Yleisesti valtiosta puhuttaessa siitä käytetään usein nimitystä "tasavalta" (iiriksipoblacht,engl.republic) jotta ero Pohjois-Irlantiin (Yhdistyneen kuningaskunnan maa) olisi selvä. Valtion perustuslaki kuitenkin määrittelee sen iirinkieliseksi nimeksiÉire ja englanninkieliseksi nimeksiIreland.[5]
Irlannin ilmasto on merellinen. Yli puolet sen pinta-alasta on laidunmaata ja alle kymmenen prosenttia metsää. Britannia hallitsi sitä lähes 800 vuoden ajan, kunnes maavapaussodan jälkeen saavuttivapaavaltion aseman 1921 ja itsenäistyi 1949. Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista, mutta vuosituhannen vaihteessa talouskasvu oli voimakasta. Tällöin Irlantia nimitettiinkelttiläiseksi tiikeriksi. Vuoden 2010 lopulla Irlannin pankit olivat pulassa ja maa tarvitsi EU:n apua.
Irlannin kansalliskieli ja ensimmäinen virallinen kieli oniiri ja toinen virallinen kielienglanti, ja rahayksikkö oneuro. Irlannin aiempi rahayksikkö oliIrlannin punta (1938–2002).
Vuonna 2019 Irlanninbruttokansantuote asukasta kohden oliIMF:n mukaan 80 481 Yhdysvaltain dollaria, joka oli maailman neljänneksi korkein.[3] Viimeisen vuosikymmenen aikana Irlannin bruttokansantuote on kasvanut nopeasti, sillä kansainväliset suuryritykset ovat siirtäneet pääkonttorinsa sinne säästääkseen yritysverotuksessa.[6] Irlannin yritysvero on 12,5 prosenttia.[7] Vuonna 2015 se oliOECD-maiden matalin[8].
Maantiede
Irlannin valtion kokonaispinta-ala on 70 273 km2.[1] Asutus keskittyy maan itä- ja etelärannikoille, länsiosa on hyvin harvaanasuttua aluetta.[9]
Pinnanmuodot
Irlannin kartta
Saari on alankoa, mutta sen halki kulkee matala keskivuoristo. Kukkuloiden välissä on järviä, ja ylävät nummet päättyvät usein rantajyrkänteisiin. Etelärannikolle ovat ominaisia leveäsuiset, suppilomaiset lahdet, itärannikko on laakea ja melko ehyt, kun taas länsirannikko on rikkonainen lukuisine saarineen ja lahtineen. Pinnanmuotoja leimaavat jääkausien tekemät harjut jadrumliinit.[10] Irlannin korkein kohta on 1 038 metriä korkeaCarrauntoohil ja kaksi muuta yli kilometrin huippua Macgillycuddy Reeks -vuorijonossa. Muita korkeita huippuja Irlannissa ovat muun muassa 952 metriä korkeaMount Brandon ja 925-metrinenLugnaquilla.[11][12]
Luonto ja luonnonsuojelu
Laidunmaata Oweneen laaksossa.
