Toivo Ilmari Bonsdorff (Ильмари Владимирович Бонсдорф,15. helmikuuta1879Hämeenlinna –17. lokakuuta1950Lahti) oli suomalainengeodeetti ja tähtitieteilijä.[1][2][3]
Ilmari Bonsdorffin vanhemmat olivat yliopettaja, professoriErnst Jakob Valdemar Bonsdorff ja Ida Charlotta Forssell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1898Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1902, filosofian lisensiaatiksi 1905 sekä filosofian maisteriksi ja tohtoriksi 1907. Opiskeluaikanaan hän otti 1900–1901 osaa painovoimahavaintoihin ja 1902 tähtitieteellisiin paikanmääräyksiin Suomessa.[1][2][3]
Bonsdorff oliHelsingin yliopiston tähtitieteen ja geodesian dosenttina 1906–1918. Vuodesta 1908 hän toimiPulkovan tähtitornin vakinaisena astronomina. Bonsdorff kutsuttiin jo vuonna 1904 osallistumaan Pulkovan tähtitornin tieteellisiin töihin ja hän perehtyi Pulkovossa myös geodeettisiin kysymyksiin, joista hän kirjoitti väitöskirjansaHuippuvuori-retkikunnan geodeettisen havaintoaineiston pohjalta. Bonsdorff oli työssä Pulkovossa vuoteen 1917 saakka. Pulkovossa ollessaan Bonsdorff tutki geodesian puolella tasoituslaskua, laskikolmiopisteiden koordinaatteja, muokkasi painovoimahavaintoja ja otti osaaperusviivan mittauksiin, tarkkavaakitukseen jakolmiomittauksiin. Tähtitieteen puolella hän tutki havaintokoneiden ja erilaisten havaintokeinojen aiheuttamia virhelähteitä, maan navan liikkeitä (napavariaatiot,refraktioilmiöt ym.) ja suoritti tähtiendeklinaatiomäärityksiä. Vuonna 1911 Bonsdorff kutsuttiinArgentiinaanCordoban tähtitornin johtajaksi mutta hän ei ottanut tehtävää vastaan.[3][1][2][4]
Suomen itsenäistymisen jälkeen Bonsdorff oli Helsingin geodeettisen laitoksen ensimmäisenä johtajana 1918–1949. Hän edusti Suomea Balttisessa geodeettisessa komissiossa ja oli sen yleissihteeri 1924–1948. Bonsdorffin aloitteesta Suomen hallitus kutsui vuonna 1924 HelsinkiinItämeren ympärillä olevista maista osanottajia geodeettiseen konferenssiin, jossa perustettiin balttinen geodeettinen komissio, jonka päämääränä oli yhteisen geodeettisen pohjan luominen näiden maiden kartastotöille ja tieteellisenä tehtävänä maankuoren rakenteen tutkiminen Itämerta ympäröivillä alueilla. Bonsdorff oli melkein kaikkien Suomen ja Neuvostoliiton välisten rajankäyntikomissioiden puheenjohtajana vuosina 1921–1947.Petsamon rajankäynti vuonna 1921 suoritettiin ilman kolmiomittausta pelkkien tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Bonsdorff osallistui myös Suomen ja Norjan välisen rajan selvittelyyn. Bonsdorff oli lisäksiHenkivakuutusyhtiö Pohjan päämatemaatikkona vuodesta 1923 alkaen ja hän kuului myös yhtiön perustajiin. Bonsdorff oliKaunasin teknillisen korkeakoulun sekäMarburgin yliopistonkunniatohtori.[4][1][2][3]
Bonsdorff tutki painovoiman ja luotiviivan poikkeamia, napavariaatiota ja absoluuttisia deklinaatioita. Hän kehitti auringonpimennyksen avulla menetelmän, jolla voitiin mitata valtamerien yli ulottuvia välimatkoja.[4]
Ilmari Bonsdorff oli naimisissa vuodesta 1908 Anna Parskyn kanssa.[1][2]
Pikkuplaneetta1477 Bonsdorffia on nimetty Ilmari Bonsdorffin mukaan.[5]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
