| J. Karjalainen | |
|---|---|
 Karjalainen esiintymässäTavastia-klubilla marraskuussa 2014. | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Jukka Tapio Karjalainen |
| Syntynyt | 1. huhtikuuta1957 (ikä 68) Helsinki |
| Ammatti | muusikko,laulaja-lauluntekijä |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | J. Karjalainen, Lännen-Jukka |
| Laulukielet | suomi |
| Aktiivisena | 1981– |
| Tyylilajit | Suomirock,blues,folk,kantri,pop |
| Soittimet | kitara,huuliharppu,banjo,mandoliini,viulu,kosketinsoittimet |
| Yhtyeet | J. Karjalainen ja Mustat Lasit J. Karjalainen yhtyeineen J. Karjalainen Electric Sauna |
| Levy-yhtiöt | Kompass Records Poko Rekords Warner Music Finland |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta | |
| Infobox OK | |
J. Karjalainen (oik.Jukka Tapio Karjalainen, s.1. huhtikuuta1957Helsinki) onsuomalainenmuusikko jalauluntekijä. Hän aloitti levytysuransa vuonna 1981 kokoonpanon J. Karjalainen ja Mustat Lasit kanssa. Karjalainen on yksiSuomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista ja lauluntekijöistä.[1] Karjalainen on yksi1980-luvunsuomirockin merkittävimmistä edelläkävijöistä ja kehittäjistä.
Karjalainen onsanoittanut jasäveltänyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki levyttämänsä kappaleet. Levytysuransa Karjalainen aloittiblues-,folk- jakantrivaikutteisella musiikilla, jota värittivät Mustat Lasit -kokoonpanonpuhallinsoittimetsoul-sävyineen. 1990-luvulla hän siirtyipop- jarock-vaikutteisempaan suuntaan. Karjalaisen tunnetuimpiakappaleita ovat muun muassa ”Mennyt mies”,”Sankarit”, ”Doris”, ”Sekaisin”, ”Telepatiaa”, ”Stindebinde”, ”Villejä lupiineja”, ”Kolme cowboyta”, ”Missä se Väinö on?”,”Hän” ja ”Meripihkahuone”. Muiden esittämistä Karjalaisen sävellyksistä tunnetuimpia lieneePate Mustajärven esittämä”Ukkometso”.
Koulun ja armeijan jälkeen Karjalainen meni töihinSEK-mainostoimistoon, jossa työskentelyä hän jatkoi vielä levyuran alettuakin. Ensimmäiset kaksi albumia julkaisi pieniKompass Records -levy-yhtiö, jostaJ. Karjalainen ja Mustat Lasit -yhtye siirtyiPoko Rekordsille.
Läpimurtonsa Karjalainen teki vuonna 1982Yö kun saapuu Helsinkiin -albumilla julkaistulla, alun perin naisen laulamaksi tarkoitetulla ”Ankkurinapilla”. Vuoden 1984 kappale ”Oi mikä ihana ilta” nousi Karjalaisen siihen asti suurimmaksi hitiksi. Vuonna 1985 ilmestyneenDoris-albumin samanniminen hittikappale räjäytti lopullisesti potin. Seuraavana vuonna julkaistiin single ”Sekaisin”, josta tuli niin ikään hitti, ja jatkoa seurasi. Lähes kaikki Karjalaisen albumit ovat myyneet vähintäänkultaa.
J. Karjalainen ja Mustat Lasit -kokoonpanon viimeinen studioalbumiLumipallo julkaistiin vuonna 1988. Albumi sisälsi muun muassa ikivihreiksi jääneet kappaleet“Hän“, “Merenneitoni ja minä“ ja “Viimeinen laulu“, ja vuonna 1989 albumin myynti ylitti sekä kulta- että platinalevyn rajan.[2] Vuonna 1989 yhtye julkaisi livealbuminLive.