Vuonna 2000 Irlannin maa-alasta 55 prosenttia oli laitumena, 7,2 prosenttia peltona, 2 prosenttia niittynä, 8,4 prosenttia metsää ja 15,8 prosenttia kosteikkoja.[13] Kosteikoissa ja vesialueilla elää joukko harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Irlannissa on myös runsaasti harvinaisia sammal-, levä- ja jäkälälajeja sekä vesikovakuoriaisia ja maanilviäisiä.[14]
Irlannissa elää 28 maanisäkäslajia, yli 400 lintulajia, 4 000 kasvilajia ja 12 000 hyönteislajia.[15] Nisäkkäistä susi on kuollut alueellisesti sukupuuttoon,mustarotta on vaarantunut, ja kolme on silmälläpidettäviä:metsälepakko,saukko jaorava.[16]Kärpästä,metsäjäniksestä janärhestä on kehittynyt erityiset irlantilaiset alalajit.[16][17]
Irlannissa ei elä yhtäänkäärmelajia. Legendan mukaanPyhä Patrick karkotti käärmeet saarelta 400-luvulla, mutta tosiasiassa syynä lienevät jääkauden aikaiset jäätiköt ja Irlannin Isossa-Britanniassa elävistä lähimmistä käärmelajeista erottavan Irlanninmeren kylmyys.[18]
Kotkat olivat kadonneet sukupuuttoon, mutta sekämaa- ettämerikotkakantoja on elvytetty istutuksin, ja vuonna 2007Donegalissa kuoriutui ensimmäinen maakotkan poikanen sataan vuoteen. Kotkia uhkaavat maanviljelijöiden käyttämät myrkkysyötit, jotka on tarkoitettu kettujen ja varisten torjuntaan.[19]
Irlannin ilmasto on merellinen. Idässä ja etelässä on kuivinta, ja idässä ja sisämaassa on hiukan lämpimämmät kesät ja kylmemmät talvet kuin muualla. Siellä voidaan saada joskus luntakin, mutta lumipeite ei pysy maassa pitkään edes kukkuloilla.Dublinissa maan itäosassa on lämpimimmän kuun eli heinäkuun keskimääräinen ylin lämpötila 18,9 celsiusastetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 2,5 astetta. Sadetta saadaan 9–13 päivänä jokaisessa kuussa, yhteensä 50–76 mm kuukaudessa.[21]Galwayssä länsirannikolla lämpötilaolot ovat lähes samanlaiset, mutta sadepäiviä on kuukausittain 15–24, ja kuukausien sademäärät 52–132 mm. Eniten sataa syksyllä ja talvella.[22]Belmulletissa saaren luoteisnurkassa lämpimimmän kuun eli elokuun keskimääräinen ylin lämpötila 17,2 astetta, kylmimpien tammi- ja helmikuun keskimääräinen alin 3 astetta. Sadetta saadaan 12–20 päivänä jokaisessa kuussa, talvella yli 120 mm kuukaudessa.[23]
Ensimmäiset asukkaat saapuivat Irlantiin 6 000 vuotta eaa. Noin 4 000 vuotta myöhemmin Etelä-Euroopasta tuli heimoja, jotka rakensivat suuria neoliittisia kivimonumentteja ja taidokkaita kultakoristeita. Pronssikautiset ihmiset, joita saapui seuraavan tuhannen vuoden aikana, tekivät taidokkaita kulta- ja pronssiesineitä ja aseita.[24]
Kelttiläiset heimot saapuivat Irlantiin vuosien 600–150 eaa. aikana. Perimätiedon mukaanPyhä Patrick saapui 432 jaa. ja käännytti irlantilaiset kristinuskoon.[24]Viikingit alkoivat tunkeutua alueelle 800-luvulla jaa. Viikinkien kasvavan vaikutusvallan loppuna on usein pidettyClontarfin taistelua vuonna 1014, jossa sai toisaalta surmansa myös Irlannin ylikuningasBrian Boru.[25]
Britannian valta
