Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa olevaihmisten (Homo) sukuun kuuluvanisäkäs. Ihminen kuuluukädellisten (Primates) lahkonisojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon ja on nykyisin elävistä kädellisistä laajimmalle levinnyt ja runsaslukuisin laji. Ihmisiä on noin 8 miljardia. Ihmisellä on kehittyneetaivot, joiden ansiosta ihminen kykenee käsitteelliseenajatteluun,kieleen ja itsetarkkailuun. Tämä on yhdessä pystyasennon jaesineiden käsittelyyn kykenevienyläraajojen kanssa antanut ihmiselle kyvyn käyttäätyökaluja monipuolisemmin kuin mikään toinen laji.
Ihmislaji kuuluuihmisten (Homo) sukuun, joka on kehittynytihmisapinoista (Hominidae) jakädellisistä (Primates). Lähimmät ihmislajin elossa olevat sukulaiset ovatsimpanssi jabonobo. Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5–6 miljoonaa vuotta sitten jagorillojen noin 7–8 miljoonaa vuotta sitten.
Kartta varhaisista ihmisen migraatioistamitokondrioiden perusteella (tuhatta vuotta ennen nykyhetkeä).
Taksonomisen luokittelun mukaan nykyisin elävät ihmiset kuuluvatHomo sapiens -lajin alalajiinHomo sapiens sapiens. Laji ja alalaji on ainoa ihmisten suvun elossaoleva, muiden suvun jäsenten kuoltua sukupuuttoon.[2]
Nykytiedon (2017) mukaan nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sittenmyöhäispleistoseenisella aikakaudella. Varhaisimmat löydöt ovatMarokostaJebel Irhoudista löydetyt noin 300 000 vuoden ikäisiksi ajoitetut fossiilit, jotka edustavat nykyihmisen varhaisinta kehitysvaihetta. Niiden aivokoppa tosin vaikuttaa hiukan nykyisin elävien ihmisten aivokoppaa alkeellisemmalta.[3] Ennen vuotta 2017 vanhimpina nykyihmisen jäännöksinä pidettiin Etiopiasta vuonna 1967 löydettyjä kallojaOmo I jaOmo II, jotka on ajoitettu noin 195 000 vuotta vanhoiksi.[4]
Genetiikan tutkijaDavid Reichin johtaman tutkimusryhmän tammikuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan nykyihminen haarautui vähintään neljään eri sukulinjaan 250 000–200 000 vuotta sitten. Yhdestä haarasta polveutuu keskisen Afrikan nykyisiä väestöjä, toisesta eteläisen Afrikan nykyisiä väestöjä ja kolmannesta itäisen Afrikan nykyisiä väestöjä. Neljännestä haarasta on pieniä jälkiä nykyisissä itä- ja länsiafrikkalaisissa. Itä-Afrikassa tapahtui 80 000–60 000 vuotta sitten vielä yksi jakautuminen neljään ryhmään. Näistä ryhmistä yksi muutti pois Afrikasta ja asutti muut mantereet.[5] Ihmisten DNA-perimä verrattuna muihin samaan aikaan eläneisiin lajeihin viittaa myöhäiselläpleistoseenikaudella ihmispopulaation olleen erittäin pieni, enimmillään 10 000 yksilöä, mikä johti ihmisten pieneengeenipooliin.[6]
Ihmisten evoluutiossa tärkeässä asemassa oli kasvanut aivotilavuus, joka on tyypillisesti aikuisilla nykyihmisillä noin 1 400 cm³. Kasvanutälykkyys ja kehittyneet kommunikointitaidot johtivat ihmiskunnan nopeaan sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen.[7][8]
Ihmiset levittäytyivätAfrikan ulkopuolelle 174 000–188 000 vuotta sitten.[9] Lähi-idästä on löytöjä nykyihmisen asutuksesta 125 000 vuoden takaa.[10] Nykyihmiset palasivat alueelle useita kertoja, ja läpimurto sieltä ulos tapahtui noin 60 000 vuotta sitten. Nykyihmiset levittäytyivät Etelä-Aasiaan noin 50 000 vuotta sitten ja saapuivatAustraliaan viimeistään 40 000 vuotta sitten.[11]Euroopasta on löytynyt nykyihmisen jäänteitä 41 000–45 000 vuoden takaa.[12] Viimeisimpänä ihminen saapuiAlaskan kauttaAasiastaAmerikkaan 10 000–30 000 vuotta sitten.