Mustat Lasit -kokoonpanon lopetettua Karjalainen jatkoi levytysuraansa omalla nimellään, ja hän julkaisi seuraavan albuminsaKeltaisessa talossa vuonna 1990. Albumi ylitti kultalevymyynnin ilman varsinaista hittikappaletta jo julkaisuvuonnaan,[2] mutta se ei ollut Karjalaisen uran aiempien tuotosten veroinen menestys. Seuraava albuminPäiväkirja levyttänyt kokoonpano oliJ. Karjalainen yhtyeineen. Albumia äänitettiinTexasissa, ja se sisälsi muun muassa klassikoksi muodostuneen kappaleen “Luuranko rämisee“.
J. Karjalainen yhtyeineen -kokoonpanon toinen studioalbumi, vuoden 1992Tähtilampun alla oli valtava menestys. Se sisälsi muun muassa hiteiksi nousseet kappaleet “Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään“, “Avaruuden ikkuna“ ja “Telepatiaa“ ja myi sekä kultaa että platinaa julkaisuvuonnaan.[2] Vuoden 1994Villejä lupiineja -albumi sisälsi nimikappaleen lisäksi muun muassa kappaleen ”Volframisydän”.Villejä lupiineja oli menestyksekäs albumi erityisesti nimikkokappaleensa “Villejä lupiineja“ suosion johdosta, ja saavutti nopeasti platinalevymyynnin. Albumi palkittiin myösEmma-gaalassa vuoden albumina.
Villejä lupiineja -albumin julkaisemisen jälkeen Karjalaisen levytysura jatkui J. Karjalainen Electric Sauna -kokoonpanossa, joka julkaisi ensialbuminsaJ. Karjalainen Electric Sauna vuonna 1996. Albumin suurin hitti oli vuoden 1996 kesän soitetuin kappale “Missä se Väinö on?“, mutta myös kappaleista “Keihäänkärki“ ja “Tyttöni mun“ tuli suosittuja.J. Karjalainen Electric Sauna -albumi oli yhdeksän viikon ajan albumilistan kärki,[3] ja se pysyi yhteensä 20 viikon ajan albumilistan kymmenen parhaan joukossa.[3] Emma-gaalassaJ. Karjalainen Electric Sauna voitti vuoden albumin palkinnon ja “Missä se Väinö on?“ vuoden biisin palkinnon, ja tuottajaTommi Viksten palkittiin myös vuoden tuottajana. J. Karjalainen palkittiin toisen kerran urallaan vuoden miessolistina.
Myös Electric Sauna -kokoonpanon toinen albumi, vuoden 1998Laura Häkkisen silmät oli menestys: albumi ylitti platinalevymyynnin ja sen singlejulkaisu “On kaikki niinkuin ennenkin“ nousi singlelistalla parhaimmillaan 11. sijalle.[4]Laura Häkkisen silmät oli 16 viikkoa albumilistan kymmenen parhaan joukossa, joista kuuden viikon ajan listan kärjessä.[5]
Vuoden 1999 studioalbumiElectric Picnic nousi parhaimmillaan albumilistan toiseksi ylittäen kultalevyrajan jo julkaisuvuonnaan.[6][2] Myös vuoden 2001Marjaniemessä (albumilistan toinen) ja vuoden 2002Valtatie (albumilistan neljäs) ylittivät kultalevyn myyntimäärän.[7][8]
Vuonna 2004 J. Karjalainen Electric Sauna julkaisiDVD:nMikä mahtaa olla in?, joka nousi musiikki-DVD-listan toiseksi.[9] Lisäksi alkuvuodesta julkaistiin kokoelma-albumiVanhaa rautaa – keihäänkärkiä 1992–2004, joka nousi korkeimmillaan albumilistan neljänneksi ja ylitti kultalevyn myyntimäärän maaliskuussa.[10][2] Vuonna 2005 julkaistiin toinen kokoelma-albumiJuhlakokoelma 1981–2005.