Englannin kuningaskunta valloitti Irlannin 1100-luvulla. Ensimmäiset valloittajat olivatnormanneja.Henrik II nimitti poikansa Juhanan, myöhemminJuhana Maaton, Irlannin lordiksi. Englantilaisten valta oli häilyväistä, ja yhteenotot paikallisten mahtimiesten kanssa tavallisia.Henrik VIII,Elisabet I jaJaakko I yrittivät istuttaa protestanttista uskoa ja englantilaishenkisyyttä irlantilaisiinrohkaisemalla maahanmuuttoa ja takavarikoimalla katolilaisten maita protestanteille. Pohjois-Irlannin vastakkainasettelu alkoi tästä.[26] Elisabet I:n aikana 1590-luvulla puhkesiensimmäinen kapina, kunHugh O'Neillin johtamat irlantilaiset taistelivat yhdeksän vuotta itsenäisyytensä puolesta. 50 vuotta myöhemmin katolisten ylimysten johtamaKilkennyn konfederaatio hallitsi parhaimmillaan kahta kolmasosaa saaresta. He vaativat täyttä autonomiaa, katolilaisille oikeuksia ja englantilaistamisen lopettamista. Kapina päättyiEnglannin sisällissotaan, jossa irlantilaiset olivatKaarle I:n puolellaOliver Cromwellia vastaan. Vuonna 1649 Cromwellkukisti irlantilaiset verisesti.[27] Kapinan jälkeen alkoi sortokausi. Vuonna 1641 katolilaiset olivat omistaneet 60 prosenttia maasta, vuoteen 1776 mennessä osuus pieneni viiteen prosenttiin. 1700-luvun lopulla protestanttiset idealistit nousivat barrikadeilleAmerikan itsenäisyyssodan innoittamina.Toiminta kukistettiin 1798. Britit yrittivät hillitä itsenäisyyshaaveita vuoden 1801unionilailla,[28] jolla personaaliunionin sijalle määriteltiin uusi valtio nimeltäIson-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.[29]
Vuosina 1845–1852 Irlantia koetteliankara nälänhätä, jonka aikana väkiluku putosi kahdeksasta viiteen miljoonaan ja maan länsiosat tyhjenivät lähes kokonaan. Irlannin menettämästä kolmesta miljoonasta asukkaasta yli miljoona menehtyi, loput muuttivat ulkomaille.[30] Vuosisadan loppupuolella virisi nationalistinen henki. Irlannin sisäpoliittinen tilanne kärjistyipääsiäiskapinaan 1916.[31]
Vielä 1990-luvun alussa Irlanti oli yksi EU:n köyhimmistä maista. Liberaali talouspolitiikka, johon kuuluivat muun muassa alhainen yritysvero ja matalat palkat, sekä EU:n tuki koulutukseen ja infrastruktuuriin, saivat aikaan länsimaiden kovimman talouskasvun, ja 2000-luvulle tultaessa Irlanti oli nousemassa yhdeksi Euroopan vauraimmista maista. Tämän vuosien 1995–2007 talouskasvun vuoksi maalle annettiin lempinimi ”kelttiläinen tiikeri”.[24]
Maahan syntyi suuri asuntokupla, kun asuntojen hinnat nousivat 1997–2005 192 prosenttia.[32] Samalla taloudellinen epätasa-arvoisuus nousi Yhdysvaltain jälkeen länsimaiden suurimmaksi.[33]
Syksyllä 2008 brittiläisenNorthern Rock -pankin kaatuessa Irlanti antoi talletuksille rajattomat vakuudet talletuspaon estämiseksi ja muualta paenneiden pääomien houkuttelemiseksi. Näin Irlanti otti itselleen noin 440 miljardin euron takausvastuut. Rajattoman takuun ajan umpeutuessa syyskuussa 2010 maan pankit alkoivat menettää lyhytaikaista rahoitusta satoja miljoonia euroja viikossa, vaikka takausohjelman umpeutumispäivää lykättiin kaksi kertaa. 18. marraskuuta 2010 Irlannin viranomaiset ilmoittivat maan tarvitsevan kymmenien miljardien eurojen tukirahoitusta pankkien ja valtion pitämiseksi pystyssä.[34]
Irlannin talous on noussut syvästä talouskriisistä jopa yllättävän hyvin ja vuonna 2015 BKT:n kasvu oli 8 %.[35]
