, rakentamisesta, liikkumisesta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.[21]
Joensuun kaupunkikuvan periaatteet luotiin ensimmäisessäarkkitehtiClaes Wilhelm Gyldénin vuonna1848 laatimassa asemakaavassa. Siinä on esitetty kaupungin jako säännöllisen kokoisiin suorakulmaisiin kortteleihin, jotka aluksi jaettiin kuuteen tonttiin. Gyldénin asemakaava edustaa empiren kaavoitusihanteita, joissa korostuu paloturvallisuuden edistäminen jakamalla kaupunki leveillä puistokaduilla, jotka hidastavat palon leviämistä. Tämä ihanne huipentui vuonna 1856 annetussakaupunkien yleisessä rakennusjärjestyksessä (KYRJ).lähde?
Joensuun torin sijainti; alun perin torille oli varattu kaksi korttelia
Joensuun kävelykatuaYlisoutajan silta. Kuvassa oikealla näkyy yksi Suomen korkeimmista puukerrostaloista "Joensuu Lighthouse".
Asemakaavaa oli tarpeen tarkistaa jo 1860-luvulla. Pääsyynä oli tonttien osoittautuminen liian pieniksi.Ferdinand Öhmanin vuonna 1867 laatimassa kaavassa edellä mainittuja piirteitä oli korostettu. Siltakadun ja sen eteläpuolella samansuuntaisena kulkevan Koskikadun väliin oli lisäksi luotu puistojen, aukioiden ja julkisten rakennusten akseli, joka vielä nykyäänkin korostuu Joensuun kaupunkikuvassa. Pielisjoen rannasta lukien akselilla sijaitsevatEliel Saarisenarkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotuksen perusteella toteutettuJoensuun kaupungintalo, Vapaudenpuisto, Joensuun tori, liikerakennuksiakin sisältävä Keskuskujan ja Keskuspuiston kortteli, entisenJoensuun lyseo kortteli (nykyisinJoensuun taidemuseo), Joensuun lyseon lukio, Lyseon peruskoulu, Joensuun urheilutalo ja Ystävyydenpuisto. Myöhemmin on saman akselin jatkeelle, juuri vanhanruutukaava-alueen ulkopuolelle sijoitettu lisäksiItä-Suomen yliopiston päärakennus. Asemakaavassa korttelien tonttijako muutettiin nelijakoiseksi, mutta tätä toteutettiin vain uusissa rakentamattomissa kortteleissa. Vanhoissa kortteleissa noudatettiin vanhaa kuuden tontin korttelia tai näiden kahden yhdistelmää. Tonttijaon vaihtelevuus on edelleen tyypillistä Joensuun keskustassa.lähde?
Joensuu toteutui omaleimaisena empiren puukaupunkina, jolle olivat tyypillistä matalat rakennukset ja leveä katutila verrattuna vanhempiin kaupunkeihin. Ensimmäiset yksityiset kivitalot ilmestyivät 1900-luvun alussa ja suurempia liiketaloja alettiin toteuttaa Siltakadun varrelle 1940-luvun lopussa. Puukaupunki-ilme säilyi kuitenkin pitkään 1960-luvulle. 1970-luvulla vanhaa rakennuskantaa korvattiin nopeasti yleensä maanpäällisen kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävillä lamellikerrostaloilla, jotka nykyään muodostavat yhtenäisiä katutiloja pohjois-eteläsuuntaisten kortteleiden varsille. Päistään korttelirakenne oli avoin, joten tältä osin kaupunkirakenne toteuttaafunktionalismin ihannetta.lähde?
2000-luvun alussa Joensuun keskustassa on tehty suuria kaupunkikuvaan vaikuttavia investointeja, muun muassa kävelykeskustaprojekti. Tätä ovat seuranneet yksityiset investoijat uusine torin ympäristön liikerakennushankkeineen.lähde?
Joensuu oli vuoteen 1954 pieniPielisensuun kunnan saartama ja sen kanssa kilpailevaagraari kauppakaupunki. Kaupungille ja sitä ympäröiville esikaupungeille antoivat leimansa monet sahat ja niitä ympäröivät tehdasyhdyskunnat, kutenUtra,Sirkkala jaPenttilän saha. Kaupunkia oli laajennettu Pielisjoen itäpuolellaBertel Jungin laatimallaNiinivaaran kaupunginosan asemakaavalla. Siirtoväkeä ja rintamamiehiä oli sotien jälkeen asutettu myös Otsolan ja Kanervalan uusiin kaupunginosiin, joiden rakentaminen perustuiSuomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Standardoimistoimiston luomiintyyppitaloihin.lähde?
