Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut onKansainvälisen jalkapalloliiton järjestämä turnaus, jossajalkapallon miesten maajoukkueet kilpailevat maailmanmestaruudesta joka neljäs vuosi. Kilpailu on järjestetty vuodesta 1930 alkaen, ja hallitseva mestari on vuodelta 2022Argentiina.
Kilpailun menestynein maa onBrasilia, joka on osallistunut jokaiseen lopputurnaukseen ja saavuttanut viisi mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.Eurooppalaiset joukkueet ovat saavuttaneet kaksitoista maailmanmestaruutta jaeteläamerikkalaiset kymmenen. Mitalisti on aina ollutUefan,Conmebolin taiCONCACAF:n lajiliitosta.
Lopputurnauksessa pelasi vuosien 1998–2022 kisoissa 32 maata. Ne pelasivat kahdeksassa neljän joukkueen alkulohkossa, joiden kaksi parasta etenivät pudotuspelivaiheeseen. Turnaus huipentui loppuotteluun.
Lopputurnaukseen pääsevät joukkueet ratkaistaan karsinnoissa, jotka pelataan lopputurnausta edeltävien kolmen vuoden aikana. Lopputurnauksen isäntäjoukkue pääsee lopputurnaukseen ilman karsintaa.[2]
Maanosaliitot ja niihin kuuluvat maat.
Jokainen maanosaliitto järjestää omat karsintansa. Jokaisellamaanosalla on kiintiöity määrä paikkoja lopputurnauksessa (isäntämaata ei lasketa mukaan kiintiöön). Vuosien 2018 ja 2022 lopputurnauksiin maanosien kiintiöpaikat olivat seuraavat:[3]
Eurooppa 13
Afrikka 5
Aasia 4,5
Etelä-Amerikka 4,5
Pohjois- ja Keski-Amerikka sekä Karibia 3,5
Oseania 0,5
Puolikas paikka tarkoittaa sitä, että viimeinen karsija joutuu pelaamaan jatkokarsinnan jonkin toisen maanosaliiton karsijaa vastaan.
Vuoden 2026 turnauksessa on ensi kertaa mukana 48 joukkuetta aikaisemman 32 sijaan. Alla paikkojen jakautuminen maanosittain (suluissa muutos vuoden 2022 paikkamääriin):[1]
Eurooppa 16 (+3)
Afrikka 9 (+4)
Aasia 8 (+3,5)
Etelä-Amerikka 6 (+1,5)
Pohjois- ja Väli-Amerikka 3 + 3 isäntämaata (3,5 vuonna 2018)
Oseania 1 (+0,5)
liittojen välisestä karsintaturnauksesta lisäksi kaksi maata
Seitsemän eurooppalaista jalkapalloliittoa perusti toukokuussa 1904 Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan, jolle annettiin tehtäväksi järjestää jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. Olympialaisiin jalkapallo otettiin virallisena lajina1908, muttaensimmäinen maailmansota ja sen jälkeiset riidat lykkäsivät MM-kisojen aloittamista.Ensimmäiset MM-kilpailut pelattiin lopulta vuonna 1930 Etelä-AmerikanUruguayssa. Maa juhli tuolloin 100-vuotista valtiollista itsenäisyyttään ja tarjoutui maksamaan eurooppalaisten joukkueiden matkakulut. Euroopasta mukana oli vain neljä joukkuetta, ja isäntämaa Uruguaysta tuli ensimmäinen maailmanmestari sen lyötyä loppuottelussa Argentiinan. Italia voitti Euroopassa järjestetyt MM-kisat1934 ja1938. Hallitseva maailmanmestari Uruguay jättäytyi pois protestiksi sille, että eurooppalaisia joukkueita oli neljä vuotta aiemmin ollut mukana vain neljä.[4]
Toisen maailmansodan jälkeen MM-kisoja jatkettiin vasta vuonna1950 Brasiliassa. Kilpailussa käytettiin nyt sarja- ja lohkoformaattia. Englanti osallistui kisoihin ensimmäisen kerran, mutta ei yllättäen selviytynytkään loppusarjaan. Uruguay voitti toisen mestaruutensa.[5]
Tammikuussa 1981 järjestettiinMundialito (Gold Cup), turnaus jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Turnaukseen osallistuivat useimmat maailmanmestaruuden voittaneista maista.
