Irakin tasavalta eliIrak (arab.العراق,al-‘Irāq;kurdiksiكۆماری عێراق,Komarî Êraq) ontasavaltaLähi-idässä. Irak rajoittuu idässäIraniin ja siitä myötäpäivään kiertäen naapureita ovatKuwait,Saudi-Arabia,Jordania,Syyria jaTurkki. Iranin ja Kuwaitin välissä onPersianlahden rannikkoa. Väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 40 222 493 henkeä.[3] Maan pinta-ala on noin 430 000 neliökilometriä. Irakin pääkaupunki onBagdad, jossa on asukkaita noin 8 770 000. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassaMosul jaBasra. Väestö jakautuu karkeasti kolmeen ryhmään kielen ja uskonnon perusteella: noin kaksi kolmannesta väestöstä onarabeja, lopuista valtaosa onkurdeja.Islam on valtauskonto ja kansasta noin kaksi kolmannesta onšiiamuslimeja ja noin kolmannes onsunnimuslimeja. Irak on maailman tärkeimpiäöljyntuottajamaita. Maassa käytiinIrakin sota vuosina 2003–2010.[6]
Irakin ilmasto on kuuma ja kuiva. Bagdadissa vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, keskimääräinen ylin lämpötila 44 °C, ja viilein tammikuu, keskimääräinen alin 3,8 °C. Kesäkuusta syyskuuhun ei yleensä sada lainkaan, joulukuussa 20 mm ja tammikuussa 27 mm.[8]
Kuivuudesta huolimatta keinokastelun avulla harjoitetaan voimaperäistä maanviljelyäEufratin jaTigrisin jokilaaksoissa, jotka ovat maan hedelmällisintä seutua. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat lähinnä kotimaiseen käyttöön menevävilja, sekätaatelit joita riittää vientiinkin.[9]
Irakin korkein huippu on maan pohjoisosassa, lähellä Turkin vastaista rajaa sijaitseva 3 607 metriä korkeaZagrosvuori.
Irak itsenäistyi 3. lokakuuta 1932kuningaskunnaksi. Tasavalta perustettiin 14. heinäkuuta 1958 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen seurauksena.[12] 1960-luvun lopussa vallan kaappasi arabisosialistinenbaath-puolue. 1970-luvun lopustaSaddam Hussein hallitsi maatadiktaattorina. Saddamin hallituskauden alkuaikoina talous kukoisti, koskaöljy tuotti vaurautta. Valtiota kuitenkin varjostivat kansallisuusongelmat, silläšiiat jakurdit eivät pitäneet Saddamista ja kapinoivat tuloksetta häntä vastaan. 1980-luvulla Irakin jaIranin pitkä kiistaShatt al-Arabista ajoi maat pitkään keskinäiseensotaan. Saddam hyökkäsi Iraniin, koska ajatteli valtaan nousseenajatollah Khomeinin hallinnon pian romahtavan.Tasapeliin päättynyt sota raunioitti maan talouden. Irak päätti vuonna 1990 hyökätäKuwaitiin, josta toivoi saatavan lisää öljyä taloutensa paikkaamiseksi. Sotaretki kääntyi kuitenkin tappioksi, koskaYhdysvallat auttoi Kuwaitia. Irak joutui tiukkaan taloussaartoon, joka ajoi maan talouden entistä huonompaan jamaan. Vuonna2003 Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, koska epäili maan kehittävänjoukkotuhoaseita. Saddam piiloutui, jäi kiinni ja hirtettiin. Irakista tuli epävakaa, kun shiialaiset ja sunnalaiset aseryhmät taistelivat keskenään. Tämä ajoi Yhdysvallat umpikujaan Irakissa.Terrorismi yleistyi ja oli Bagdadissa arkipäivää 2000-luvulla. 2010-luvulla maan pohjoisosaan nousi ääri-islamilainenIsis-järjestö, joka kukistui vuoteen 2019 mennessä.