Vuoden 1955 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostuneen laajemman kaupunkikokonaisuuden avulla alueen tulevaisuutta oli helpompi suunnitella.Otto-Iivari Meurmanin laatimassa Joensuun yleiskaavassa (1953) luotiin perusteen tulevalle kasvulle soveltamallalähiöperiaatetta uusien rakentamisalueiden osoittamiseen sekä päätiestön uusimisella muun muassa keskusta-alueen kiertävällä kehätiellä. 1990-luvun lopulta lähtien Joensuu on lisännyt omakotitonttien tarjontaa samalla, kun työssäkäynnin ja asioimisen alueet ovatseutuistumisen myötä laajentuneet.lähde? Meurmanin yleiskaava loi myös pohjan kaupunkiseudun viheralueverkostolle, joka keskeisiä piirteitä ovatPielisjoen ja Pyhäselän rantoja noudattavat reitit sekäMehtimäen jaLinnunlahden vapaa-ajan palvelujen keskittymä. 1970-luvulta lähtien keskustan länsipuolelleMehtimäen viereen on luotuItä-Suomen yliopiston yliopistokampus.lähde?
Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden jatkuvuus, niin kutsutut viherkäytävät, ja hyvät jalankulun sekä pyöräilyn yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.lähde?
Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevallePyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaanPielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.lähde?
Uusista alueista merkittävimpiä ovat pääosin 1970-luvulla toteutettu punatiilen hallitsemaRantakylä ja 1980- ja 1990-luvuilla toteutettu vaaleaNoljakka. Näistä sekä Niinivaarasta on pyritty kehittämään voimakkaita aluekeskuksia kerrostaloytimineen. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.lähde?
Merkittävimmät 2000-luvulla valmistuneet rakennukset ovat Joensuu-areena, joka valmistuessaan 2003 oli Suomen suurin puurakennus ja MetsäntutkimuslaitoksenMetla-talo, joka valmistuessaan 2004 oli Suomen suurin puinen toimistorakennus.lähde?
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälistä alkaen kaupungin keskustassa on rakennettu vilkkaasti. Torin ympäristöön tuli runsaasti uusia liikerakennuksia, yliopistokampuksen uusi hallintorakennus Aurora II valmistui,Joensuun Tiedepuisto on saanut lisärakennuksia, puretun Lyseon peruskoulun tilalle valmistui 2007Joensuun lyseon peruskoulun koulurakennus. KauppakeskusIso Myy valmistui kokonaisuudessaan syksyllä 2007, kattaen sisäänsä yli 70 liikettä. Myös vanhoja kauppakeskuksia, esimerkiksiKauppakeskus Metropolia jaKauppakeskus Centrumia, on uusittu ja laajennettu. Ison Myyn ja Metropolin, samoin Metropolin ja Centrumin välillä olevien katujen yllä kulkevat sillat, jotka yhdistävät kauppakeskukset. Joensuussa on monia kauppakeskittymiä ja kauppapuistoja, joissa on suurmyymälöitä. Esimerkiksi Voimatiellä, Joensuun kauppapuiston alueella on Prisma, ja muita massiivisia tavarataloja. Joensuun kaupungin alueella on 17 S-marketia.[22]
Kaupungin hallintosäännön mukaankaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut heinäkuun 2022 alusta Jere Nuutinen (kesk.), 1. varapuheenjohtajanaSeppo Eskelinen (sd.), ja 2. varapuheenjohtajana Sari Koskinen (vihr.). Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä.[23] Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia.
Kaupungin hallinto- ja palvelutoiminta tapahtuu lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilötoimielinten alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungissa toimivat keskusvaalilautakunnan lisäksi seuraavat lautakunnatlähde?:
Tarkastuslautakunta
Hyvinvointilautakunta
Kaupunkirakennelautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta
Joensuun alueellinen jätelautakunta
Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2019 on 20,5 %.[27]
Päätöksentekoon osallistuu myösJoensuun nuorisovaltuusto (Nuva).[28] Nuva edistää nuorten asemaa Joensuussa ja järjestää erilaisia tapahtumia.