Helmikuussa 2020 pidettyjenparlamenttivaalien tulos oli historiallinen, sillä vasemmistolainen ja kansallismielinenSinn Féin sai vaaleissa eniten ääniä. Keskustaoikeistolaiset Fine Gael ja Fianna Fáil olivat hallinneet Irlantia vuodesta 1922 saakka vuorotellen.[36] 160-paikkaisen parlamentin edustajista 38 on Fianna Fáilin ja 35 Fine Gaelin. Fine Gaelin edustajamäärä väheni 15:llä, ja Fianna Fáil menetti kuusi paikkaa. Sinn Féin kasvatti paikkamääränsä 14 edustajalla 37:ään, vaikka sillä oli vaaleissa vain 42 ehdokasta. Irlannissa äänestäjä voi antaa ykkösäänen lisäksi useita toissijaisia ääniä eri puolueiden ehdokkaille. Sinn Féin sai ykkösäänistä eniten eli 24,5 prosenttia, Fianna Fáilin osuuden ollessa 22,2 ja Fine Gaelin 20,9 prosenttia.[37]
Sinn Féinin mahdollisuuksia päästä ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen painoi menneisyys Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n poliittisena siipenä. Sekä Fine Gael että Fianna Fáil vakuuttivat ennen vaaleja, että ne eivät muodosta hallitusta Sinn Féinin kanssa. Kesäkuussa 2020 Irlanti saikin historiallisen hallituskokoonpanon, sillä uuden pääministerinMicheál Martinin johtamassa hallituksessa perinteiset kilpailijat Fianna Fáil ja Fine Gael olivat ensimmäistä kertaa hallituskumppaneita samassa hallituksessa. Koalitiossa niiden lisäksi oli mukana myös vihreä puolue. Edellisen hallituksen pääministeriLeo Varadkar siirtyivarapääministeriksi ja Martin johti hallitusta ensimmäiset kaksi vuotta, jonka jälkeen hallitussopimuksen mukaisesti Varadkar nousi pääministeriksi 17. joulukuuta 2022.[38][39][40]
Bertie Ahern, Irlannin pääministeri vuosina 1997–2008 ja Fianna Fáil -puolueen johtaja vuosina 1994–2008
Mary Robinson, Irlannin ensimmäinen naispresidentti vuosina 1990–1997.
Hallinto ja politiikka
Poliittinen järjestelmä
Irlannin parlamentti (Oireachtas) on kaksikamarinen. Parlamentin ylähuone on nimeltäänSeanad Éireann ja alahuoneDáil Éireann. Kummassakin kamarissa enemmistöpuolue oli pitkään keskustaoikeistolainenFianna Fáil. Vuoden 2011 vaalien jälkeen parlamentin enemmistön kuitenkin muodostivat keskustaoikeistolainenFine Gael ja keskustavasemmistolainenTyöväenpuolue.[1]
Irlannin presidentin hallituskausi kestää seitsemän vuotta, ja hänet voidaan valita uudestaan vain kerran. Presidentin toimi on lähinnä seremoniallinen. Tietyissä perustuslaillisissa tehtävissä hänen tukenaan on neuvoa-antava valtioneuvosto. Pääministerin pyynnöstä presidentti voi hajottaa parlamentin.Michael D. Higgins aloitti presidenttinä 11. marraskuuta 2011.[24] Presidentinvaaleissa lokakuussa 2018 Higgins valittiin toiselle kaudelle. Vasemmistolainen Higgins oli ensimmäinen virassa oleva Irlannin presidentti 50 vuoteen, joka sai haastajan pyrkiessään toiselle kaudelle.[41] Marraskuussa 2025 uutena presidenttinä aloitti sitoutumatonCatherine Connolly.[42]
Irlannin hallituksen päämies on pääministeri eliTaoiseach. Alahuone valitsee pääministeriksi suurimman puolueen tai koalition puheenjohtajan. Pääministeri nimeää muut ministerit ja alahuone hyväksyy heidät.[24]