Vuonna 2019 Bagdadissa ja muissa suurissa kaupungeissa oli suuria mielenosoituksia korruptiota ja työttömyyttä vastaan. Ne johtivat pääministeriAdel Abdul Mahdi eroon.[13]
Irakin nykyinenperustuslaki hyväksyttiin 15. lokakuuta 2005 pidetyssä kansanäänestyksessä.[2]
Lainsäädäntövaltaa käyttää yksikamarinen parlamentti eli majlis. Sen 329 jäsenestä 320 valitaan neljän vuoden välein suorilla vaaleilla. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan useita edustajia. Yhdeksän paikkaa on varattu eri uskonnollisten ryhmien edustajille. Neljäsosan edustajista pitää olla naisia.[2]
Vuonna 2021 valitussa parlamentissa suurin puolue onḤizb Taqadum (edistyspuolue) 47 paikallaan. Kaikkiaan parlamentissa on 13 puoluetta.Muqtada al-Sadrin johtama sadristeiksi kutsuttu puolue voitti vaaleissa 73 paikkaa, mutta erosi parlamentista, ja sen paikat jaettiin muille.[2]
Parlamentti valitsee presidentin ja hyväksyy hallituksen, jota pääministeri ehdottaa.[2]
Freedom House arvioi vuonna 2010 asteikolla 1–7 (1 paras) Irakin poliittiset oikeudet tasolle 5 ja kansalaisvapaudet tasolle 6 ja luokitteli maan ei-vapaaksi. Järjestön mukaan Irakissa oli järjestetty merkityksellisiä vaaleja, mutta muiden muassa vieraiden sotajoukkojen läsnäolon, väkivallan uhan ja hallinnossa laajalle levinneen korruption vuoksi se ei ollut vaaleihin perustuvademokratia. Irakin perustuslaki takaasananvapauden ja viranomaiset pääsääntöisesti kunnioittavat sitä, mutta käytännössä ilmaisunvapautta rajoittaa väkivallan uhka.[16]
Adil Abdul-Mahdista tuli vuonna 2018 Saddamin jälkeisen Irakin ensimmäinen päämininisteri, joka ei edustanutDawa-puoluetta, joka oli ollut hallitseva puolue Irakissa vuodet 2003-2018. Vuodesta 2005 kaikki Irakin pääministerit edustivat puoluetta ja pääministerinä ehti tänä aikana olla kolme puolueen johtohenkilöä:Ibrahim al-Jaafari (vuosina 2005-2006),Nouri al-Maliki (vuosina 2006-2014) jaHaider al-Abadi (vuosina 2014-2018). Dawa-puoluetta on viime vuosina heikentänyt kiivas valtataistelu al-Malikin ja al-Abadin välillä. Vaikka he johtivat vuoden 2018 vaaleissa kilpailevia koalitioita, ei kumpikaan heistä luopunut Dawa-puolueen jäsenyydestä. Vuoden 2018 vaalien jälkeen al-Abadin koalitio liittoutui vaalivoiton saaneenMustaqa al-Sadrin ryhmittymän (sadristien) kanssa, kun taas al-Malikin koalitio liittoutui muiden kanssa.[17] Heinäkuussa 2019 Nouri al-Maliki valittiin uudelleen Dawa-puolueen pääsihteeriksi ja Haider al-Abadi kritisoi tätä voimakkaasti.[18] al-Malikin uudelleen valinta puolueen johtoon on entuudestaan lisännyt sisäisten riitojensa takia vaikutusvaltaansa menettäneen puolueen hajoamisen uhkaa.[19]
Irakin armeija palvelee sisäministeriön (poliisivoimat),kansan mobilisointiyksiköiden (PMU/PMF/Hashd), puolustusministeriön javastaterrorismin viraston alaisuudessa. Nämä raportoivat suoraan Irakin pääministerille, joka valvoo myös Irakin erikoisjoukkojen toimintaa. Puolustusministeriön alaisuudessa toimivat maan maavoimat, ilmavoimat ja laivasto.Peshmerga toimii Irakin Kurdistanin puolustusvoimina ja on uskollinen Kurdistanin aluehallitukselle. Kurdistanin aluehallitus ja Irakin keskushallinto ovat erimielisiä niiden alistumisesta pääkaupunkiBagdadin komentoon ja missä laajuudessa.[20]
Yhdysvaltain nimittämä siviilihallinnon (Coalition Provisional Authority) johtajaL. Paul Bremer hajotti maan vanhan armeijan, joka oli koostunut 365 000 sotilaasta. Maassa oli ollutSaddam Husseinin aikana pakollinen asevelvollisuus.[21][22] Tästä maa siirtyi 18–40-vuotiaiden vapaaehtoiseen asepalvelukseen.[1] Yleistä asevelvollisuutta koskeva lakialoite on ollut esillä, jossa yleisen asevelvollisuuden pituus riippuisi käänteisesti henkilön koulutustaustasta.[21]
Irakissa on tulkinnasta riippuen 18[23] tai 19maakuntaa (muhafaza, kurdiksipârizgah). Huomautus: Yksistään vuonna 2014 yli kaksi miljoonaa ihmistä siirtyi Irakin sisällä turvallisemmille alueille (joiksi koettiin syyskuuhun 2014 mennessä Kurdistanin maakunnat, Bagdad ja maan eteläisemmät osat).[24] Lokakuun 2015 katsauksessa YK totesi 3,2 miljoonan irakilaisen paenneen kotiseudultaan vuoden 2014 alun jälkeen. Siten usean maakunnan väkiluku on muuttunut alla esitetyistä vuoden 2013 arviosta:
Irakin kuvernoraatit (linkki artikkeliin ISO 3166-2 -lyhenteen kautta) ja niiden hallintokeskusten sijainti.*Irakin Kurdistanin,Sulaimaniyyan kuvernoraatin itäosiin 2014 perustetunHalabdjan kuvernoraatin ISO-lyhenne on vielä vahvistamatta (tässä HA).
