Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Iitti

Koordinaatit:60°53′20″N,26°20′20″E
Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia(ohje).Sivunvakaa versio onkatsottu29. tammikuuta 2026.
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Päätettä-iitti käytetään myös happiatomeja sisältävienanionien nimissä.
Iitti
Itis

vaakuna

sijainti

Mankalan voimalaitos sijaitsee Iitissä.
Mankalan voimalaitos sijaitsee Iitissä.
Sijainti60°53′20″N,26°20′20″E
MaakuntaPäijät-Hämeen maakunta
SeutukuntaLahden seutukunta
Kuntanumero142
Hallinnollinen keskusKausala
Perustettu1539/1865
Kokonaispinta-ala687,09 km²
177:nneksi suurin 2025 [1]
– maa589,87 km²
– sisävesi97,22 km²
Väkiluku6 332
144:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
väestötiheys10,73 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma2023 [3]
– 0–14-v.13,4 %
– 15–64-v.52,8 %
– yli 64-v.33,8 %
Äidinkieli2024 [4]
suomenkielisiä97,3 %
ruotsinkielisiä0,2 %
– muut2,5 %
Kunnallisvero8,6 %
195:nneksi suurin 2025 [5]
KunnanjohtajaJarkko Salonen
Kunnanvaltuusto27 paikkaa
  2025–2029[6]
 •Kesk.
 •SDP
 •Kok.
 • AI1
 •Vihr.
 •PS
1 Aito Iitti yhteislista

9
8
4
4
1
1
www.iitti.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Iitti (ruots.Itis[7]) onSuomenkunta, joka sijaitseePäijät-Hämeen maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 6 332 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 687,09 km², josta 97,22 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,73 asukasta/km². Ennen vuotta 2021 Iitti kuuluiKymenlaakson maakuntaan.[8] Iitin kunta on Jaalan kunnan, Orimattilan kunnan ja Artjärven entisen kunnan tapaan kuulunut ennenUudenmaan lääniin. Iitin kunta siirrettiin entisenViipurin läänin länsiosaan Pariisin 1947 rauhansopimuksen jälkeen 1945 perustettuunKymen lääniin.

Maantiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iitin kuntakeskus onvaltatie 12:n varrella olevaKausala, jossa sijaitsee muun muassarautatieasema.Iitin kirkonkylä sijaitsee pohjoisempana. Sitä ympäröi lännessä IitinKirkkojärvi, idässäUrajärvi ja pohjoisessaPyhäjärven Pelinginselkä. Iitin naapurikunnat ovatHeinola,Kouvola (Elimäki,Kuusankoski jaJaala vuoteen 2008),Lahti (Nastola vuoteen 2015),Lapinjärvi jaOrimattila.

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Iitin kirkko

Iitin kirkkopitäjä perustettiin vuonna 1539Hollolan kirkkopitäjästä silloisten Hollolan,Lappeen jaVehkalahden kirkkopitäjien jaHämeen jaKarjalan raja-alueelle. Vuosina1743–1812Ruotsin jaVenäjän raja kulki Iitin itäpuolitse.Riihimäki–Pietari-radan rakentaminen 1860-luvun lopulla vaikutti siihen, että Iitin kirkonkylä jäi syrjään ja Kausalasta alkoi muodostua kunnan keskustaajama.[9]

Iitistä on erotettuValkeala (1640),Jaala (1879) ja osittainKuusankoski (1921). Kuusankosken itsenäistymisen myötä Iitti menetti suurimman osan teollisuusseuduistaan.[9] Iitti kuului aiemminUudenmaan lääniin, kunnes se siirrettiin vuonna 1948 osaksiKymen lääniä ja Kymenlaakson maakuntaa.

Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, jonka mukaan Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnastaPäijät-Hämeen maakuntaan. Yksi peruste siirrolle on se, että Iitti kuuluu joPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään. Maankäytöstä vastaavanympäristöministeriön mielestä Iitti suuntautuu selkeästi Kymenlaaksoon ja Kouvolan seutuun.[10][11] Asiasta teki lopullisen päätöksen valtioneuvosto, joka hylkäsi Iitin ehdotuksen maakuntajaon muuttamisesta toukokuussa 2015.[12] Kielteisen päätöksen seurauksena Iitin kunta järjesti syyskuussa 2015 neuvoa-antavan kansanäänestyksen maakunnan vaihdoksesta,[13] jossa 90,78 % äänestäneistä kannatti Iitin siirtymistä Päijät-Hämeen maakuntaan.[14] Toukokuussa 2016 valtioneuvosto lopulta hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeen maakuntaan vuoden 2019 alussa osana suunniteltua sote-uudistusta.[15]Sipilän hallituksen hajottua Iitin ja neljän muun kunnan sote-uudistukseen liitetyt maakunnanvaihdokset kaatuivat. LopultaRinteen hallitus päätti elokuussa 2019 siirtää Iitin ja muut neljä kuntaa haluamiinsa maakuntiin.[16] Iitti siten liittyi Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2021.

Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin kolme iittiläistä valtuutettua Päijät-Hämeen aluevaltuustoon.[17]

Iitin lääni- ja maakuntahistoria

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Koulutus ja kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Perusopetus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iitin alakouluja ovat Iitin kuntakeskuksessaKausalassa olevaKausalan kouluValtatie 12:n varrella,Vuolenkoskella olevaVuolenkosken koulu jaHaapa-Kimolassa olevaHaapa-Kimolan koulu.Iitin yläkoulu sijaitseeKouvolan ja Lahden välisen rautatien varrella Kausalassa.

Toinen aste

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kausalassa sijaitseeIitin lukio, joka tarjoaalukiokoulutusta iittiläisille ja lähikunnista tuleville opiskelijoille.Ammatillista koulutusta annetaanKouvolan kaupungissa, jossa toimiiKouvolan ammattiopisto (Eduko), sekäLahden kaupungissaKoulutuskeskus Salpauksessa. Iitistä on mahdollista myös käydä musiikkialan ammattiopintojaLahden konservatoriossa.[18]

Korkea-aste

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iitissä ei olekorkeakoulutason koulutustarjontaa, mutta Iittiä lähimmätyliopistot ovatLUT-yliopistoLahdessa jaLappeenrannassa,Aalto-yliopistoEspoossa jaHelsingin yliopistoHelsingissä. Lähimmätammattikorkeakoulut ovat Lahdessa toimivaLAB-ammattikorkeakoulu sekäKouvolassa,Kotkassa,Mikkelissä jaSavonlinnassa toimivaKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Kirjastot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kausalassa toimiiIitin kirjasto.[19]

Musiikkikoulutus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iitin kunta on sopimuskuntana pääosinKouvolassa toimivassaPohjois-Kymen musiikkiopistossa, joka tarjoaataiteen laajaa perusopetusta sekäLahdessa toimivassa taiteen laajaa perusopetusta jamusiikkialan ammattikoulutusta tarjoavassaLahden konservatoriossa.[20][18]

Musiikkitapahtumat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iitin kirkonkylällä järjestetään vuosittain kesäkuussaIitin musiikkijuhlat, joilla esitetään sekälänsimaista taidemusiikkia ettäkevyempää musiikkia.[21]

Liikenne

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kausalan rautatieasema

Iitin kuntaa halkoo itä-länsisuunnassavaltatie 12, joka on kunnan alueella pääosin kapea kaksikaistainen tie lukuun ottamatta lyhyitä keskikaiteellisia osuuksia. Valtatie 12 kulkee Kausalan taajaman läpi, ja Väyläviraston tarkoituksena olisikin parantaa tie jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, mihin sisältyisi muun muassa Kausalan ohitustien rakentaminen. Iitin kunnan alueella kulkee kolme eri seututietä:360 Kausalasta Elimäelle,362 Kausalasta Iitin kirkonkylän kautta Kimolaan ja Vuolenkoskella lyhyen matkaa seututie363. Kunnan alueella kulkevia nelinumeroisia yhdysteitä ovat 1731, 3136, 3601, 3603, 3621, 3622,3623 ja 3631.

Kausalan rautatieasemalla pysähtyy kaikki Lahden ja Kouvolan välisetO- ja Z-lähijunat, joista on yhteys Lahden kauttaHelsinkiin jaRiihimäelle joko vaihdon kanssa tai ilman.[22]

Kausalassa Ravilinnan kohdalla pysähtyy joka päivä yksiOnniBusin C12-linjan bussi suuntaansa.[23] Kouvolan ja Kausalan välillä ajetaan muutama paikallisbussivuoro.[24] Muuta ylikunnallista bussiliikennettä Iitin kunnan alueella ei ole, vaikka Iitti kuuluuLahden seudun liikenteeseen.[25] Iitin kunnan sisällä on koulukyytien yhteydessä toimivaa asiointiliikennettä Kausalan ja muun kunnan välillä.[26]

Liikunta ja vapaa-aika

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iitin kuntakeskuksessa,Kausalassa Valtatie 12:n varrella sijaitseeRavilinnan urheilukeskus. Siellä sijaitsee ravirata, yleisurheilukenttä, liikuntahalli, kuntosali sekä muita liikuntatiloja ja vuonna 2013 valmistunutIitin jäähalli. Tämän lisäksi mm.Iitin yläkoululla ja Kausalan koululla on omat liikuntasalit.

