Jeff (Geoffrey Arnold) Beck (24. kesäkuuta1944Wallington,Surrey –10. tammikuuta2023)[1][2] olibrittiläinenrockia jafuusiojazzia esittävä merkittäväsähkökitaristi. Beck soitti useissa 1960-luvun merkittävissä brittiyhtyeissä.
Geoffrey Arnold Beck syntyi Wallingtonissa. Useiden 1960-luvun alun rockmuusikoiden tapaan hän aloitti uransa soittamalla muusikoiden tapaamisissa. Vuonna 1965 Beck liittyiThe Yardbirds -nimiseen menestyvään yhtyeeseen, jonka aikaisempi soolokitaristiEric Clapton oli lähtenytJohn Mayall´s Bluesbreakersiin. Häntä suositteli yhtyeeseen tähän aikaanstudiokitaristina toiminutJimmy Page, jota yhtye aluksi pyysi kitaristiksi.[3]The Yardbirds levytti suurimmathittinsä niiden 18 kuukauden aikana, jotka Beck oli yhtyeen jäsen. Suosion myötä Beck oli tuonaikaisen teinityttöjen lehdenRAVE:n kansikuvassa.
Vuonna 1966 Beck jakoi soolokitaristin roolin Jimmy Pagen kanssa. Heikko terveys rasitti Beckiä kiertueilla ja lopulta hän erosi lyhyen ajan kuluttua Pagen liittymisestä. Tämän ajan ainoaksi levytykseksi jäi single "Over Under Sideways Down". Kokoonpano esiintyi klubikohtauksessaMichelangelo Antonionin 1966 valmistuneessa elokuvassaBlow-Up –erään suudelman jälkeen.
The Yardbirdsistä eroamisensa jälkeen Beck teki soolosinglen "Hi Ho Silver Lining/Beck's Bolero", jossa Beck laulaa a-puolen itse. Instrumentaalikappaleessa "Bolero" häntä säestivät Jimmy Page jaThe Who -yhtyeen rumpaliKeith Moon, basisti/kosketinsoittajaJohn Paul Jones sekä pianistiNicky Hopkins.
Vuonna 1967 Beck perusti yhtyeenThe Jeff Beck Group, jossa hän oli itse soolokitaristi,Rod Stewart laulusolisti jaRon Wood basisti. Rumpalina oli aluksiPaul Cook jota seurasiAynsley Dunbar. Hänen tilalleen tuliMick Waller. Heistä Waller soitti albumeilla. Myöhemmin mukaan tuli vielä pianisti Nicky Hopkins. Singlellä "Tallyman/Rock My Plimsoul" rumpalina oli Dunbar.
Tämä single sekä seuraava "Love is Blue/I've Been Drinkin'" oli jaettu siten, että b-puoli esitteli varsinaisesti Jeff Beck Groupin musiikkia a-puolen ollessa kaupallisempaa musiikkia.
Yhtye teki kaksi varhaistabluespohjaistaheavy metal -tyyliä ennakoivaa levyä, jotka olivatTruth vuonna 1968 jaCosa Nostra Beck-Ola seuraavana vuonna.Kokoonpano teki vieläDonovanin kanssa singlen "Goo Goo Barabajagal (Love is Hot)", joka saavuttiIsossa-Britanniassa kuudennen jaYhdysvalloissa 36. sijan.[4]
Sisäisten kitkojen vuoksi Stewart ja Wood jättivät yhtyeen vuonna 1969 ja perustivatThe Faces -yhtyeen. Wood liittyi myöhemminThe Rolling Stonesiin. Beckin piti alun perin muodostaa kokoonpano Stewartin, basistiTim Bogertin ja rumpaliCarmine Appicen kanssa, mutta loukkaantuminen auto-onnettomuudessa ja toipumisaika pilasivat suunnitelman.[3]
Toivuttuaan Beck kokosi uuden The Jeff Beck Groupin. Tähän kokoonpanoon kuuluivat muun muassa rumpaliCozy Powell sekä kosketinsoittajaMax Middleton. Musiikillisesti yhtye siirtyi lähemmäksifuusiomusiikkia.