Vuonna 2006 ilmestynyt albumiLännen-Jukka, jolla J. Karjalainen laulaaamerikansuomalaisia kansanlauluja, on ollut palkittu menestys. J. Karjalainen on kiertänyt myös esittämässä albumin lauluja säestäen itseäänbanjolla, lisänä viulua ja akustista kitaraa soittaneetNinni Poijärvi (viulu) jaMika Kuokkanen (kitara). Lokakuussa 2008 J. Karjalainen julkaisi toisen amerikansuomalaista musiikkia sisältävän levynParatiisin pojat. Levyllä on mukana haitaristiVeli-Matti Järvenpää, jonka kanssa Karjalainen myös esiintyylivenä. Kansanmusiikkitrilogian kolmas levyPolkabilly Rebels ilmestyi vuonna 2010 ja nousi julkaisuviikollaan (vk 14/2010)Suomen virallisen albumilistan albumilistan kärkeen.
Vuonna 2008 J. Karjalainen teki kappaleen ”Salkkumies”rap-duoJontin & Shakan kanssaGiant Robotin (tunnettu myös nimelläGiant Räbät)1. erä-levylle. J. Karjalainen teki myös viuludebyyttinsä vuonna 2009Jontin jaJodarokin levylläUuden ajan avaruususkonto.
Vuoden 2013 maaliskuussa J. Karjalainen julkaisi uuden studioalbuminEt ole yksin, joka oli paluu perinteisempään musiikkiin.[11] Albumi piti Suomen virallisen albumilistan kärkisijaa hallussaan viiden viikon ajan ja pysyi listalla yli vuoden ajan.[12] Albumi ylitti sekä kulta- että platinalevymyynnin hieman yli viikko julkaisunsa jälkeen.[2] Albumin myös kultalevyn myyntimäärän ylittänyt single “Mennyt mies“ oli korkeimmillaan singlelistan kolmas ja kymmenen viikon ajan latauslistan kärki.[2][13] Kappaleista “Mennyt mies“, “Meripihkahuone“ ja “Sydänlupaus“ julkaistiin myös musiikkivideot, ja kaikki kolme kappaletta nousivat valtavan suosituiksi radiossa. Vuoden 2014 Emma-gaalassaEt ole yksin palkittiin sekä vuoden albumina että vuoden rockalbumina, ja “Mennyt mies“ valittiin vuoden biisinä.[14] Kappale “Riisinjyvä“ huomioitiin myösFinlandia-palkintoehdokkuudella Lause-Finlandian saajaksi.[15]Et ole yksin -albumia seurannut kiertue käynnistyiHelsinginTavastialta huhtikuussa, ja heinäkuussa Karjalainen esiintyiTurunRuisrockissa. Esiintyminen taltioitiin ja esitettiin myöhemmin televisiossa.
Ruisrock-festivaalin aikana Karjalaisen yhtyeen rumpaliJanne Haavisto ehdotti räppäriPalefacelle, ettäEt ole yksin -albumin kappaleita voisi esittää myös rap-versioina. Tämän johdosta alkoi yhteistyö, jonka seurauksena albumin kappaleet purettiin alkutekijöihin ja jaettiin levytettäväksi Palefacen valitsemalle joukolle rap-artisteja. Kappaleet julkaistiin vuoden 2014 huhtikuussa albuminaNyt kolisee,[16] joka nousi albumilistan kärkeen.[17]
J. Karjalaisen 21. studiolevySinulle, Sofia julkaistiin 20. marraskuuta 2015 levymerkilläWarner Music Finland. Se äänitettiinHelsinginPitäjänmäellä sijaitsevassa E-studiossa, ja sen tuottiJanne Haavisto. Albumi debytoiSuomen virallisen listan toisella sijalla, ja pysyi listalla yhteensä 17 viikkoa. Albumilta julkaistiin 9. lokakuuta 2015 single ”Stindebinde”. Albumi sai pääosin erinomaisen vastaanoton. Vuonna 2016 bändi esiintyi Ruisrockissa rantalavalla. Esiintyminen taltioitiin ja on katsottavissa myös Yle Areenasta.
J. Karjalaisen 22. studiolevySä kuljetat mua -albumi julkaistiin lokakuun 19. päivä vuonna 2018. Levyn kappaleet ovat J. Karjalaisen säveltämiä ja sanoittamia, tuottajana on toiminut pitkän yhteisen historian J. Karjalaisen kanssa jakava Janne Haavisto. Levyllä soittaa sama vakiintunut kokoonpano kuin kahdella aikaisemmallakin levyllä: Mikko Lankinen (kitara), Tom Nyman (basso), Janne Haavisto (rummut) ja Pekka Gröhn (kosketinsoittimet). Vuonna 2019 J. Karjalainen esiintyi jälleen Ruisrockissa. Esiintyminen taltioitiin ja on katsottavissa Yle Areenasta.
