Tämä artikkeli käsittelee Jaltan kaupunkia. Jalta-autosta kertoo artikkeliZAZ. Jalta (ven.Я́лта,ukr.Я́лта,krimintat.Yalta) on kaupunkiUkrainanKrimin autonomisessa tasavallassaMustanmeren pohjoisrannikolla.[4] Kaupunki kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaisesti Ukrainalle, mutta on ollut helmikuusta 2014 lähtien Venäjän miehittämänä. Itse kaupungissa on runsas 78 000 asukasta. Koko entisen Jaltan kaupunkipiirin alueella asuu runsas 141 000 ihmistä. Kaupunkipiiriin kuului Jaltan ohella Aluškan kaupunki, 21 kaupunkityyppistä taajamaa (näistä suurimpia ovat Haspra, Gurzuf ja Masandra) sekä noin 1 400 maaseutuasukasta.[1] Vuodesta 2023 Jalta on ollutJaltan piirin hallinnollinen keskus.
Jaltan sanotaan olevan muinaisten kreikkalaisten merimiesten perustama satamakaupunki. Varhaisimmat kirjalliset tiedot siitä ovat 1100-luvulta arabien muistiinpanoissa.[5] 1800-luvulta alkaen tämä ranta- ja kylpyläkaupunki oli venäläisten suosima lomakohde.Tolstoi jaTšehov viettivät siellä kesiään.[5] KeisariAleksanteri III rakensiMassandran palatsin Jaltan pohjoispuolelle Livadijaan jaNikolai IILivadijan palatsin 1911. Jalta oli suosittu matkailukohde myös Neuvostoliiton aikana.
Jalta nousi kansainväliseen tietoisuuteen viimeistään vuonna 1945 toisen maailmansodan loppuvaiheissa, kun niin sanotussaJaltan konferenssissaWinston Churchill,Franklin D. Roosevelt jaJosif Stalin sopivat Saksan kohtalosta sodan jälkeen, antautuneiden valtioiden kohtalosta, Puolan asemasta jaYK:n perustamisesta.
Neuvostoliiton hajottua Jaltan talous kääntyi alamäkeen, kun uusrikkaat matkailijat suuntasivat Jaltan sijastaVälimeren rantakohteisiin.[5]
- ↑abDeržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 1.3.2014. (ukrainaksi)
- ↑https://www.timeanddate.com/time/zone/ukraine/yalta
- ↑Krim siirtyi Venäjän aikaan
- ↑Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1 (venäjäksi)
- ↑abcRopponen, Ville; Deviatkina, Natalia: Krimin niemimaa, s. 134-138. Turku: Savukeidas, 2010. ISBN 978-952-5500-59-2