Italia voitti kolmannen maailmanmestaruutensaEspanjassa 1982.Meksikon kisoista 1986 muistetaan erityisesti mestaruuden voittaneen Argentiinan kapteeninDiego Maradonan suoritukset.Italian kisoissa 1990 tehtiin vähemmän maaleja ottelua kohti kuin koskaan aiemmin. Finaalissa Länsi-Saksa voitti Argentiinan rangaistuslaukausmaalilla.[7]
Yhdysvalloissa järjestetyissävuoden 1994 kisoissa oli enemmän katselijoita kuin yhdessäkään aiemmassa MM-turnauksessa. Brasilia voitti ennätyksellisen neljännen mestaruutensa. Ranska saavutti ensimmäisen maailmanmestaruutensakotikisoissaan 1998. Aasia sai lopputurnauksen järjestettäväkseen ensimmäistä kertaavuonna 2002, kun kisaisännyys jaettiin Japanin ja Etelä-Korean kesken. Brasilia saavutti jo viidennen mestaruutensa.Vuoden 2006 kisoissa Saksassa mestaruuden otti Italia MM-finaalien historiassa ensimmäistä kertaa rangaistuspotkukilpailussa.[8]
Afrikan ensimmäisestä MM-lopputurnauksestaEtelä-Afrikassa 2010 muistetaan esimerkiksivuvuzelojen surina katsomoista. Espanja voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Brasilia hävisikotikisojensa 2014 välierässä Saksalle tyrmistyttävästi 1–7. Saksa vei lopulta pokaalin ensimmäisenä Euroopan maana Amerikassa järjestetyissä kisoissa.[9]Vuoden 2018 kisoissa Venäjällä Ranska saavutti toisen maailmanmestaruutensa.Qatarissa 2022 mestaruuden voitti Argentiina.
Ennen vuotta 1982 lopputurnauksessa pelasi 16 maata, lukuun ottamatta vuosien 1930 (13 maata), 1938 (15 maata) ja 1950 (13 maata) kisoja. Vuosiksi 1982–1994 lopputurnauksen osanottajamäärä nostettiin 24:ään.Ranskan MM-kisoista 1998 lähtien lopputurnaukseen osallistuvien maiden määrä on ollut 32. Tammikuussa 2017 Fifa päätti, että kisat laajenevat 48 joukkueen turnaukseksi vuonna 2026. Tuolloin pelataan 16 kolmen joukkueen alkulohkoa.[10]
EnsimmäisissäMM-kisoissa vuonna 1930 oli alkulohkot, välierät ja loppuottelu. Seuraavissa Italian ja Ranskan kisoissa pelattiin alusta loppuun cup-muotoisena.Brasilian kisoissa 1950 oli poikkeuksellisesti neljän maan loppusarja eikä lainkaan loppuottelua, vaikkakin mestaruuden ratkaissut loppusarjan viimeisen kierroksen ottelu Uruguayn ja Brasilian välillä tavataan laskea MM-finaalien joukkoon. Vuosien 1974–1982 kisoissa oli kaksi lohkovaihetta, ja cup-muotoisesti kisat käytiin vasta joko välierä- (1982) tai finaalivaiheesta (1974–1978) alkaen. Vuosien 1986–1994 MM-kisoissa neljä parasta lohkokolmosta pääsi alkulohkosta jatkoon, jotta ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle saatiin 16 joukkuetta. Sen jälkeen jokaisesta kahdeksasta alkulohkosta jatkoon on päässyt kaksi joukkuetta.
BrasilialainenPelé on ainoa maailmanmestaruuden kolme kertaa voittanut pelaaja.
Isäntämaa on juhlinut maailmanmestaruutta kaikkiaan kuusi kertaa: Uruguay vuonna 1930, Italia vuonna 1934, Englanti vuonna 1966, Länsi-Saksa vuonna 1974, Argentiina vuonna 1978 ja Ranska vuonna 1998.