Elokuussa 2021 avattiin Jukalle oma instagram[18]-tili ja ilouutisia faneille saatiin heti lisää kun 3. syyskuuta julkaistiin single ”Aurinko nousee ilman sua”. Näin saatiin Karjalaiselta uutta musiikkia ensimmäistä kertaa melkein kolmeen vuoteen. 7. tammikuuta 2022 julkaistiin toinen single ”Oulu, Wisconsin” ja helmikuussa ilmoitettiin J. Karjalaisen julkaisevan uuden albuminSoulavaris hänen 65v syntymäpäivänään 1. huhtikuuta 2022. Julkaisupäivänä uutta albumia ja syntymäpäiviä juhlittiin Helsingin jäähallissa J. Karjalaisen ensimmäisellä jäähalli-keikalla. Keikan alkuperäinen ajankohta vuodesta 2020 siirtyi eteenpäin monta kertaa koronan takia ja viime hetkillä esiintymispaikkakin muuttui Hartwall Arenasta Helsingin jäähalliin. Tähän syynä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja täten venäläisomistuksessa olleen Hartwall Arenan boikotointi. Soulavaris -albumin on tuottanut Jukan poika Väinö Karjalainen. Keikkakokoonpano pysyi samana mutta itse levyllä oli paljon vierailevia tähtiä. Muun muassa kahdella levyn biisillä soitti vanha Electric Sauna-kokoonpano. Levyn biisit valmistuivat ensimmäisen koronakevään, -kesän ja -syksyn aikana vuonna 2020. Levy sai pääosin positiivisen vastaanoton ja kesän keikkailujen jälkeen syksyllä 2022 järjestettiin Soulavaris -konserttisalikiertue.
Vuonna 2013Aku Ankka -lehden numerossa 22 (julkaistu 29. toukokuuta) julkaistiin Karjalaisen käsikirjoittama tarinaKokkikahakka. Käsikirjoituksessa avustiKari Korhonen ja sen kuvittiMiguel.[19]
J. Karjalainen on saanut tunnustuksena työstään muun muassa arvostetunJuha Vainion sanoittajapalkinnon vuonna 2001, useitaEmma-palkintoja jaPro Finlandia -mitalin vuonna 2013.[20]
Karjalainen on naimisissa pianistiKati Bergmanin kanssa, joka on myös laulanut taustoja Karjalaisen levyillä. Heidän poikansaVäinö Karjalainen onTiisu-yhtyeen basisti.[21][22]
| Albumi | Myynti (kpl) | Muuta |
|---|---|---|
| Suurimmat hitit | 126 519 | triplaplatinaa 7/99 |
| Laura Häkkisen silmät | 78 734 | platinaa 5/98 |
| Electric Sauna | 78 303 | platinaa 6/96 |
| Tähtilampun alla | 71 055 | platinaa 1992 |
| Varaani | 67 361 | platinaa 1986 |
| Villejä lupiineja | 66 592 | platinaa 1994 |
| Lumipallo | 64 576 | platinaa 1989 |
| Kookospähkinäkitara | 50 813 | platinaa 2/00 |
| Et ole yksin | 44 584 | tuplaplatinaa 3/13[25] |
| Doris | 43 722 | kultaa 1987 |
| Keltaisessa talossa | 29 553 | kultaa 1990 |
| Electric picnic | 28 764 | kultaa 4/99 |
| Yö kun saapuu Helsinkiin | 25 000 | kultaa 1990 |
| Marjaniemessä | 23 446 | kultaa 4/01 |
| Valtatie | 17 398 | kultaa 11/02 |
| Vanhaa rautaa | 15 601 | kultaa 03/04 |
| Lännen-Jukka | 15 000 | kultaa 07[26] |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