The Jeff Beck Groupin toisenkin kokoonpanon hajottua vuonna 1972 Beck muodosti trion nimeltäBeck, Bogert and Appice Carmine Appicen ja Tim Bogertin kanssa heidän Cactus-yhtyeensä hajottua. Tämäkään yhtye ei saavuttanut merkittävää menestystä ja hajosi pian, vaikka se sai pienen hitinStevie Wonderin "Superstition"-kappaleen versiollaan. Beck soitti myöhemmin soolokitaraa WonderinTalking Book -levyllä.
Vuonna 1975 Beck tekijazzhenkisen instrumentaalilevynBlow by Blow, joka odottamattomasti sai positiivista palautetta ja saavutti 4. sijan Yhdysvaltojen listoilla. Tällä albumilla Beck teki tunnetuksiTalk box -efektilaitteen. Albumin suunnitteluvaiheessa hänelle tarjottiin The Rolling Stonesista eronneenMick Taylorin paikkaa yhtyeensoolokitaristina. Koesoiton järjestely oli sekava, eivätkä yhtyeen jäsenet olleet kertaakaan yhtäaikaa paikalla. Toisaalta Beck halusi tehdä oman albuminsa jo varatun tuottajaGeorge Martinin kanssa. Päätös pysyä The Rolling Stonesin ulkopuolella ei kuitenkaan ollut helppo.[5][6]
Blow by Blow'ta seurasi yhteistyö kosketinsoittajaJan Hammerin ja rumpali Narada Michael Waldenin kanssa albumillaWired 1976. Tämäkin albumi oli arvostelumenestys.
Jeff Beck levytti 1980- ja 1990-luvuilla vain satunnaisesti: tuotantoa olivatFlash 1985, (mukana Rod Stewart ja Jan Hammer),Guitar Shop 1989,Crazy Legs 1993,Who Else 1999 jaYou Had It Coming 2001. Jeff Beck sai kolmannenGrammynsa parhaasta rockinstrumentaalista kappaleesta "Dirty Mind" levyltäYou Had It Coming. Vuoden 2003 levylläJeff kahden viimeisimmän albumin uusi sähkökitaratyyli jatkui hallitsevana. Kappale "Plan B" tältä levyltä toi neljännen Grammyn jälleen parhaasta rockinstrumentaaliesityksestä.
Beck kuoli 10. tammikuuta 2023aivokalvontulehdukseen.[1][2]
Jeff Beck oli yksi ensimmäisistä 1960-luvulla sähköistä säröä kokeilleista kitaristeista, erityisesti The Yardbirdsin levylläRoger the Engineer vuodelta 1966 ja singlekappaleen ”Heart full of Soul” introssa. Singlekappaleella ”Still I’m Sad” hän käyttää äänenvoimakkuuden muuntelua kitaran soinnin muuntamiseksi niin sanottuun viulusoundiin.
Hän määritteli sähkökitaran soinnin ja kitaristien roolin rockmusiikissa uudelleen. Hän ennakoiCream-yhtyeen aikaisenEric Claptonin mutta varsinkinJimi Hendrixin myötä tullutta kitaristien tähtiasemaa ja show-elementtejä ja yleisemmin vakavampaa suhtautumista muusikoihin taiteilijoina.
Beck oli ensimmäisiä jotka varsinaisesti hyödynsivät kitaran efektejä kuten säröpedaali ja feedback. Lavalla hän saattoi soittaa käyttäen vain otelaudan kättä toinen käsi selän tai niskan takana.
Beckin työ The Yardbirdsissä ja The Jeff Beck Groupin albumillaTruth 1968 uursivat uraa erityisesti bluespohjaiselleheavy metalille, joka kehittyi varsinaisesti 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa.lähde?
Beckin ongelmana oli ailahteleva johtajuus kokoonpanoissaan. Tämän on katsottu estäneen ensimmäisen Jeff Beck Groupin suuren läpimurron, vaikka sen työ osaltaan raivasi tietä uudelle musiikkityylille.[7]lähde tarkemmin?kenen mukaan?
NykyisinSeymour Duncan valmistaa Jeff Beck -kitaramikrofonia, jota pidetään erityisesti rock- ja metallimusiikille sopivana.
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