Kesäkuussa 2017Leo Varadkarista tuli Fine Gael -puolueen johtaja ja Irlannin uusi pääministeri edeltäjänsäEnda Kennyn erottua. Varadkar oli monella tavalla uudenlainen pääministeri: Hän oli sekä ensimmäinen osittain intialaistaustainen, ensimmäinen avoimesti homoseksuaalinen että tuolloin 38-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin pääministeri Irlannin historiassa.[43]
Viimeisimmät parlamenttivaalit pidettiinhelmikuussa 2020 ja kesäkuussa 2020 uudeksi pääministeriksi historialliseen Fianna Fáilin ja Fine Gaelin yhteishallitukseen tuli Fianna Fáilin puheenjohtajaMicheál Martin, jonka on tarkoitus hallitussopimuksen mukaan vaihtaa paikkoja Fine Gaelin puheenjohtaja Varadkarin kanssa joulukuussa 2022.[44][40]
Leo Varadkar, Irlannin pääministeri 2017 – 2020 ja Fine Gael -puolueen johtaja vuodesta 2017Mary McAleese, Irlannin toinen naispresidentti vuosina 1997–2011
Muu politiikka
Irlannin politiikassa on koko maan itsenäisyyden ajan ollut tärkeänä aiheenaPohjois-Irlannin asema. Fianna Fáil muodostui vuosien 1922–1923 sisällissodan jälkeen niistä, jotka vastustivat saaren jakamista. Vaikka jaon vastustajat hävisivätkin sisällissodan, Fianna Fáil oli pitkään maan selvästi suosituin puolue ja se on ollut hallitusvastuussa lähes jatkuvasti 1930-luvulta asti. Toinen suuri puolue Fine Gael syntyi jakamisen kannattajista. Muita merkittäviä puolueita ovat työväenpuolue,vihreät jaSinn Féin.[24]
Katolisella kirkolla on aina ollut suuri valta Irlannissa. Viimeaikaiset uudistukset ovat kuitenkin lieventäneet tai poistaneet useita kirkon asettamia rajoituksia, ja vuonna 1972 katolisen kirkon erityisasema poistettiin perustuslaista.[45] Esimerkiksi avioero sallittiin vasta vuonna 1996.[46]
Irlanti on ensimmäinen maailman maa, jossa sukupuolineutraali avioliitto on hyväksytty kansanäänestyksen kautta. Homo- ja lesboparit saavat lainmuutoksen jälkeen solmia siviiliavioliiton. Äänestys järjestettiin 22. toukokuuta 2015.[47]
Abortista tuli Irlannissa laillinen vuoden 2019 alusta. Kansanäänestyksessä toukokuussa 2018 ylivoimainen enemmistö kansasta kannatti abortin laillistamista. Hallitus vei lain nopeasti läpi parlamentissa ja presidentti vahvisti ennen joulunpyhiä lain, joka astui voimaan vuoden 2019 alussa.[48]
Vuonna 1998 hyväksyttyPitkänperjantain sopimus (Good Friday Agreement) lopetti vihollisuudet Pohjois-Irlannissa. Tämä toi mukanaan uudenlaisen aikakauden myös Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kahdenkeskiseen suhteeseen. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatarElisabet II vieraili vuonna 2011 Irlannin tasavallassa ensimmäisenä Britannian monarkkina Irlannin itsenäistymisen jälkeen, ja vuonna 2014 Irlannin tasavallan presidenttiMichael Higgins vieraili Britanniassa ensimmäisenä Irlannin presidenttinä.[49]
Vuoden 2014 kesäkuusta alkaen Irlanti on jaettu 31 hallintoalueeseen (engl.local government area). Alueista 26 on kreivikuntia, kolme kaupunkeja (Cork, Dublin, Galway) ja kaksi kaupunki-kreivikuntia (Limerick, Waterford). Hallintoalueet jakaantuvat yhteensä 95 kunnanosaan (engl.municipal district).[50] Vuoden 2014 uudistuksessa paikallishallinnon yksiköiden määrä väheni 114:stä 31:een ja alue-edustajien määrä 1 627:stä 949:ään[51]. Galwayn kreivikunta ja Galwayn kaupunki päättivät vuonna 2018 yhdistyä viimeistään vuonna 2021, jonka jälkeen hallintoalueita on 30.[52].