Varhaisimmat ihmiset olivat keräilijä-metsästäjiä, joiden elämäntyyli oli sopeutunut savannien elämään. Myöhemmät ihmiset omaksuivat maanviljelyn ja vakituiset asuinpaikat. Ihmiset voivat asua useimmissa paikoissa maailmaa. Asutusta on nykyisin kaikilla mantereilla, joskaan Etelämantereella se ei ole vakituista. Ihminen on vieraillutavaruudessa, ja miehittää jatkuvastikansainvälistä avaruusasemaa Maan kiertoradalla. Suurin osa ihmisistä, 61 prosenttia, elää Aasiassa. Loput ovat jakautuneet maapallolle seuraavasti: ihmisistä 14 % on Amerikassa, 13 % Afrikassa, 12 % Euroopassa ja 0,5 %Oseaniassa.
Ihmispopulaatio on viimeisenä kahtena vuosisatana kasvanut miljardista kahdeksaan miljardiin henkeen. 2,5 miljardia ihmistä (39,7 %) elääkaupungeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.lähde?
Ihmisvartalojen tyyppejä on useita, ja niiden koko ja ominaisuudet määräytyvät geeniperimän ja ympäristötekijöiden, kutenruokavalion ja liikunnan, mukaan. Aikuisen ihmisen pituus vaihtelee keskimäärin 150 cm:n ja 200 cm:n välillä. Naiset ovat keskimäärin miehiä pienempiä. Keskipituuksissa on myös alueellista eroavaisuutta. Suomalaisten keskipituus on miehillä 178,5 cm ja naisilla 168,0 cm vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan. Suomalaiset ovat maailmantilastossa sijoilla 16. miehissä ja 13. naisissa.[13] Ihmisentiheys on suurin piirtein sama kuin veden; luu- jalihaskudos ovat vettä tiheämpiä ja rasvakudos vettä harvempaa. Rinta- ja vatsaontelo pienentävät keskitiheyttä.[14]
Ihmiset ovat omaksuneet pystyasentoisen liikkumistavan ja pystyvät näin täysinkaksiraajaiseen liikkumiseen. Siten yläraajat vapautuvat käsittelemään muita esineitä. Koska fysiologia ei ole vielä täysin kehittynyt pystyasentoiseen liikkumiseen, ihmisten liikkumismuoto tuottaa heille vaikeuksia erityisesti myöhemmässä iässä, ja vammojen sattuessa kriittisiin kohtiin voi liikkumiskyky kadota hetkellisesti täysin.
Ihminen on kehittynytheittämään esineitä. Heittokyvyn mahdollistaa ihmisen poikkeuksellinen käden ja lantion kierto.[15]
Ihmisellä ruumiin karvoitus on vähentynyt huomattavasti. Osaltaan joillain yksilöillä karvoituksen vähentyminen on enemmän näennäistä kuin todellista. Heillä karvoja on yhtä tiheässä kuin muillakin ihmisapinoilla, mutta ne ovat lyhyempiä ja huomaamattomampia, koska ne ovat vähäpigmenttisempiä. Joidenkin alueiden ihmisillä karvoitus on vähentynyt huomattavasti voimakkaammin toisten alueiden ihmisiin verrattuna. Karvoituksen puutetta on pyritty selittämään erilaisilla teorioilla. Karvattomuutta on pidetty etenkin metsästyksen aikana tarvittavana jäähdytysjärjestelmänä ja myös ulkoloisten määrää vähentävänä. Myös seksuaalivalinnalla ja muilla sosiaalisilla suhteilla lienee osuutensa karvattomuuteen.[16]
Toisaalta muun ihon vähäisen karvapeitteen vastapainoksi useimmilla ihmisillä on päälaellaan karvat –hiukset – jotka kasvavat peräti pidemmiksi kuin minkään muun eläinlajin karvat. Tosin joillakin tietyn perimän omaavilla ihmisillä hiukset jäävät lyhyeksi ja hyvin kiharaiseksi, lisäksi monet miehet vanhemmitenkaljuuntuvat. Ihmisen päälaen karvoituksen huikea pituus on ollut arvoitus tieteilijöille. On arveltu, että pitkät hiukset olisivat olleet varhaisina aikoina tärkeitä seksuaalisen valinnan kannalta, vaikka myöhemmin monien alueiden kulttuuri on kehittynyt siihen suuntaan, ettei hiusten vapaata kasvua pidetä jommallakummalla tai molemmilla sukupuolilla toivottavana.