** Halabjan maakunta onIrakin Kurdistanin 2014–2015 perustama kuvernoraatti. Vaikka maakunta perustettiin Irakin hallituksen antaman lain nojalla, Irakin hallinto (parlamentti) ei vielä ole yksiselitteisesti hyväksynyt uuden kuvernoraatin perustamista, ja Irakin kuvernoraattijaottelussa Halabja voidaan luokitella yhä osaksiSulaimaniyyan kuvernoraattia. Näin tulkiten Irakissa on 18 maakuntaa.
Irakin talous perustuu pitkälle öljyn vientiin ja siitä saataviin tuloihin. Vienti suuntatutuu Kiinaan (26%), Intiaan (24%), Etelä-Koreaan (9%) ja Yhdysvaltoihin (8%).[2], Irakin muut merkittävät luonnonvarat ovatmaakaasu,fosfaatti jarikki.[43]
Maatalous oli 1950-luvulle asti Irakin talouden perusta. Maa oli joskus maailman suurin taatelien tuottaja. Nykyisin villjellään viljaa, hedelmiä, tupakkaa ja puuvillaa. Karjanhoito on tärkeää etenkin pohjoisen kurdialueilla.[43] Nykyisin maatalous tuottaa vain noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää 22% työvoimasta.[2]
Mosulin vesivoimalan pato ilmakuvassa.
Irakilla arvioidaan olevan maailman viidenneksi suurimmat öljyvarat. Vuonna 2016 maan tunnettujen öljyvarantojen koko oli arviolta 143 miljardiabarrelia. Samana vuonna Irak oli maailman neljänneksi suurin öljyntuottajamaa.[1] Silti se suunnittelee merkittäviä investointeja tuuli- ja aurinkoenergiaan. Toistaiseksi aurinkoenergiaa käytetään lähinnä katuvalojen energialähteenä suurimmissa kaupungeissa, mutta suunnitelmissa on tuottaa kaksi prosenttia energiantarpeesta uusiutuvilla energianlähteillä. Kansallinen sähköverkko on sodan jäljiltä edelleen huonossa kunnossa ja monin paikoin verkkosähköä saadaan vain muutamia tunteja vuorokaudessa.[44]
Vuonna 2017 maan sähköntuotannosta 87 % tuli fossiilisista polttoaineista, 6 % vesivoimasta.[1] Vuosia jatkuneet sodat ja investointien puute on saanut energiantuotantoinfrastruktuurin huonoon kuntoon. Kurdistanissa sijaitsevia Dokanin ja Derbandikhanin patoja kunnostettiin Maailmanpankin hätäapurahalla.[45] Mosulin pato on ollut ongelmallinen sen valmistumisesta 1948 alkaen. Mosulin pato ja sen tekojärvi ovat Irakin suurimmat ja maailman neljänneksi suurimmat.[46][47]
Irakissa on 103 lentokenttää, joista 50:llä on päällystämätön kiitotie.[2] Suurin lentokenttä onBagdadin kansainvälinen lentoasema. Se on palaamassa aktiiviseen käyttöön; maaliskuussa 2013 siellä rekisteröitiin 125 nousua tai laskua[48].