Myllytöyryssä, Kausalassa sijaitsee Hiihtomajan alue, jonka ympäristössä on iso kuntopolkujen verkosto ja kunnankuntoportaat sekä talvisin hiihtoladut ja pulkkamäet.

Kausalan pohjoispuolella lähelläIitin kirkonkylää,RadansuussaUrajärven rannalla sijaitseeIitti Golf -niminen golfkeskus ja uimaranta sekä leirintäalue. Radansuun alueella sijaitsee majoituspalveluina Radalla Resort ja Lomakivi.

Hiidensaaressa sijaitsee kukkula nimeltä Hiidenvuori, joka on suosittu ulkoilupaikka. Sieltä on laajat näkymätPyhäjärvelle ja jopaKuusankoskelle asti.

Iitin alueella Tillolassa sijaitsee Suomen ensimmäinen korkeatasoisiin moottoriurheilukilpailuihin soveltuva moottorirataKymiRing. KymiRingin radalla tullaan ajamaan muun muassaMotoGP-luokan Suomen osakilpailu vuonna 2022.[27]

Kaavoitus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iitin kunnan alueella on voimassa olevaasemakaava Pohjanmäen, Kausalan, Sorronniemen ja Vuolenkosken Koskenrannan alueilla. Kunnan alueella on erillisiäranta-asemakaavoja yhteensä 21 kappaletta.[28]

Kunnan alueella on kaksiosayleiskaavaa: Kausala-Kirkonkylän osayleiskaava, joka käsittää Kausalan, Radansuun ja Iitin kirkonkylän alueen, sekä Perheniementuulivoimapuiston osayleiskaava. Kunnassa on kolme rantayleiskaavaa:Kymijoki-Konnevesi,Pyhäjärvi-Leininselkä-Urajärvi ja Kymijoki-Mankala.[29]

Päijät-Hämeenmaakuntakaava 2014 ei ole voimassa Iitin kunnan alueella, vaan Iitissä on voimassa aikaisemman maakunnan Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat.[30]

Iitin kunta on mukana Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa vuosille 2021–2031.[31]

Väestö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Iitin väestönkehitys 1980–2020
VuosiAsukkaita
1980
  
7 770
1985
  
7 690
1990
  
7 889
1995
  
7 687
2000
  
7 534
2005
  
7 265
2010
  
7 005
2015
  
6 910
2020
  
6 689
Lähde: Tilastokeskus.[32]

Taajamat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2024 lopussa Iitissä oli 6 401 asukasta, joista 3 761 asuitaajamissa, 2 530 haja-asutusalueilla ja 110:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Iitin taajama-aste on 59,8 %. Iitin taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[33]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2024)
1Kausala3 499
2Iitin kirkonkylä262

Kunnankeskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Sankarivainajien muistokivi Iitissä

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Iitissä toimiiluterilainenIitin seurakunta.[34]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Iitin alueella toimiiHelsingin ortodoksinen seurakunta.[35]

Roomalaiskatolisen kirkon osalta Iitti kuuluuPyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osakatolisen kirkonHelsingin hiippakuntaa. Sekä ortodoksit että katolilaiset toimivat ilman kirkkorakennusta.

Kylät

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tässä on lueteltu Iitin rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Iitissä on 19 rekisterikylää.

Postinumeroalueet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tässä on lueteltu Iitin postinumeroalueet. Väkiluku on vuoden 2024 mukainen. Asteriskillä (*) merkityt alueet ulottuvat myös toisen kunnan alueelle.Kahdella asteriskillä (**) merkityt alueet kuuluvat vain pieniltä osin Iitin alueelle.[36]

Postinumero ja toimipaikkaAlueen nimiVäkiluku (31.12.2024)Huomautus
16100 UusikyläUusikylä1 280**Suurin osa alueesta sijaitseeLahden puolella.
19160 HuutotöyryHuutotöyry497*Alue ulottuu myösLahden puolelle.
45740 KuusankoskiMaunuksela2 574**Suurin osa alueen väestöstä asuuKouvolassa, mutta pinta-alasta suurin osa ja jonkin verran asukkaita on Iitissä.
47310 Haapa-KimolaHaapa-Kimola246
47400 KausalaKausala4 277
47440 SääskjärviSääskjärvi119
47450 PerheniemiPerheniemi249
47460 HiisiöHiisiö51*Alue ulottuu myösLahden puolelle.
47490 MankalaMankala-Hiisiö301*Alue ulottuu myös Lahden puolelle.
47520 IittiIitti kk.181
47540 LyöttiläLyöttilä165*Muutama alueen talous on Kouvolan puolella.
47610 KymentakaKymentaka122
47650 KimolaKimola173**Suurin osa alueesta sijaitsee Kouvolan puolella. Iitin puolella vain muutama talous.