Ihmisten ihon ja hiusten väri johtuu kudosten väriaineesta elipigmentistä, johon ihmisillä ja muilla eläimillä vaikuttaamelaniini.Ihonväri vaihtelee tummanruskeasta vaaleanpunaiseen. Nykyihmisen ihonväri oli alun perin aina tumma, koska ihopigmentti suojaa päiväntasaajan voimakkaanUV-säteilyn aiheuttamalta syöpäriskiltä[17]. Ihon pigmentoituminen on kuitenkin vähentynyt Eurooppaan ja Aasiaan muuttaneiden jälkeläisillä, koska pigmentointi heikentääD-vitamiinin muodostumista seuduilla, joissa on Afrikkaa vähemmän UV-säteilyä. Ihmisellä on lisäksi kykyruskettua auringonpaisteessa suojautuakseen ultraviolettisäteilyltä. Ruskettuminen on sitä voimakkaampaa, mitä vaaleampi iho ihmisellä on luonnostaan.
Tukan väri voi olla vaalea, tumma, ruskea, punainen tai niiden sekoitus. Musta ja ruskea lienevät tavallisimmat, luonnostaan punaiset harvinaisimmat, ja lähinnä eurooppalaisten keskuudessa esiintyvä ominaisuus.
ihminen syntyy ruskea- tai sinisilmäisenä, mutta silmien väri saattaa muuntua myöhemmin. Noin 70–79 prosentilla maapallon aikuisista asukkaista on ruskeat silmät. Sini- tai harmaasilmäisiä on yhteensä arviolta 11–13 prosenttia ja 12 prosenttia omaa vihreät tai meripihkan väriset silmät.[18]
Aikuisen ihmisenunentarve on keskimäärin 7–8 tuntia ja 3–18-vuotiaan lapsen 9–12 tuntia vuorokaudessa, riippuen iästä. Alle kolmevuotiaiden unentarve on suurin. Univaje eliunivelka heikentää ihmisen suorituskykyä ja hidastaa tämän aivotoimintaa.[19] Pitkäaikainen intensiivinen ja aktiivinen toiminta vaatii yleensä vähintään 4–6 tunnin unijaksoja. Ilman unta ihminen menettää toimintakykynsä täysin noin 70 valvotun tunnin kuluttua.[20]
Normaalisti ihmisellä on 46kromosomia (23 paria) jokaisessa solussa, joissa on valmistuneiden kartoitusten mukaan noin 3,9 miljardia ”emäspaikkaa”. Mahdollisiageenejä ihmisellä on noin 20 000.Human Genome Project on tehnyt merkittävää työtä kartoituksessa. IhmisenDNA-perimä on noin 96-prosenttisesti[21] sama kuin simpanssin, joka on ihmisen lähimpiä elossa olevia sukulaisia. Erotuksena kaikista muista ”tavallisista” kromosomeista eli autosomeista, sukupuolikromosomi määrää ihmisen sukupuolen, kuten muillakin nisäkkäillä.
Erilaisiahedelmiä. Ihmiset yhä harvemmin keräävät itse ravintonsa luonnosta.
Ihmiset tarvitsevat elääkseen säännöllisestiruokaa jajuomaa. Ruoan puute ihmisellä johtaa jo lyhyessä ajassa nälkäkuolemaan, mutta vedenpuute on sitäkin vakavampi: se johtaadehydraatioon ja kuolemaan jo muutamassa päivässä. Vettä tai muita nesteitä ihminen juo keskimäärin 1,5 litraa päivässä. Ihmiset voivat syödä elääkseen sekäkasvikunnan ettäeläinkunnan tuotteita. Ihminen on siis lajina kaikkiruokainen. Ihmiset ovat käyttäneet sekä liha- että kasvisravintoa jo metsästäjä-keräilijä-kaudella. Ihminen voi kuitenkin tulla toimeen myös pelkällä kasvisravinnolla, jota osa ihmisistä käyttää nykyään eettisistä tai terveydellisistä syistä. 10 000 vuotta sitten ihmiset omaksuivatmaanviljelyskulttuurin, joka johti väestön nopeaan kasvuun ruoan riittäessä yhä useammalle.
