Jamnakulttuuri (myöskuoppahautakulttuuri taiokrahautakulttuuri) oliUkrainan jaKaspianmeren seudun aroilla vallinnutpaimentolaiskulttuuri, joka ulottuiTonavaltaUralvuorille noin vuosina 3600–2200 eaa. Jamnat ovat saaneet nimensävenäjän sanastajama, 'kuoppa', ja kulttuuri tunnetaan kymmenistätuhansista kuoppahaudoista. Hautakuoppien päälle rakennettiinkurgaaneja elitumuluksia, valtavia kumpuja. Hautaustavat yhdistävät jamnakulttuurinindoeurooppalaiseen perinteeseen.[1] Jamnojenperimä levisi vähitellen myös nykyisen Suomen alueelle.[2]
Jamnojen perimässä sekoittuivat puoliksiiranilaissukuiset geenit ja puoliksi itäeurooppalaistenmetsästäjä-keräilijöiden geenit. Levittäydyttyään Eurooppaan jamnat syrjäyttivät noin 70 prosenttia Keski-Euroopan väestöstä ja noin 30 prosenttiaIberian niemimaan väestöstä.[4] On epäilty, että jamnojen mukana vaihtui jopa 80 prosenttiaeurooppalaisten geeneistä. Jamnakulttuurin mukana Eurooppaan tuli täysin uusienisälinjojen R1a:n ja R1b:n geenejä, kun taas muun muassa G2 hävisi laajalta alueelta. Koska varsinkin valloituksen alkuvaiheessa Eurooppaan tulleiden jamnojen oletetaan olleen lähes yksinomaan miespuolisia sotureita, jotka lisääntyivät valloitusretkillään alkuperäisväestöön kuuluneiden naisten kanssa, eivät äitilinjat muuttuneet yhtä radikaalisti kuin isälinjat.[5] Nykyisin jopa kaksi kolmasosaa eurooppalaisista miehistä polveutuu suoria isälinjoja pitkin jamnojen klaaneista, muttasuomalaisista miehistä vain joka kymmenes. Eniten jamnojen perimää löytyynorjalaisista,skotlantilaisista jaliettualaisista.[2][6]
Jamnojen menestyksen suurimmaksi syyksi on epäilty heidän aroiltaan mukanaan tuomaapaiseruttoa, jolle he itse olivat osittainimmuuneja, toisin kuin eurooppalaiset. Jamnojen oletetaan myös olleen varsin julma ja murhanhimoinen kansa, joka surmasi alkuperäiskansaan kuuluvia, ja lisäksi he olivat mahdollisesti hankkineet alkuperäiskansoja enemmän lapsia. Euroopassa oli tuolloin myös paljon tilaa, josta jamnat eivät joutuneet kilpailemaan viljelijöiden kanssa.[2][5][7] Jamnat toivat perimässään Eurooppaanlaktoosinsietokyvyn, jonka ansiostamaitotuotteista tuli osa eurooppalaisten ravintoa. Tällöin esimerkiksi talvien ja pula-aikojen yli selviäminen helpottui karjanhoitoa harjoittavissa kulttuureissa.[2] Ehkä juuri runsaastivalkuaisaineita sisältäneen ruokavalionsa ansiosta jamnat olivat Euroopan alkuperäiskansoja suurikokoisempia ja lihaksikkaampia. Jamnoilla oli myös pituutta javaaleaa ihoa lisääviä geenejä.[5]
Jamnat toivat Eurooppaan geeniensä lisäksi myösnuorakeramiikkakulttuurin. Ennen jamnojen tuloasaviastiat oli koristeltu painamalla niihin kuvioita kampamaisilla leimoilla, mutta tämän jälkeen kuviot tehtiin nuoranpätkillä. Uutta oli myöspronssinvalmistustaito, minkä ansiosta työkalut ja veneet kehittyivät tehokkaammiksi. Oletettavasti myösindoeurooppalaiset kielet levisivät Eurooppaan jamnojen mukana.[8][2]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaJamnakulttuuriWikimedia Commonsissa
