Esimerkki verkkotunnuksesta, jossa on kaksi tasoa nimessä. Ylätason verkkotunnus ".com" on viimeisenä.
Internetinverkkotunnukset (engl.domain) ovat kirjaimista koostuvia nimiä, joiden avulla verkkoon kytkettyihin koneisiin voidaan viitata helpommin muistettavalla tavalla kuin numeroista muodostuvillaIP-osoitteilla. Verkkotunnukset muutetaan IP-osoitteiksi Internetin nimipalvelujärjestelmän (Domain Name System, lyh.DNS) avulla.
Ylätason verkkotunnukset ovat lyhyitä tunnuksia, jotka jakavat verkkotunnukset eri luokkiin. Esimerkiksi.fi-verkkotunnuksen alapuolella ovat suomalaiset verkkotunnukset, jotka siten päättyvät kirjaimiin.fiAhvenanmaalla on myös käytössä oma verkkotunnus.ax.
Tieto ylätason verkkotunnuksista on kolmellatoista maailmanjuurinimipalvelimella. Nämä 13 palvelinta ovat Internetin haavoittuvin yksittäinen komponentti. Mikäli ne kaatuisivat kaikki yhtä aikaa, lakkaisi DNS-nimenselvitys toimimasta Internetissä hyvin pian. Tavalliselle käyttäjälle näyttäisi siltä, että "Internet on kaatunut". Nimipalvelimia onkin loogisesti nuo 13, ja fyysisesti monta kertaa enemmän ja ne ovat jaettuna ympäri maailmaa. Eräshajautettu palvelunestohyökkäys onnistui kaatamaan syksyllä 2003 seitsemän kyseisistä 13 palvelimesta, mutta Internetin DNS-nimipalvelu on niinvikasietoinen, että asiakkaiden nimipalvelimet ympäri maailman siirtyivät automaattisesti käyttämään vielä pystyyn jääneitä.
Tällä hetkellä ylätason verkkotunnuksista päättää voittoa tavoittelematonICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) -organisaatio. Aikojen kuluessa on myös pyritty luomaan vaihtoehtoisia juurinimipalvelimia, mutta ne eivät ole saavuttaneet suurta suosiota. Kaikki tunnukset tulevat englanninkielisistä sanoista:
Vuonna 2012 Yhdysvaltain tulli ilmoitti virallisesti, että sillä on oikeus viedä .com, .net, .org -domainit niin päätettyään, koska näitä hallitsevat yhdysvaltalaiset yritykset. Yhdysvallat on kaapannut jo 2010 lähtien piraattituotteita myyviä sivustoja,BitTorrent- javedonlyöntisivustoja.[1][2]
ICANN:in ylläpitämäIANA (Internet Assigned Numbers Authority) jakaa ylätason verkkotunnukset (engl.top level domain) seuraavaan luokkiin:[3]
County Code Top Level Domain (ccTLD,suom.maakohtainen ylätason verkkotunnus), esimerkiksi.fi tai.us
Generic Top Level Domain (gTLD,suom.yleinen ylätason verkkotunnus), esimerkiksi.com tai.pizza. Käytännössä tähän luokkaan kuuluvat kaikki tunnukset, jotka eivät kuulu muihin luokkiin.
Infrastructure Top Level Domain (suom.infrastruktuurin ylätason verkkotunnus). Tähän luokkaan kuuluu ainoastaan.arpa.
Alun perin yleisiä ylätason verkkotunnuksia oli vain.com,.org,.net,.edu,.gov ja.mil. Vuonna 1988 joukkoon lisättiin.int, vuonna 2000.aero,.biz,.coop,.info,.museum,.name ja.pro. Vuonna 2005 otettiin käyttöön.jobs ja.travel, vuonna 2006.mobi ja vuonna 2011.xxx. Vuonna 2011 alkunsa saanut ICANN:inNew gTLD Program (suom.Uusi gTLD -ohjelma) on pyrkinyt lisäämään saatavilla olevia yleisiä ylätason verkkotunnuksia, ja ensimmäiset uudet tunnukset otettiin käyttöön vuonna 2013.[4]
Nykyisin yleisiä tunnuksia on useita, kuten esimerkiksi erilaisille alueille (esim. .london[5], .helsinki[6]), yrityksillä ja organisaatioilla (esim. .google[7], .bbc[8]) sekä erikoiskäyttöön (esim. .dev[9], .pizza[10])
Toukokuussa 2023 verkkotunnusten kokonaismäärä on 1480, kun Google rekisteröi .zip ja .mov-tunnukset. Uusien tunnusten pelätään sekoittuvan tiedostonimiin, tai ohjelmien muuntavan tiedostonimet URL-osoitteiksi.[11]