Nälkä jaaliravitsemus on myös yksi suurimpia ihmiskunnan ongelmia. Aliravittuja ja nälkäisiä ihmisiä elää maapallolla lähes miljardi (vuonna 2008), lähinnä kehitysmaissa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Vuosittain lähes 10 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään ja aliravitsemukseen.[22]
Ihmisyksilö saa alkunsa, kunmunasoluhedelmöittyy naisenmunanjohtimessa, ja munasolun jasiittiön kromosomiaineet liittyvät yhdeksitumaksi. Hedelmöitynyt muna alkaa jakautua toistuvasti, ja se kiinnittyykohdun seinämään rakkulamaisenablastokystana. Osa sen soluista muodostaa uuden ihmisyksilönalkion, jolle alkaa hyvin monimutkaisessa tapahtumasarjassa vaiheittain kehittyäkudoksia ja ruumiinosia.[23] Elinkelvottomat alkiot ja sikiöt tuhoutuvat useinkeskenmenossa.[24]
60 vuorokautta hedelmöitymisen jälkeen ovat useimmat elimet jo muodostuneet. Sen jälkeisellä kasvukaudella puhutaansikiöstä.[25]
Ihmislapsi syntyy noin yhdeksän kuukautta kestäneen raskausajan jälkeen. Varakkaissa maissa täysiaikaisen vastasyntyneen paino on noin 3–4 kg ja pituus 45–60 cm.
Lapsi tulee tavallisesti ulos naisen kohdustaemättimen kautta. Joissakin tapauksissa lapsi syntyykeisarileikkauksella.
Muihin nisäkäslajeihin verrattuna ihmisen syntymä on kohtalaisen monimutkainen tapahtuma, mikä johtuu sikiön suuresta päästä. Synnytys voi kestää jopa päivän verran ja saattaa olla hyvin kivulias äidille. Joskus äiti, lapsi tai molemmat kuolevat synnytyksessä tai sen yhteydessä.
Moderneissa kulttuureissa syntynyttä lasta pidetään henkilönä, ja sitä suojaavat kaikki samat lait kuin täysikasvuisiakin ihmisiä. Suomessa lain mukaan raskausviikon 22 jälkeen kohtuun kuollut sikiö lasketaan ihmiseksi. Tämän rajan jälkeen lapsen vanhemmilla on oikeus muun muassa vanhempainvapaisiin.
Lapsi kasvaa ensimmäisen ikävuotensa aikana voimakkaasti. Painonlisäys on noin 20 grammaa päivässä usean kuukauden ajan, niin että vuoden iässä lapsi on jo noin 10 kilogramman painoinen. Toisella ikävuodellaan lapsi kasvaa keskimäärin enää 2,5 kilogrammaa, ja 100 senttimetrin pituuden lapsi saavuttaa noin 3,5–4 vuoden iässä. Lapsen kehon ja pään mittasuhteet ovat erilaiset kuin aikuisella, ja esimerkiksi pää jaaivot ovat suhteellisen suuret. Lapsen aivot saavuttavat 90 prosenttia lopullisesta painostaan jo kuuden vuoden iässä. Myös silmät jamaksa kasvavat lähes täyteen mittaansa jo varhain.[27]
Kouluiässä lapsi alkaa muuttua solakammaksi ja pitkäraajaisemmaksi, ja hän näyttää usein laihalta vaikka syökin erittäin runsaasti. Lapsuusiässäluunmurtumat paranevat suhteellisen nopeasti. Lapsi kuitenkin sairastuu herkästi moniin tulehdustauteihin.[28]
Suomalaiset tytöt kasvavat noin 15–16 ikävuoteen saakka, pojat kasvavat vielä jopa 17–20 vuoden ikäisinä. Ihmisen psyykkinen kehitys ja kypsyminen jatkuvat pitkälle aikuisikään.
Murrosiän päätyttyä ihminen on fyysisesti huippukunnossa. Ihmisen fyysinen kehitys saavuttaa huippunsa noin 21–22-vuotiaana. Tässä iässä myös naisen hedelmällisyys on yleensä kaikkein korkeimmillaan. Miehentestosteronitasot saavuttavat huippunsa vasta noin 24–25-vuotiaana.