Kaupunginjohtajana toimi syksystä 2010 lähtien syksyyn 2023Kari Karjalainen. Kaupunginjohtajan tehtäviin lukeutuvat kaupungin hallinnon, talouden sekä kaupunkikonsernin kehittäminen ja johtaminen ”yhdessä kaupunginhallituksen ja viranhaltijoiden kanssa.”[29] Karjalainen jäi eläkkeelle 1. marraskuuta 2023 alkaen.[30]
Karjalaisen seuraajaksi valittiin 29. toukokuuta 2023Jere Penttilä.[31] Penttilä aloitti virassaan 1. marraskuuta 2023 ja toimii sitä ennen ajalla 1.10.–31.10.2023 kaupunginjohtajan sijaisena.[32]
Joensuun kaupunginhallitus esitti 13.11.2006Enon,Liperin,Outokummun,Polvijärven,Kontiolahden jaPyhäselän kunnille kuntaliitosselvityksen aloittamista. Selvitys jatkui vain Enon, Polvijärven, Kontiolahden ja Pyhäselän kanssa. Kontiolahti jättäytyi pois hankkeesta syksyllä 2007 ja samalla myös Polvijärven osallisuus päättyi, koska kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Joensuu, Eno ja Pyhäselkä jatkoivat kuntaliitoksen selvittämistä. 17. joulukuuta 2007 Joensuu, Eno ja Pyhäselkä päättivät yhdistyä 1. tammikuuta 2009 alkaen uudeksi Joensuun kaupungiksi.lähde?
Rautatiemiestalot NiinivaarallaJoensuun väkiluvun kehitys
Joensuun väkiluku on kasvanut kaupungin perustamisen jälkeen tasaisesti. Vuonna 1850 kaupungissa asui vain 129 henkeä. Vuoteen 1870 mennessä kaupunkiin oli asettautunut jo 2 819 ja vuoteen 1890 mennessä 4 940 asukasta.[34] Kasvu oli 1900-luvun puolella ennentoista maailmansotaa hitaampaa (vuonna 1939 asukkaita 5 971 henkeä)[35], mutta nopeutui sodan jälkeen tuntuvasti. Nopeimmillaan kasvu oli 1950- ja 1970-luvuilla, jolloin väkiluku moninkertaistui. Väkiluvun kasvuun ei vaikuttanut vain samaan aikaan osunut yhteiskunnan rakennemuutos maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, joka yleisestikin kasvatti Suomen kaupunkeja, vaan myös alueliitos. Vuonna 1954 silloinen Pielisensuun kunta liitettiin kaupunkiin ja niin Joensuu sai muun muassa nykyiset esikaupunkialueensaHukanhaudan,Karsikon,Mutalan jaNoljakan.lähde?
1970-luvulla asukasmäärää lisäsi erityisesti vuonna 1969 perustettu Joensuun korkeakoulu (nykyinenItä-Suomen yliopisto). Uusin hyppäys väestönkasvussa selittyy vuoden 2005 alusta toteutuneellakuntaliitoksella. Muutenkin Joensuun väestön kasvu on tapahtunut ”vanhan kaupungin” ulkopuolisilla alueilla, sillä esimerkiksi vuonna 1995 ruutukaava-alueella asui noin 9 200 joensuulaista, joka on likimain saman verran kuin 40 vuotta aiemminkin.lähde?
Kaupungin strateginen tavoite on kasvaa 80 000 asukkaan kaupungiksi.[36]
Penttilään kohoaa Joensuun korkein asuinrakennus Tähtitorni. Niinivaaralla oli jo ennestään Pohjois-Karjalan keskussairaala, joka myös erottuu korkeana rakennuksena
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Vuoden 2018 lopussa Joensuussa oli 76 551 asukasta, joista 67 662 asuitaajamissa, 8 050 haja-asutusalueilla ja 839:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Joensuun taajama-aste on 89,4 %.[38] Joensuun taajamaväestö jakautuu 10 eri taajaman kesken[39]:
Kaupunginkeskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Joensuun keskustaajama ulottuu Joensuun lisäksi osittain Kontiolahden ja Liperin kuntien alueille. Yhteensä Joensuun keskustaajamassa on 71 798 asukasta ja sen pinta-ala on 80,17 neliökilometriä.[39] Kulhon taajama ulottuu pääosin Kontiolahden kunnan alueelle.[40] Vuonna 2017 määritellyistä taajamistaReijola on kasvanut yhteen Joensuun keskustaajaman kanssa vuoden 2018 taajamarajauksessa.
Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jonka elinkeinoelämä on palvelupainotteinen. Tieto- ja viestintätekniikan yritysten keskittymistä on tapahtunutJoensuun Tiedepuiston tarjoamiin toimitiloihin. Suuria teollisuuden yrityksiä ovat lukkovalmistaja Abloy ja metsäkoneita valmistavaJohn Deere. Tutkimusta ja tuotekehitystä Joensuussa on yliopistossa, tiedepuistossa, Metlassa ja muutamissa yrityksissä muun muassa väritutkimuksen ja diffraktiivisen optiikan alalla.lähde?
Vuonna 2021 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat[41]:
Joensuu on valittuvuoden pyöräilykunnaksi vuosina 1999[46] ja 2014.[47] Vuonna 2017 kaupunkiin avattiin Suomen ensimmäinen pyöräkatu, joka on rakennettu pyöräily erityisesti huomioiden. Pyöräliiton mukaan[48] vuonna 2021 Joensuun kantakaupungin matkoista tehtiin 15 prosenttia pyörällä ja 30 prosenttia jalkaisin.[49]
Joensuun seudun joukkoliikennettä (Jojo) hoitavat viimeisimmän kilpailutuksen jälkeen Länsilinjat Oy, Savo-Karjalan Linja Oy, sekä Savonlinja Oy. Jojo-liikenne toimii myös Kontiolahden ja Liperin kuntien alueella.lähde?
Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupungin ohittaa 26 kilometriä pitkä moottoritie, joka valmistui kokonaisuudessaan loppukesällä 2014. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:
Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista (Helsinki)–Koskenkylä–Kouvola–Kajaani)
Kuopion ja Värtsilän (Sortavala) suunnista (Turku–Niirala)
Tässä vuoden 2005 valokuvassa näkyy edustalla rautatieaseman makasiini, jonka puuseinäinen osa paloi maan tasalle tuhopoltossa vuonna 2012. Taustalla Niinivaara ja keskussairaala.
Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema.VR:n kaukoliikenne kuljettaa matkustajia Joensuusta etelään (Joensuu–Lappeenranta–Lahti–Helsinki), länteen (Joensuu–Pieksämäki) ja pohjoiseen (Joensuu–Nurmes). MyösIlomantsiin johtavalla radalla oli säännöllistä henkilöliikennettä kokeiluluontoisesti 1967–1969. Sen jälkeen radalla on ollut säännöllisesti vain tavaraliikennettä, etenkin raakapuukuljetuksia.Ilomantsin rataa on kunnostettu 2010- ja 2020-luvuilla teollisuuden tarpeiden johdosta.lähde?
Joensuun yöjunavuorot lakkautettiin vuoden 2006 syyskuun kolmen ensimmäisen päivän aikana. Toistaiseksi viimeinen Joensuusta matkaan lähtenyt yöjuna otti suunnaksiTurun perjantaina 1. syyskuuta 2006 kello 23.07.[50]
Joensuun lentoasema sijaitseeLiperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin, jonneFinnair lentää vuoden 2024 tilanteen mukaan kaksi lentoa päivässä.[51]
Sisävesiliikennettä palvelevat etenkin Ukonniemen syväsatamaPenttilän kaupunginosassa ja matkustajasatama kaupungin keskustassa.lähde?
Itä-Suomen yliopiston Agora-rakennus.Joensuun seudun kansalaisopiston päätoimipaikka. Wivi Lönnin suunnittelemassa talossa toimii nykyään myösJoensuun yhteiskoulun lukio. Rakennusta on jatkettu muun muassa vuonna 2015 valmistuneella Pasi Siistosen suunnittelemalla uudisosalla.
Joensuussa on 24 alakoulua. Kaupungin varsinaisia alakouluja on 17 jayhtenäiskouluja neljä. Joensuussa sijaitsee myösnormaalikoulu, Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu jaSteinerkoulu.[55] Yläkouluja on kolme.[56]
Joensuun Urheiluakatemia on oppilaitosten yhteistyöverkosto, joka tarjoaa urheilijoille koulutusta ja valmentautumista. Se toimii yhteistyössä Yhteiskoulun, Lyseon, Normaalikoulun ja Itä-Suomen koulun lukion, ammattiopisto Riverian, Itä-Suomen Liikuntaopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.[59]
Näkymä Joensuun keskustassa taidemuseolta kaupungintalolle päin.
Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki.