Fingal
Dublin City
Dún Laoghaire–Rathdown
South Dublin
Wicklow
Wexford
Carlow
Kildare
Meath
Louth
Monaghan
Cavan
Longford
Westmeath
Offaly
Laois
Kilkenny
Waterford
Cork City
Cork County
Kerry
Limerick
Tipperary
Clare
Galway County
Galway City
Mayo
Roscommon
Sligo
Leitrim
Donegal
Hallinnon historiaa
Historiallisesti Irlannin saarella on ollut neljä maakuntaa:Ulster,Munster,Connacht jaLeinster. Maakuntajako on peräisin kristillisen ajan alusta, eikä sillä ole enää hallinnollista tehtävää.[53]
Alla olevassa kartassa ja luettelossa ovat vanhan hallintojaon mukaiset kreivikunnat englanniksi ja iiriksi. Kreivikunnan nimen jäljessä oleva numero viittaa kartan vihreisiin alueisiin. Ulsterin kuusi muuta kreivikuntaa (oheisessa kreivikuntakartassa vaaleanpunaisella värillä) kuuluvatPohjois-Irlantiin.
Irlannin talous on nykyaikaista ja pitkälti riippuvainen ulkomaankaupasta. Irlanti liittyieuroon vuonna 1999 kahdentoista ensimmäisen EU-maan mukana. Maanbruttokansantuote kasvoi vuosina 1995–2007 keskimäärin 6 prosenttia vuodessa ja kääntyi maailman talouskriisin takia jyrkkään laskuun. Talouskriisin aikana irlantilaisten asuntojen keskimääräinen myyntihinta puolittui vuoteen 2010. Bruttokansantuote laski vuonna 2008 yli 3 prosenttia ja seuraavana vuonna lähes 8 prosenttia edellisestä. Vuonna 2010 bruttokansantuote heikentyi enää vain yhden prosentin, ja maan talouden odotettiin palaavan siedettävään tilaan vuoden 2011 aikana.[1]
Vuonna 2017 Irlannin valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 73 prosenttia.[54]
Irlannin elinkeinorakenteesta noin 5 prosenttia on maataloutta, 49 prosenttia teollisuutta ja 46 prosenttia palveluita. Maan tärkeimpiä maataloustuotteita ovat naudanliha, meijerituotteet, ohra, peruna ja vehnä. Tärkeimpiä teollisuustuotteita taas ovat erilaiset kemikaalit, lääketarvikkeet, tietokonelaitteistot, ruokatarvikkeet ja virvoitusjuomat. Lisäksi maa on panostamassa lääkelaitteiden valmistukseen. Irlannin tärkeimpiä luonnonvaroja ovatmaakaasu,turve,kupari,lyijy,sinkki,hopea,baryytti,kipsi,kalkkikivi jadolomiitti.[1]
Irlannin tärkeimpiä vientitavaroita ovat konetarvikkeet, tietokoneet, kemikaalit, lääkeaineet, eläimet sekä eläintarvikkeet. Irlannin vienti kohdistuuYhdysvaltoihin,Britanniaan,Belgiaan jaSaksaan, kun taas tärkeimmät tuontimaat ovat Britannia, Yhdysvallat, Saksa jaAlankomaat. Vuoden 2010 arvion mukaan Irlannin ulkomaankaupan arvo oli noin 115,7 miljardiaYhdysvaltain dollaria.[1]
Irlannin talous on noussut hyvin syvästä talouskriisistä. Erityisesti IT- ja lääkealan yritykset ovat nostaneet maan taloutta. BKT:n kasvu vuonna 2015 oli 8 %. Applen ja Googlen kaltaiset jättiyritykset ovat investoineet maahan ja työllistävät noin 10 prosenttia maan työvoimasta, niiden osuus maan bruttokansantuotteesta on samaa luokkaa. Irlannissa ovat menestyneet kuitenkin myös perinteisemmät alat ja esim. maidontuotantoon on investoitu sen jälkeen, kun EU poisti maitokiintiönsä. Hyvä talouskehitys on toisaalta johtanut hintojen nousuun.[35]
Energia