Tunnettuja iittiläisiä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iitin alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluuhämäläismurteisiin. Iitin murre muodostaa kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmän.[37]

Ruokakulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iitinpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvullalampahkäppä,potaattiloota, kaalinlehdellä paistettavat ruispuolukkaleivonnaisetlehikäisetluumukiisselillä sekäjuustokehässä paistettava Iitin juusto.[38]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abPinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. abMaahanmuuttojen määrä laski vuonna 2025 jälleen reilusti Suomessa 31.12.2025. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2026.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. Kuntavaalit 2025, Iitti Oikeusministeriö. Viitattu 24.9.2025.
  7. Mikko Heikkilä: Iidesjärvi ja Iisalmi pisteenä Iin päälle - tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja suhteesta lapinrauniohin. Muinaistutkija, Määritä ajankohta! Suomen arkeologinen seura.
  8. Korhonen, Antti-Jussi: Iitti vaihtaa maakuntaa huomenna – kaikkiaan viisi kuntaa vaihtaa maakuntaa Yle Uutiset. 31.12.2020. Yleisradio. Viitattu 31.12.2020.
  9. abHistoria Iitin kunta. Viitattu 12.9.2011.[vanhentunut linkki]
  10. Iitti haluaa vaihtaa maakuntaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen YLE - Kymenlaakso. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 14.12.2011.
  11. Päätös Iitin maakuntavaihdosta syksyyn YLE - Kymenlaakso. Viitattu 2.7.2012.
  12. Vaatimukset eivät täyttyneet — Iitti pysyy osana Kymenlaaksoa Kouvolan Sanomat. Arkistoitu 9.5.2015. Viitattu 8.5.2015.
  13. Pikkukunta ei sulata hallituksen päätöstä – Iitti äänestää maakuntavaihdoksesta ensimmäisenä Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2020.
  14. Iittiläiset sanovat Päijät-Hämeelle kyllä Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2020.
  15. Uusi maakuntajako lihottaa toisia – Etelä-Savo menettämässä kaksi kuntaa Yle Uutiset. 26.5.2016. Yle. Viitattu 26.5.2016.
  16. Vuosikausien odotus päättyy viimeinkin Iitissä: "Tätä on toivottu kauan" – se ja 4 muuta kuntaa vaihtavat maakuntaansa Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2020.
  17. Päijät-Häme | Tulospalvelu | Aluevaalit 2022 | yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 30.1.2022.
  18. abmaaret: Lukukausimaksut Concis. Viitattu 1.1.2021.
  19. Palvelupisteet ja aukioloajat | Kyyti-Finna kyyti.finna.fi. Viitattu 26.6.2020.
  20. Toimipisteet – Pohjois-Kymen musiikkiopisto pkmo.fi. Viitattu 1.1.2021.
  21. IITIN MUSIIKKIJUHLAT - Etusivu www.iittifestival.fi. Viitattu 1.1.2021.
  22. Uudistunut vr.fi – tervetuloa yhteiselle matkalle - VR www.vr.fi. Viitattu 30.1.2022.
  23. Etusivu Onnibus. Viitattu 30.1.2022.
  24. Kouvola – Kausala – Bussimatkatoimisto bussimatkatoimisto.fi. Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022.
  25. Etusivu Etusivu. Viitattu 30.1.2022.
  26. tuija.pohjanvirta@iitti.fi: Joukkoliikenne www.iitti.fi. Viitattu 30.1.2022.
  27. KymiRing: MotoGP KymiRing. Arkistoitu 26.1.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  28. marja.karhu@iitti.fi: Asemakaavoitus www.iitti.fi. Viitattu 9.3.2022.
  29. Iitin karttapalvelu iitti.karttatiimi.fi. Viitattu 9.3.2022.
  30. Lainvoimaiset maakuntakaavat Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 9.3.2022.
  31. MAL-sopimus Lahti. Viitattu 9.3.2022.
  32. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  33. Määritä nimeke! Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Arkistoitu 28.4.2021. Viitattu 2025.
  34. Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  35. Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  36. Paavo (Postinumeroalueittainen avoin tieto) – Tilastokeskus
  37. Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  38. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 99. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]


Iitin kylät
Nykyiset kunnat
Entiset kunnat
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iitti&oldid=23843716
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2026 Movatter.jp