Useimmat mitatut fysiologiset toiminnot alkavat heiketä tasaisesti 20–30 ikävuoden jälkeen.[30] 30. ikävuoden jälkeen kasvojen iholle alkaa ilmaantua pieniä juonteita ja ryppyjä hitaalla tahdilla, ja naisen raskaaksi tulemisen mahdollisuus pienenee. 40 vuoden iästä eteenpäin ihmisen aineenvaihdunnan hidastuessakeski-ikäinen lihoo aiempaa helpommin.
Naisten sukukypsyys loppuuvaihdevuosiin, ja kuukautisvuodot loppuvat keskimäärin 50 vuoden iässä. Miehillä hormonituotanto vähenee hitaammin kuin naisilla, ja miehen elimistö pystyy tuottamaan sukusoluja korkeaan ikään saakka.[31]
Vanhuuden aiheuttamat muutokset ovat yksilöllisiä. Vanhenevan ihmisen fyysinen suorituskyky ja henkiset toiminnot rappeutuvat vähitellen, ja sairauksia ilmenee aiempaa enemmän.[32] Havaintokyky alkaa heiketäkeski-iässä, mutta useimmat kognitiiviset eli ajatteluun liittyvät toiminnot säilyvät hyvinä noin 60–70 ikävuoteen asti. Kielelliset toiminnot alkavat heiketä yleensä vasta 80 ikävuoden jälkeen. Usein vanhuuden psyykkisten toimintojen huomattava huonontuminen liittyy johonkindementoivaan sairauteen, kun taas terveiden vanhusten kognitiiviset toiminnot heikkenevät vain vähän. Dementiaa ei pidetä normaaliin vanhenemiseen kuuluvana.[33]
Jos ihminen ei ole kuollut johonkin tautiin tai onnettomuuteen, hänkuolee elettyään omalle lajilleen ominaisen eliniän.[34] Ihminen on tunnetuista maanisäkkäistä pitkäikäisin.[35]
Kuolinhetki voidaan määritellä verenkierron ja hengityksen loppumisena (sydänkuolema, kliininen kuolema) tai aivojen toiminnan loppumisena (aivokuolema) ja se määritellään kuolemanmerkkien kuten lautumien jakuolonkankeuden sekä ruumiin jäähtymisen ja hajoamisen avulla.
Yleensä ihmisen kuoltua hänen läheisensähautaavat vainajan kuolleen ruumiin. Yleistynyt tapa on ruumiintuhkaaminen ja tuhkan hautaaminen joko hautapaikkaan tai muistolehtoon, tai vainajan antaman toiveen mukaan tuhka voidaan levittää hänelle tärkeään paikkaan.
Ihmisen aivot ovatkeskushermoston tärkein osa. Aivojen paino on vain noin 2 % koko ruumiinpainosta, mutta ne käyttävät 25 % ihmisen hengitysilman hapesta.
Ihmisaivojen oikeaa ja vasenta puoliskoa yhdistävä aivokurkiainen sisältää noin 100 miljoonaa hermosyytä. Aikuisen miehen aivot painavat keskimäärin 1 424 grammaa, mutta paino alenee iän myötä 1 395 grammaan. Naisen aivot painavat noin 1 265 grammaa.
