Jesidit elidasnilaiset ovatIrakissa ja muillakurdialueilla[1] asuva etnis-uskonnollinen ryhmä. Jesidiläisyyden eli jesidismin harjoittajia on eri arvioiden mukaan 70 000–500 000[2] lähinnä Irakin,Syyrian jaKaukasuksen alueella, eniten Irakissa. Suurin osa jesideistä puhuukurmandžia,[3] osa myös arabiaa. Niin asiantuntijoiden kuin jesidien jakurdienkin keskuudessa on kiistelty siitä, ovatko jesidit kansallisuudeltaan kurdeja vai itsenäinen etninen ryhmänsä,[3] mutta enemmistö jesideistä pitää itseään kurdeina.[4]
Jesidismi onetninen uskonto, johon ei ole mahdollista kääntyä tai josta ei jesidien oman käsityksen mukaan ole mahdollista luopua. Jesidit voivat käydä kauppaa ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä muiden uskontojen edustajien kanssa, mutta esimerkiksi seurustelu tai avioliitto yhteisön ulkopuolelle ei tule kysymykseen.
Jesidien kokonaismäärästä on hyvin erilaisia arvioita. Luvut ovat vaihdelleet 300 000 jesidistä maailmanlaajuisesti jopa 700 000:een pelkästään heidän ydinalueellaan Pohjois-Irakissa. Irakissa ei ole tehty luotettavia väestönlaskentoja sitten vuoden 1965, jolloin jesidejä oli noin 70 000 eli noin 1 % koko maan väestöstä. Jos heidän määränsä on kasvanut samassa suhteessa maan muuhun väestöön, Irakin jesidejä olisi nykyisin noin 300 000.[5] Pohjois-Irakissa jesidejä on keskittynyt etenkinSindžarin alueelleMosulin länsipuolella lähelläSyyrian vastaista rajaa. Heitä asuu myösŠayhanin alueella Mosulin koillispuolella, jossa sijaitsee myös jesidien pyhiinvaelluspaikkaLališ.[6]
Syyriassa jesidejä asuuKurd Dagin jaJaziran alueilla. Syyran yhteisöt ovat Irakia paljon pienemmät ja kaikkiaan Syyrian jesidejä on ehkä noin 15 000.Turkissa jesidejä asuu maan koillisosassaTur Abdinin alueen kylissä. Monet maan jesideistä ovat kuitenkin muuttaneet ulkomaille. Jesidiyhteisöjä on myösKaukasianArmeniassa jaGeorgiassa.[6] Armeniassa heitä oli vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan 31 079[7] ja Georgiassa vuoden 2014 laskennan mukaan 12 200.[8]
Jesidismi on yhdistelmäzarathustralaisuutta,manikealaisuutta,juutalaisuutta,kristinuskoa jaislamia. Jesidit uskovat Jumalaan, joka on heille vain luoja eikä vaikuta enää maailmassa, ja joka on yhtä aikaa hyvä ja paha.[1][10] Jesidien näkemyksen mukaan Jumala on jättänyt luomakunnan seitsemän pyhän olennon tai enkelin huomaan. Jumalan sijasta uskonnon keskushahmo on yleisestiriikinkukkona kuvattu enkeliMelek Ta'us. Jesidit eivät usko persoonalliseen pahaan. Islamin piirissä ”riikinkukkoenkeli” rinnastetaan useinSaatanaan, minkä vuoksi muslimit suhtautuvat jesideihin usein epäluuloisesti tai vainoavat näitä. Jesidit rukoilevat auringon suuntaan, ja he palvovat rituaaleissaan luonnonelementtejä: maata, tulta, vettä ja ilmaa. Jesidit uskovat sielunvaellukseen, mutta toisaalta he uskovat myös taivaaseen ja helvettiin. Jesidien myyttisen kertomuksen mukaan käärme pelasti luomakunnan tukkimalla Nooan arkkiin tulleen vuodon.[10]
Jesidien merkittävin pyhimys on šeikki Adi ibn Musafiri[1] joka uudisti 1100-luvulla jesidismiä ja toi siihen vaikutteita islamista ja kristinuskosta. Hänet on haudattuLališiinTigriin itäpuolelleMosulin pohjoispuolelle, ja sinne tehdään pyhiinvaelluksia.
Jokaisen jesidin odotetaan tekevän ainakin kerran elämässään pyhiinvaellusmatkan Lališiin. Pyhiinvaellus huipentuu rituaalikierrokseen temppelirakennuksen kammioissa, jossa jesidit ottavat vastaan kasteen kahdesta pyhästä lähteestä. He suutelevat käärmepatsasta temppelin suuaukolla ja kiertävät kolmesti šeikki Adin haudan.[10]
Jesidit laskevat joutuneensa historian varrella kansanmurhan uhriksi yhteensä 72 kertaa ennen Isis-järjestön vainoa.[10] Osan Irakista vuonna 2014 vallannutIsis-järjestö vainosi jesidejä.[11] Elokuussa 2014 Isis murhasi ainakin kaksituhatta jesidiä, sieppasi yli viisituhatta ja raiskasi yli tuhat jesidinaista. Siepatut käännytettiin pakolla islamiin ja naiset myytiin orjiksi Isisin terroristeille.[10]
.svg)
.jpg)