Kulttuurikaupungiksi Joensuuta ovat luoneet osaltaan yliopisto ja muut oppilaitokset.Itä-Suomen yliopistossa on useita humanistisia, taiteisiin liittyviä ja perinnetutkimuksen koulutuslinjoja jaKarelia-ammattikorkeakoulussa on muun muassa kuvataiteen, käsityön, muotoilun, grafiikan ja monia media-alan koulutusohjelmia. Kaupungissa toimii myös konservatorio ja Pekkalan kuvataideoppilaitos.lähde?
Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisistarock-yhtyeistä muun muassaHassisen Kone jaNeljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmotIsmo Alanko (Hassisen Kone) jaIlkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä[62].
Joensuussa on järjestetty useita suuriakristillisiä kesätapahtumia.Herättäjäjuhlat on järjestetty Joensuussa kolme kertaa vuosina 1961, 1995 ja 2022.[64] Vanhoillislestadiolaistensuviseurat on järjestetty Joensuussa vuosina 1947 ja 1964.[65]
Korpiselän ortodoksinen seurakunta (jäi pääosin Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle ja lakkautettiin 1949, Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Ilomantsin ortodoksiseen seurakuntaan ja sittemmin seurakuntajärjestelyissä Joensuun ortodoksiseen seurakuntaan).
Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan Kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.lähde?
Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäelläJoensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko,Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen pohjois-venäläinen ortodoksikirkko, jossa on käytetty paljon puuta, ja joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksinen kirkko;Ortodoksisen seminaarin Pyhän Johannes Teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.lähde?
Näiden lisäksi Joensuun kaupungissa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä, sekä moskeija.lähde?
Vuoden 1990Maailman vahvin mies -kilpailu järjestettiin Joensuussa.[71] Myös niin ikään kansainvälisen Strongman Champions Leaguen Suomen-osakilpailu järjestettiin Joensuussa elokuussa 2019.[72]
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaalaajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Merkinnän syy: enemmän järjestetyistä isommista tapahtumista
Joensuun suurimpia urheiluseuroja on vuonna 1900 perustettuJoensuun Kataja, jonka lajeihin kuuluvat koripallo, taitoluistelu, voimistelu, hiihto ja yleisurheilu. Katajan miestenkoripallojoukkue saavutti 2000-luvulla kaksi SM-kultaa, kuusi hopeaa ja viisi pronssia. Koripallojoukkue on pelannut mestaruussarjatasolla 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla. Koripalloiluharrastus Joensuussa virisi 1950-luvulla.lähde?
SuunnistusseuraKalevan Rasti on yksi suurista suomalaisista suunnistusseuroista. Se on perustettu vuonna 1950 ja se on niittänyt menestystä voittamalla muun muassaTiomilan vuosina 1983, 2010, 2011 ja 2013 jaJukolan viestin 2004, 2005, 2007 ja 2012–2014 sekä 25-mannan vuosina 2005 ja 2006.lähde?
SalibandyseuraJosba on Suomen vanhimpia ja menestyksekkäimpiä lajinsa seuroja niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.lähde?
PesäpallossaJoensuun Maila pelaamiesten Superpesiksessä ja joukkue voitti seuran historian ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden vuonna 2018. Joensuun Maila nousi Superpesikseen kaudelle 2004 ja on siitä lähtien pelannut yhtäjaksoisesti tällä sarjatasolla. Seuran naisten edustusjoukkue nousi kaudeksi 2020naisten Superpesikseen.lähde?
Joensuun Urheilusukeltajat on yksi Suomen suurimmista sukellusseuroista. Laitesukelluksen peruskurssi järjestetään vuosittain. Kouluttajina on maan kokeneimpia sukeltajia.lähde?
Suurimmat Joensuun liikuntapaikat ovat keskustan läheisyydessäMehtimäen alueella. Siellä sijaitsee monitoimihalliJoensuu-areena,Joensuun jäähalli[73], palloiluareena Motonet Areena[74], yleisurheilukenttä,Joensuun Laulurinne,Mehtimäen pesäpallostadion,Joensuun ravirata, uimahalli Vesikko, skeittipuisto, tennis- ja curlinghalli, koirankoulutuskenttä ja liikuntakeskus Kuntokeidas.[73][75] Kuntokeitaassa voi harrastaa esimerkiksi padelia, keilausta ja minigolfia.[76] Vesikon lisäksi Joensuussa on uimahalli myös Rantakylässä.[75]
↑Nevalainen, Kimmo: Sami Tissari oli ehdokkuudesta kuin puulla päähän lyöty. Karjalainen, 11.11.2022, s. 18. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.11.2022.
.jpg)
