Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Jim Crow -lait

Wikipediasta
Mustaksi maskeerattuThomas D. Rice esittämässä ”Jump Jim Crow’ta”.Litografia noin vuodelta 1832.

Jim Crow -lait (engl.Jim Crow laws) olivatYhdysvaltojenetelävaltioissaYhdysvaltain sisällissodan jälkeenrotuerottelua ylläpitäneitä lakeja, joiden tarkoitus oli estäämustaa väestöä saamasta poliittista ja taloudellista valtaa valkoisteneteländemokraattien hallitsemissa osavaltioissa. Lait saivat alkunsa 1870-luvulla ja olivat voimassa 1960-luvun puoliväliin saakka.[1]

Jim Crow -lait perustuivat juridisestiYhdysvaltain korkeimman oikeuden vuonna 1896 antamaan päätökseenPlessy vastaan Ferguson.[2] Päätöksen mukaanLouisianan osavaltion laki, joka sääti mustille ja valkoisille tarkoitetut erilliset mutta yhdenvertaiset tilat rautatieliikenteessä pakollisiksi, ei ollutperustuslain vastainen. Päätös muodosti osavaltioiden ja paikallishallintojen rotuerottelukäytäntöjen juridisen perustan aina vuoteen 1954 asti, jolloin korkein oikeus kumosi sen päätökselläBrown vastaan Topekan koululautakunta.[3] Tämän yksimielisen (9–0) päätöksen mukaan rotuerottelu on perustuslainneljännentoista lisäyksen vastainen. Neljästoista lisäys takaa kaikille kansalaisille yhtenäisen kohtelun lain edessä.[4][5]

Termin alkuperä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Jim Crow -nimitys tuleeThomas D. Ricen vuonna 1828 tekemästä ”Jump Jim Crow” -pilkkalaulusta,[6] jota tämä esitti kiertolaislauluesityksessään,[7] joka sai menestystä ja runsaasti jäljittelijöitä.[7] Vaikka näytösten halventavuus vähenikin myöhempinä vuosikymmeninä,[7] ”Jim Crow” oli jo vuonna 1838 rasistinen haukkumasana[6] ja se oli tuoreessa muistissa vielä 1870-luvulla, jolloin kyseisiä lakeja alettiin säätää.[6] Termi ”Jim Crow -laki” esiintyi ensimmäistä kertaa vuonna 1904Dictionary of American Englishissa.[8] Nimitystä oli käytetty kuitenkin yleisesti jo ainakin vuodesta 1890 lähtien.[8]

Jim Crow -lait ja rotusyrjintä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
John T. McCutcheonin karikatyyri vuodelta 1904 valkoisten ja mustien erillisistä mutta ”yhdenvertaisista” junanvaunuista.
Yksinomaan valkoisille tarkoitettu ravintola OhionLancasterissa 1938.

Jim Crow -lakien perusteella mustalla väestöllä oli erilliset mutta ”yhtäläiset” oikeudet (separate but equal). Todellisuudessa lait olivat osa järjestelmällistärotusyrjintää, jolla rajoitettiin mustan väestön tavallista elämää. Pääosin ne pyrkivät erottamaan mustan väestön valkoisesta muun muassa kouluissa ja useimmissa julkisissa paikoissa, erityisesti junissa ja busseissa. Vuonna 1914 jokaisessa etelävaltiossa oli Jim Crow -lakeja.[6] Lait vaikuttivat arkielämän kaikkiin puoliin: esimerkiksi vuonna 1930 AlabamanBirminghamissa valkoiset ja värilliset eivät saaneet pelata keskenäändominoa taitammea.[6]

Eri osavaltioiden Jim Crow -lait kielsivät muun muassa:[1]

  • mustaa parturia leikkaamasta valkoisten naisten hiuksia
  • hautaamasta mustia ja valkoisia samalle hautausmaalle
  • opettamasta mustia ja valkoisia lapsia samassa koulussa
  • tarjoilemasta alkoholia mustille ja valkoisille samassa ravintolassa

Myössukupuoliyhteys mustien miesten ja valkoisten naisten välillä oli kielletty ja sitä pidettiin juridisestiraiskauksena. Lakien noudattamista valvottiin väkivallalla ja sen uhalla, ja niiden noudattamatta jättäminen vaaransi työpaikan, kodin ja jopa hengen. Mustilla ei juuri ollut mahdollisuuksia saada oikeutta väkivallan kohteeksi jouduttuaan, koska poliisi ja oikeuslaitos oli valkoisten hallitsema.[1]