Irlannilla on kuunninahimoiset tavoitteet saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä ja tuottaa 80 % sähköstä uusiutuvien energialähteiden avulla vuoteen 2030 mennessä, mutta toteutuksella alkaa tulla kiire. Vuonna 2022 fossiilisilla tuotettiin vielä lähes 60% sähköstä. Koska Irlanti on riippuvainen Britanniasta tuodusta energiasta, energiaturvallisuus on hallitukselle merkittävä huolenaihe.[55][56]
Irlannissa on yhteensä noin 700 kilometriä moottoritietä (2009). Maan liikenne on Britannian tapaanvasemmanpuoleista. Irlannissa on yhteensä 39 lentokenttää, joista suurin onDublinin lentoasema.[57] Lentokentän kautta kulkee päivittäin noin 60 000 matkustajaa.[1][57] Tieverkko on kattava ja hyväkuntoinen, mutta julkinen liikenne on melko kallista, vuorovälit ovat pitkiä eivätkä reitit ulotu kaikkialle.[58]
Vuosikymmenien ajan Irlannin väestönkehitystä hallitsi maastamuutto, joka johtui 1800-luvun riittämättömästä ravintohuollosta, mutta väestön väheneminen päättyi vuonna 1961, sillä vaikka maastamuutto jatkuikin, syntyvyys oli korkea.[60]
Väestö puhuu pääosinenglantia, mutta pieni vähemmistö, joka asuu enimmäkseen Irlannin länsiosissa,Connachtin provinssissa niin kutsutuillaGaeltacht-alueilla, puhuu alkuperäiskieltäiiriä. Iiriä puhuvien määrä on noin viiden prosentin luokkaa, ja suurin osa heistä on kaksikielisiä toisena äidinkielenään englanti.[59] Iirin kieli on ollut Irlannin virallinen kieli englannin rinnalla vuodesta 1921.[61]
Vuoden 2016 väestölaskennassa irlantilaisista kuuluikatoliseen kirkkoon 78,3 prosenttia väestöstä. AnglikaaniseenIrlannin kirkkoon kuului 2,7 prosenttia. Ortodokseja oli 1,3 prosenttia ja muita kristittyjä 1,6 prosenttia. Muslimeja oli 1,3 prosenttia, hinduja 0,3 prosenttia ja muita uskontoja kannatti 2,1 prosenttia. Uskonnottomia oli 9,8 prosenttia. Loput 2,6 prosenttia ei kertonut kantaansa.[62] Vuonna 2010 70 prosenttia irlantilaisista kertoi uskovansa Jumalaan; osuus oli Euroopan seitsemänneksi suurin.[63]
Eri alueiden väestöjakauma on hyvin epätasainen. Väestö ja teollisuus ovat keskittyneet itään, jossa on maan politiikan ja talouselämän keskus. Noin 30 prosenttia väestöstä asuuDublinin jaDún Laoghairen kaupunkien alueella.[64]
Maailman terveysjärjestön vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan Irlannissa käytetään maailman neljänneksi eniten alkoholia, puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna yli 14,4 litraa aikuista kohti. VainLuxemburgissa,Ugandassa jaTšekissä kulutus on vielä runsaampaa.[65] Irlanti on Afrikasta Britanniaan jaAlankomaihin kuljetettavanhasiksen merkittävä välipiste. Lisäksi Irlannin kautta välitetään Euroopassa valmistettuja synteettisiä huumeita sekäheroiinia jakokaiinia. Erityisesti kokaiinin käyttö on kasvussa myös Irlannissa.[1]
Huhtikuussa 2019 tilastojen mukaan 622 700 henkilöä eli 12,7 prosenttia väestöstä oli kansallisuudeltaan muita kuin irlantilaisia.[66]
Koulutus