Rautateitä on 2 272 km, päällystettyä maantietä 59 623 km. Navigointikelpoista vesiväylää on 5 279 km lähinnäEufrat- jaTigrisjoilla.[2]
Koska Irakilla ei ole omia satamia meren rannalla, öljy- ja kaasuputket ovat sen ulkomaan kaupalle elintärkeitä. Sillä oli kolme öljyterminaalia Persianlahdella, mutta ne vahingoittuivat viime vuosikymmenien sodissa.[43]
Irakissa on tehty koko maan kattava väestönlaskenta viimeksi vuonna 1987. Vuonna 1997 laskenta uudistettiin osassa maata mutta ei kurdialueilla. Vuodelle 2009 suunniteltiin väestönlaskentaa, mutta siitä luovuttiin. Pääministerin mukaan se olisi voinut lietsoa levottomuuksia arabien ja kurdien välillä.[50]CIAn julkaisemanThe World Factbookin arvion mukaan Irakissa oli heinäkuussa 2016 yhteensä 38 146 025 asukasta.[1] YK:n Irakin analysointiyksikön arvion mukaan Irakissa oli vuonna 2013 noin 30,97 miljoonaa asukasta.[51] YK:n arvion mukaan väkiluku vuonna 2022 oli 42,19 miljoonaa.[49]
Noin 75–80 % Irakin väestöstä onarabeja ja 15–20 % lähinnä Pohjois-Irakissa asuviakurdeja. Pienemmät vähemmistöt kutenturkmeenit jaassyrialaiset muodostavat noin 5 % väestöstä.[1]
Irakin valtakieli onarabia, pohjoisosissa puhutaankurdia. Molemmat ovat virallisia kieliä. Lisäksiturkmeenin,syyrian jaarmenian kielet ovat virallisia kieliä niillä hallintoalueilla, joissa huomattava osa väestöstä puhuu näitä äidinkielenään.[4]
Irakin valtauskonto onislam, jonka harjoittajat jakautuvatšiialaisiin jasunneihin. Vuonna 2015 šiialaisia oli arviolta 64,4 % maan väestöstä ja sunneja 30,9 %. Vainottujakristittyjä oli noin 1,2 % väestöstä ja määrä oli vähenemässä, kun taas juutalaiset olivat käytännössä kadonneet. Islamin ja kristinuskon ohella Irakissa harjoitetaan useita erignostilaisia uskoja harjoittavia vähemmistöjä, kutenkakait,jesidit jašabakit, joiden harjoittajat muodostivat yhteensä noin 3,4 % väestöstä.[52]
Lokakuussa 2015 Irakin parlamentti hyväksyi henkilötodistusta käsittelevän, mutta samalla vähemmistöuskontoja (muita kuin islamia)syrjivän lain. Se säätää esimerkiksi, että jos perheen vanhemmista jompi kumpi on tai kääntyy islaminuskoiseksi, perheen alaikäisten lasten uskonnoksi kirjataan islam. Muut kuin islaminuskoiset voivat vaihtaa uskontoaan, mutta islaminuskoiset eivät saa kääntyä muuhun uskontoon.[53]
Open Doors -järjestön World Watch-listauksen mukaankristityt kokevat Irakissaäärimmäistä vainoa. Järjestön mukaan maan poliittinen epävakaus altistaa jatkuvalle kristittyjen vainolle. Järjestön mukaan muslimikäännynnäiset pitävät uskonsa usein salassa sukulaisten, klaanien ja yhteiskunnan paineen ja uhkien vuoksi. Islamilaiset ääriliikkeet ovat edelleen aktiivisia Irakissa hyökkäämällä ja sieppaamalla kristittyjä.[54][55]
Muun muassa väkivaltaisuuksien vuoksi YK totesi lokakuun 2015 humanitaarisessa katsauksessaan 3,2 miljoonan irakilaisen paenneen kotiseudultaan (sisäiset pakolaiset) vuoden 2014 alun jälkeen, kaikkiaan yli 3 000 eri paikkakunnalle. Eniten sisäisiä pakolaisia asuiAnbarin,Bagdadin,Kirkukin,Dahukin jaErbilin maakunnissa (kuvernoraateissa).[56] Runsaan 400 000 asukkaan kerrottiin palanneen kotiseudulleen.[51]