Väkivalta oli keskeinen Jim Crow -lakien sosiaalisen kontrollin väline ja sen äärimmäinen muoto oli mustienlynkkaukset. Monien valkoisten aikalaisten mukaan lynkkaukset olivat välttämätön lisä oikeuslaitokselle, vaikka ne olivatkin epämiellyttäviä. He uskoivat mustien olevan taipuvaisia väkivaltaisiin rikoksiin, erityisesti valkoisten naisten raiskauksiin. Lynkkauksia tutkineen Arthur Raperin mukaan noin kolmasosa lynkatuista oli syyttömiä. Lynkkauksen kohteeksi mustat joutuivat yleensä vaadittuaan kansalaisoikeuksia, rikottuaan Jim Crow -sääntöjä tai rotumellakoiden jälkipuinnissa.[1]

RuotsalaisenGunnar MyrdalinCarnegie-säätiön toimeksiannosta vuonna 1944 julkaisema tutkimusAn American Dilemma: The Negro Problem and Modern Democracy käsitteli mustien ihmisoikeuksien toteutumisen ongelmaa Yhdysvalloissa. Tutkimus teki Jim Crow -laeista ja niitä ylläpitäneistä osavaltioista kansallisen häpeäpilkun.[6]

Lakien kumoaminen

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1954Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi päätöksen Plessy vastaan Ferguson päätökselläBrown vastaan Topekan koululautakunta, jonka mukaan rotuerottelulait olivatYhdysvaltain perustuslain 14. lisäyksen vastaisia.[3][5] Päätös käynnisti Yhdysvalloissa koulutusjärjestelmän ja yleisemmän yhteiskunnallisen uudistuksen ja toimi innoittajanakansalaisoikeusliikkeen syntymiselle.[9] Kansalaisoikeusliikkeen järjestämäMontgomeryn bussiboikotti ja sitä seuranneet mielenosoitukset vaikuttivat myös Jim Crow -lakien kumoamiseen. Yhdysvaltain liittovaltion lakiin lisättiin lopulta vuonna 1964 kansalaisoikeuslaki (Civil Rights Act)[10] jaäänioikeuslaki (Voting Rights Act) vuonna 1965.[11]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdPilgrim, David: What Was Jim Crow? 1.9.2000. Ferris State University. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
  2. Cozzens, Lisa: Plessy v. Ferguson African American History. 17.9.1999. watson.org. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  3. abZimmerman, Thomas: Plessy v. Ferguson American Culture Studies Program. Bowling Green State University. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  4. Laura Katajisto: English-Finnish Glossary of United States Justice Terms FAST Area Studies Website. 2001. Tampereen yliopisto, Käännöstieteen laitos. Viitattu 11.11.2009.
  5. abWestwind Writers Inc.: 1954: Brown v Board of Education Decision (May) crmvet.org. Civil Rights Movement Veterans Website. Viitattu 12.11.2009. (englanniksi)
  6. abcdefCarter, Kelley L.: Relics of Racism: Big Rapids Museum Lets Its Memorabilia Tell the Ugly Story of Jim Crow in America. Detroit Free Press. 5.2.2001. Arkistoitu 11.2.2009. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
  7. abcGlomska, Hanna & Begnoche, Janet: American Minstrel Show Collection - A Finding Aid 2002. Princetonin yliopistokirjasto, Manuscripts Division, Department of Rare Books and Special Collections. Viitattu 15.2.2009. (englanniksi)
  8. abWoodward, C. Vann & McFeely, William S: The Strange Career of Jim Crow, s. 7. Galaxy Books, 2001. (englanniksi)
  9. Brown v. Board of Education - About The Case 11.4.2004. Brownvboard.org: Brown Foundation for Educational Equity, Excellence and Research. Viitattu 11.11.2009. (englanniksi)
  10. Civil Rights Act (1964) Ourdocuments.gov. Viitattu 6.9.2010. (englanniksi)
  11. Voting Rights Act (1965) Ourdocuments.gov. Viitattu 6.9.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jim_Crow_-lait&oldid=22514146
Luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2026 Movatter.jp