Irlannissa onoppivelvollisuus kaikille 8–15-vuotiaille lapsille. Irlannin koulujärjestelmä on kolmivaiheinen: kaikille pakollinen kahdeksan vuoden mittainen peruskoulu (engl.primary education), 5–6 vuotta kestävä toisen asteen koulutus (engl.secondary education) sekä korkeakoulutus.[67] Irlannissa lapset saavat mennä kouluun aikaisintaan kuusivuotiaina, mutta useimmat 4- tai 5-vuotiaat käyvät peruskoulujen yhteydessä olevia erityisluokkia.[68] Peruskoulun jälkeen valtaosa nuorista siirtyy 5–6 vuotta kestävään toisen asteen koulutukseen. Noin 60 prosenttia toisen asteen koulutuksen suorittaneista menee myöhemmin korkeakouluun, yleensä jokoyliopistoon taicollegeen.[67] Irlannissa on yhteensä seitsemän yliopistoa, joista vanhin on vuonna 1592 perustettuTrinity College. Yliopistoista suurin taas on vuonna 1854 perustettuUniversity College Dublin, jossa opiskelee yhteensä yli 24 000 opiskelijaa.[69]
Irlantilaisen kulttuurin epämuodollisuus erottaa sen brittiläisestä kulttuurista ainakin irlantilaisten itsensä mielestä. Huumoria ja kielellistä sukkeluutta arvostetaan, ja sääntöjen rikkomisesta rangaistaansarkasmilla tai pilkkaamisella.[70]
Irlantilainen ruoka muistuttaa muiden pohjoiseurooppalaisten maiden keittiötä. Liha, peruna ja viljatuotteet ovat sen perustana, kasviksista käytetään lisukkeina etenkinkaalia,lanttua,porkkanaa jaruusukaalia. Lammasta, kanaa, naudanlihaa, kinkkua ja kalkkunaa syödään paistettuina tai pataruokina. Myös kalaa, varsinkin lohta, ja katkarapuja käytetään. Kansainvälinen keittiö on levinnyt Irlantiinkin, mutta kotimaiset perusruoat ja varsinkin juomat, kuten viski jaGuinness-olut, ovat säilyttäneet suosionsa. Pubi on oleellinen kohtaamispaikka, mutta siellä tarjotaan harvoin aterioita.[70]
Harppu koristaa myös Guinness-lasia.
Irlannin symboleita ovat kolmilehtinen apila, jota Irlannin suojeluspyhimyksen Pyhän Patrickin (iir. Padraich) kerrotaan käyttäneen esimerkkinä selittäessään pyhää kolminaisuutta, sekä kultainen harppu, joka esiintyy myös kaikissa Irlannin eurokolikoissa. Harppu oli myös Irlannin puntakolikoissa (iir.Punt) ja on edelleenIrlannin vaakunassa.[70]
Irlanninyleisradioyhtiö onRaidió Teilifís Éireann (RTE), jolla on kaksi televisiokanavaa ja neljä kansallista radiokanavaa. Lisäksi maassa on useita kaupallisia televisio- ja radioyhtiöitä.[1] Irlanti onEurovision laulukilpailussa tähän mennessä menestynein maa, sillä se on voittanut seitsemän kertaa.[77]
Irlannin epävirallisia kansallislajeja ovat niin kutsututgaelilaiset urheilulajit, joista tärkeimpiä ovat etäisesti jalkapalloa muistuttavagaelilainen jalkapallo ja mailapelihurling.[79][80] Olympialaisissa maa on menestynyt lähinnä kesäolympialaisissa; talvikisoissa maa ei ole voittanut yhtään mitalia. Kesäolympialaisissa Irlanti on menestynyt erityisestinyrkkeilyssä (19 mitalia),yleisurheilussa (7 mitalia) jauinnissa (7 mitalia).[81]
↑abMarnell, F., Kingston, N. & Looney, D.: Ireland Red List No. 3: Terrestrial Mammals National Parks and Wildlife Service, Department of the Environment, Heritage and Local Government, Dublin, Ireland.
↑Glaciers, Not St. Patrick, Kept Snakes out of Ireland. Environmental Graffita Magazine. Arkistoitu 30.4.2010. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
↑Making a return to old habitats – Donal Hickey reports on the fate of the golden eagle in Ireland and Scotland. The Irish Examiner. 7.7.2008. Arkistoitu 21.11.2011. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
↑Local Government Structures and Functions (Sisäministeriön tiedote) 18.12.2015. Department of Housing, Planning and Local Government. Viitattu 30.9.2018. (englanniksi)
.jpg)
.jpg)