Ihminen on yksi seitsemästä lajista, joka läpäiseepeilitestin. Testattavan pitää tunnistaa oma itsensäpeilistä. Muut lajit, jotka läpäisevät testin, ovatsimpanssi,norsu,bonobo,oranki,delfiini jakyyhkynen. Yleensä muiden eläinlajien edustajat reagoivat omaan peilikuvaansa samalla tavalla kuin lajikumppaniinsa.[36]
Motivaation käsitettä on käytetty kuvaamaan sitä 1) mikä aktivoi eliön (aktivaatio) 2) mikä saa eliön valitsemaan juuri tietyn vasteen tai käyttäytymisen (valinta ja ohjaaminen) ja 3) miksi eliö vastaa samaan ärsykkeeseen välillä eri tavoilla (valmius vasteeseen). Yksinkertaisesti motivaatioteorian tulisi vastata kysymykseen ”miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme”. Motivaatioteorioiden jaoksi on ehdotettu niin sanottua työntö-veto-jaottelua: toisissa teorioissa oletetaan jokin ”työntävä”, eliön sisäinen motivaatiovoima (perinteisesti sisäisen jännitteen vähentäminenn), toisissa taas jokin ”vetävä”, eliön ulkopuolella oleva motivaatiovoima (perinteisesti palkkiot tai rangaistukset).Hedonistisia motivaatioteorioita yhdistää korostus eliön pyrkimisestä nautinnon tavoitteluun ja ahdistuksen/kivun välttämiseen. Tärkeitä motivaatiokäsitteitä ovat muun muassa vietti, tarve, tavoite, attribuutio ja flow.[37]
Tunne on kokonaisuuskompleksisen järjestelmän, kuten ihmisen, koordinoimiseksi tiettyyn perustilanteeseen. Esimerkiksipelon tunne herkistääaisteja, keskittää huomiota, pienentää pintaverenkiertoa (pienemmät vauriot taistelutilanteessa), nostaa sydämen lyöntitiheyttä, erittää vereen adrenaliinia ja niin edelleen. Tunteita tutkii erityisestipsykologia.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Mesoamerikkalainen pienoispatsas, 250–900 jaa.
Rakkaus on yksi ihmisen voimakkaimmista tunteista. Aikuisten välisissä suhteissa keskeistä on seksuaalisuus, joka on tärkeä keino rakkauden ilmaisemiseksi. Kaikki rakkaussuhteet eivät kuitenkaan sisällä lainkaan seksuaalista ulottuvuutta, eivätkä kaikki seksuaaliset suhteet ole rakkaussuhteita. Vanhempien jälkeläisiään (usein myös muiden lapsia) kohtaan tuntemassa rakkaudessa on keskeisenä vaikuttimena biologinen huoltamisvaisto eli hoivavietti. Seksuaalisuus on keskeistä vain niissä rakkaussuhteissa, jotka ovat seksisuhteita.
Seksuaalisuus on ihmisellä esiintyvä ilmiö. Eläimillä seksuaalista käyttäytymistä esiintyy lähinnä vain silloin kun hedelmöityminen on mahdollista, ja eläinten kosiskelu- ja parittelutoiminnot ovat vaistonvaraisia ja kiinteästi lajisidonnaisia. Ihmisten seksuaalisuus on monimutkaisinta kaikista eläimistä, eikä ihmisten välinen seksuaalinen kanssakäyminen useimmiten liity suoraan lisääntymiseen.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Ihmiset eroavat muista lajeista kielellisillä kyvyillään, joiden ansiosta he voivat jakaa keskenään ajatuksia, suunnitella tulevaisuutta ja siirtää hankittua tietoa jälkipolville.
Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi.Puhutuissa kielissä kuuluvia merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät kuuluvia. Kieliä tutkiikielitiede. Ihmisillä on tällä hetkellä käytössä eri kieliä noin 6 000, ja lukemattomat kielet ovat hävinneet aikojen saatossa. Ihmiskunnan kielellinen monimuotoisuus on kuitenkin vähentymässä jakieliä kuolee yhä kasvavalla nopeudella, johtuen suurelta osinglobalisaatiosta. Valtaosan kielistä pelätään kuolevan tämän vuosisadan aikana.
Kirjoitustaidon ihmiset kehittivät noin 5 000 vuotta sitten. Se oli tehokas tapa säilöä tietoa muistiin jälkipolville.
Varhaisimmat tekniikan alkumerkit ovat hyvin vanhoja, jopa 3,4 miljoonaa vuotta[38]. Tekniikan ollessa näin vanhaa on ilmeistä, että tekniikka ei ole vaikuttanut vain ihmisen kulttuuriin vaan myös ihmisen evoluutioon, minkä seurauksena ihminen ilman tekniikkaa on luonnossa varsin avuton eläin. Samanaikaisesti nyky-ihmisen ilmaantuessa 200 000 vuotta sitten on varhaisesta kivikaudesta löytöjen perusteella siirrytty keskiseen kivikauteen, jolle on tyypillistä hienostuneemmin tehdyt kivityökalut ja nuolen kärjet.[39] Myösvaatetuksen käyttö on noihin aikoihin ollut niin laajaa, että ihmisen loisesta,täistä, kehittyi vain ihmisen vaatteissa elävä alalaji,vaatetäi.