Jos Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka lasketaan yhdeksi mantereeksi, Brasilia, Espanja, Saksa ja Argentiina ovat ainoat joukkueet, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden vieraalla mantereella: Brasilia Ruotsissa 1958 sekä Etelä-Koreassa ja Japanissa 2002, Espanja Etelä-Afrikassa 2010, Saksa Brasiliassa 2014 ja Argentiina Qatarissa 2022. Etelä-Afrikka (2010) ja Qatar (2022) ovat ainoat isäntämaat, jotka ovat pudonneet jatkosta jo ensimmäisellä kierroksella.
Saksa, Argentiina ja Espanja ovat ainoat joukkueet, jotka ovat voittaneet maailmanmestaruuden häviämällä kisoissa alkulohkossa. Saksalle tämä tapahtui Sveitsin kisoissa 1954 Unkaria vastaan ja kotikisoissa 1974 DDR:ää vastaan. Argentiina hävisi alkulohkon ottelun Italialle kotikisoissa 1978 sekä Saudi-Arabialle Qatarissa 2022, ja Espanja Sveitsille Etelä-Afrikassa 2010.
Maailmanmestaruuskilpailut on yleensä järjestänyt yksi maa kerrallaan, paitsi vuonna 2002, jolloin kisat pelattiin Japanissa ja Etelä-Koreassa. Vuoden 2026 kisat ovat ensimmäiset jotka jaetaan kolmen maan kesken, Yhdysvaltain, Kanadan ja Meksikon.[11]
Maailmanmestaruuden voittaneelle joukkueelle annettiin kiertopalkintonaJules Rimet -pokaali vuoden 1970 kisoihin saakka, jolloin Brasilia sai sen omakseen kolmannen maailmanmestaruutensa johdosta. Sen jälkeen voittajat ovat pitäneet hallussaanFIFA World Cup -pokaalia, jota mikään maa ei voi saada omakseen.[12]
Fifa palkitsee nykyisin jokaisen mitalijoukkueen kaikki jäsenet kulta-, hopea- tai pronssimitaleilla. Vuoteen 1974 asti vain mitaliottelujen lopussa kentällä olleet 11 pelaajaa saattoivat saada mitalin. Vuonna 2009 Fifa antoi jälkikäteen kultamitalit myös voittajajoukkueiden muille jäsenille.[13]
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa on ollut pelivälineenäAdidaksen valmistama virallinen pallo vuodesta1970 lähtien. Yhtiö kehittää uuden pallon jokaista turnausta varten. Ennen vuotta 1970 saatettiin samassa turnauksessa pelata useilla erilaisilla palloilla, jotka olivat yleensä paikallisten valmistajien tekemiä.[14]
Maailmanmestaruuskilpailuja pidetään yleisesti maailman merkittävimpänä jalkapallokilpailuna.[15][16] Vuoden 2022 turnausta seurasi yli 5,4 miljardia ihmistä, mikä tekee siitä kaikkien aikojen katsotuimman urheilutapahtuman.[17]
↑Pronssiottelua Yhdysvallat–Jugoslavia ei pelattu, koska Jugoslavia luovutti.
↑abVuoden 1950 kilpailuissa ei ollut varsinaista finaalia, sillä voittaja ratkaistiin neljän joukkueen loppusarjassa. Sarjan voitot menivät kuitenkin niin, että Brasilian ja Uruguayn ottelu (Uruguay voitti 2–1) oli ratkaiseva.
↑Lisäksi kilpailun avausottelut pelataan Argentiinassa, Paraguayssa ja Uruguayssa.
Guinea – suljettiin vuoden 2002 kisoista kesken karsintojen poliittisen väliintulon takia.
Myanmar – suljettiin vuoden 2006 kisoista, koska joukkue vetäytyi vuoden 2002 kisojen karsinnasta lohkojaon jälkeen.
Etiopia – suljettiin vuoden 2010 kisoista kesken karsintojen. Syynä pitkään jatkuneet kiistat jalkapalloliiton johdossa ja Afrikan jalkapalloliiton kanssa tehtyjen sopimusten pitämättömyys.
_02.jpg)
.svg)