Yhteensä jopa 8,6 miljoonan ihmisen kerrottiin olevan humanitaarisen avun tarpeessa. Miltei kaikki tarvitsivat suojaa ja terveydenhuoltopalveluja, puolet avuntarvitsijoista kaipasi ruoka-apua tai/ja vesi-, sanitaatio- ja hygieniahuollon turvaamista. Avun tarvitsijoista 45 prosenttia on lapsia. Avun tarvitsijoista noin 2,3 miljoonaa asuu seuduilla, jotka eivät ole maan hallituksen hallinnassa ja jonne humanitaarisen avun toimittaminen on usein hyvin hankalaa. Näiksi kriittisiksi alueiksi kuvataan Irakin läntisimmät osat eliAnbarin pohjoisosa,Salah al-Dinin länsiosa,Kirkukin maakunnan lounaispuolisko ja noin 3/4Ninawan maakunnasta.[56][57] Hädän keskellä YK:n avustusohjelmat joutuivat heinäkuussa 2015 supistamaan apuaan vakavan rahoituspulan takia. Vielä lokakuun alussa vain 40 prosenttia loppuvuoden avustustarpeesta oli rahoitettu. Irakin elinoloja vaikeutti myös syyskuussa 2015 epidemiaksi levinnytkolera (yli 1 200 tapausta lokakuun 8. päivään 2015 mennessä).[56]
Irakin hallituksen alaisuudessa toimivat valtion säätiön nimellä toimivat virastotMarttyyreiden säätiö (Martyrs Foundation) jaPoliittisten vankien säätiö (Political Prisoners Foundation) vastaavat ennen vuotta 2003 Baath-puoleen uhreiksi joutuneille maksettavista korvauksista.[58]
Ilham Al Madfai on tunnettu irakilainen muusikko. Perinteisiä soittimia ovat viulua muistuttava rebab ja luuttumainen oud.[59]
Irakilainen elokuvateollisuus aloitti jo 1950-luvulla, mutta elokuvia tuotettiin vain muutamia vuodessa. Saddam Husseinin valtakaudella valtio ja baath-puolue rahoittivat elokuvia mutta tilasivat puolueen tarkoitusperiä hyödyttävää sisältöä. Saddamin kaatumisen jälkeen elokuva-arkistoja ja laitteistoja ryösteltiin. Vuonna 2011 Irakilla oli pitkästä aikaa ehdokas Oscar-palkinnon saajaksi, ja 2012 valmistuivat ensimmäiset valtion tukea saaneet elokuvat vuosiin.[60]
Jalkapallo on suosituin urheilulaji. Maan jalkapallojoukkue oli FIFA:n rankingissa tammikuussa 2011 sijalla 98. Maassa on 110 seuraa, joissa 16 000 rekisteröityä pelaajaa.[61]
Maailmanperintökohteista Assur, Hatra ja Samarran arkeologinen kaupunki on listattu uhattuiksi, muun muassa ääri-islamistien niihin kohdistamien tuhotöiden vuoksi.[63][64]Aseellisten konfliktien aikana kulttuuriperintöä tarkoituksellisesti tuhoavat teot luokitellaan kansainvälisessä oikeudessasotarikoksiksi (esimerkiksiHaagin sopimuksessa jaGeneven sopimuksissa).
Perinteiseen irakilaiseen ateriaan kuuluu riisiä, keittoa tai kastiketta, lampaanlihaa ja vihanneksia. Tärkeitä juhlapäiviä on juhlistettu uhraamalla lammas tai vuohi.[65] Mesopotamian rikas ruokakulttuuri syntyi alueen etnisten kansojen ja korkeakulttuurien myötä ja eli huippukauttaan Abbasidien kalifaatin aikoina ja sai vaikutteita myöhemminkin myös ympäröiviltä alueilta, Iranista, Keski-Aasiasta, Kaukasukselta, Levantista ja Turkista. Mespotamian antiikin korkeakulttuurien ajoilta on löydetty maailman vanhimmat säilyneet keittokirjat, joissa on satoja ruoanvalmistusohjeita. Osaa muinaisista ruoista valmistetaan paljolti samantyyppisinä Irakissa yhä nykyäänkin.
.svg)
.jpg)
_of_Hewl%25C3%25AAr_(Erbil).jpg)
.svg)