Tiede viittaa järjestelmälliseen tiedonhankintajärjestelmään, jolla ihmiset pyrkivät ymmärtämääntodellisuutta yhä tarkemmin. Tiede perustuuteorioihin, joiden perusteella luodaan ennustuksia ja joita sitten testataankokeilla. Moderni tiede syntyi Euroopassa uudella ajalla. Tieteen tekemät ennustukset usein hyödyttävät yhteiskuntaa tai yksilöitä, jotka käyttävät niitä. Tiede ja erityisesti teknologian kehitys ovat olleet yksi keskeisimmistä ihmisten kulttuuria ohjaavista tekijöistä.
Filosofia on noin 600–400 eaa. välisenä aikanaantiikin Kreikassa syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan todellisuuden perimmäistä olemusta,tiedon yleisiä ehtoja,kauneuden jaarvojen luonnetta,hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä teemoja.
Kuvataidetta on esiintynyt ihmiskunnassa aina esihistoriallisesta ajasta lähtien. Se on erikoinen ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen muoto.
Musiikki on ihmisen kulttuurille ominainen ääneen perustuva taiteen ja viestinnän muoto. Sen synnyn arvellaan liittyneen puheen kehittymiseen, ja siihen ovat saattaneet vaikuttaa luonnon äänien – kuten lintujen – matkiminen, työliikkeiden rytmi ja ihmisenleikkisä ja seurallinen perusolemus.
Kirjallista perinnettä edeltää ihmiskunnan suullisen kerronnan, tarinoiden, kaskujen ja tarujen pitkä perinne. Kirjallista taidetta edustavatrunot,draama japroosa.
Uskonto tarkoittaa ihmisenuskoajumaliin tai muuhun yli-inhimilliseen mahtiin, hänen turvautumistaan siihen sekä siihen liittyvääpyhyyden kokemusta. Nämä ovat uskonnossa usein muotoutuneet oppijärjestelmäksi ja ilmenevät erilaisina yhteisöllisinä tapoina japalvontamenoina.[40]
Yhteiskunta muodostuu ihmisistä ja heidän muodostamistaan yhteisöistä, jotka ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella. Kaikki yhteiskunnat yhdessä muodostavat koko ihmiskunnan.Kulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa. Ihmisillä on monia arvoja, normeja japerinteitä, ja ne yhdistävät ryhmiä.
Vastaavaa sosiaalista kanssakäymistä ja yhteiskuntaa on myös esimerkiksimuurahaisilla ja linnuilla. Ihmisten katsotaan eroavan muista lajeista kuitenkin monimuotoisen sosiaalisen kanssakäymisen ja kulttuurin ansiosta.
Evoluutiossa ihmisen keinoja selvitä muita lajeja paremmin on ollut keskeisesti älykkyys, ihmisen aivot. Muita vastaavia keinoja, osin aivoihin perustuen, ovat olleet esimerkiksi kieli, tekniikka, tieto,organisaatiotaito, joukon voima ja sen mahdollistamaerikoistuminen sekä pitkälle kehittyneetkädet, jotka mahdollistavat työkalujen käytön ja hienomotoriikan
Ihmiset pitävät itseään hyvinä tilanteiden arvioinnissa, yleiskäsityksen muodostamisessa, asiayhteyksien tajuamisessa, mallien tunnistamisessa ja vaistojen käytössä. Toisaalta ihmiselle tuottavat vaikeuksia käsitellä asioita rinnakkain, muistaa yksityiskohtia, suorittaa rutiinitehtäviä,luopua vääristä päätelmistä ja hallitastressiä. Kuitenkin kaikkien näiden ominaisuuksien suhteen yksilöllinen vaihtelu on varsin suurta: joillekin ihmisille esimerkiksi suorittava rutiininomainen työ sopii hyvin ja monien ihmisten paineensietokyky on kehittynyt erittäin vahvaksi.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Eri maantieteellisillä alueilla asuu ihmispopulaatioita, joiden ulkonäkö, kieli ja kulttuuri eroavat toisistaan. Eri populaatiot ovat erilaisia pääasiassa siksi, koska ne ovat historiansa aikana kokeneet erilaisia vaiheita. Ryhmien on täytynyt selviytyä eri puolilla maapalloa hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. Kulttuurinen, kielellinen ja geneettinen kehitys on kulkenut eri polkuja ja kehittänyt vaihtelua ja paikallisia erikoisuuksia.
Yleensä ihmiset määrittelevät itsensä johonkin ryhmäänetnisyyden perusteella. Luokittelu yleensä perustuu esivanhempiin ja näkyviin ominaisuuksiin, kuten ihonväriin ja kasvonmuotoihin. Etnisesti ihmiset luokittelevat itsensä kielen, kulttuurin tai syntymäpaikan mukaan johonkin ryhmään. Etnisyyttä voidaan kutsua myöskansallisuudeksi, mutta termit eivät kaikissa tapauksissa ole yhteneväiset. Etnisyys tai kansallisuus on monille tärkeä samaistumisen kohde. Etnisyyteen tai kansallisuuteen kohdistuva aatteellinen itsetietoisuus ja tiedostava samaistuminen on 1700- ja 1800-lukujen taitteessa kehittynytnationalismi. Nationalismin eli kansallisuusaatteen vaikutuksesta monet tahtovat etnisen ryhmänsä saavan hallita tiettyä aluettaitsehallinnollisella taiitsenäisenä. Etnisten ryhmien ristiriitaiset aluevaatimukset ovat johtaneet moniin sotiin.
Lähes kaikki ihmiset elävät jonkin valtion tai yhteiskunnan alueella ja useimmiten ovat jonkun valtion tai yhteiskunnan virallisia jäseniä elikansalaisia. Myös valtio tai yhteiskunta voi olla voimakkaan samaistumisen kohde. Tällaista samaistumista kutsutaanisänmaallisuudeksi.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Valtio on nykyisin keskeinen yhteiskunnallisen organisoitumisen muoto. Sitä edelsi esimerkiksiklaani,heimo taipäällikkökunta.
Sovinnaisen käsityksen mukaanpolitiikka tarkoittaa ihmisyhteisön päätöksentekoa ja muuta siihen liittyvää toimintaa. Laajimman määrittelyn mukaan politiikka on toimimista jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Sodat ja vainot ovat näyttävimpiä esimerkkejä väkivallasta, mutta suurin osa väkivallasta tapahtuu pienemmässä mittakaavassa, ja jää siksi vähemmälle huomiolle.
Ihmisille kuten muillekin kädellisille ja nisäkkäille on luonteenomaista ryhmien väliset aggressiot, jotka useimmiten rajoittuvat uhkailuun. Väkivaltaa esiintyy runsaasti niin ihmisyksilöiden kuin yhteisöjenkin välillä. Ihmisryhmään kohdistuvaa väkivaltaa kutsutaan esimerkiksivainoksi. Sota on kahden ihmisyhteisön väkivaltainen yhteenotto. Vaikka yhteisö ei olisi osallisena missään sodassa tai vainossa, sen yksilöt voivat kuitenkin kohdata väkivaltaa toistensa taholta. Yhteiskunnat pyrkivät rajoittamaan väkivaltaa tai monopolisoimaan sen vain tietyille tahoille. Monissa kulttuureissa väkivaltaa sekä ihannoidaan että paheksutaan. Väkivalta voi olla myös henkistä. Väkivalta on ihmisille useimmitenvallankäyttöä, sillä pyritään alistamaan toinen tai saavuttamaan jokin tavoite.
Arkeologisten löytöjen jakulttuuriantropologisen vertailun perusteella on päätelty, että ihmiset ovat käyneet heimojen tai klaanien välisiä sotia noin 10 000–12 000 vuoden ajan. Tämä tekee sodasta varsin nuoren ilmiön ihmisen biologisessa ja kulttuurisessa evoluutiossa.[43] Viime vuosituhansien aikana sotiminen on kuitenkin ollut yleistä monien kulttuurien keskuudessa. Ihmiskunnan historian tuhoisin sota on olluttoinen maailmansota, jonka seurauksena kuoli yli 50 miljoonaa ihmistä.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Ihmisillä kaupankäynti tarkoittaa tavaran tai palvelun vaihdantaa, jossa vaihdannan tapahtumaan ei liity tiiviin henkilökohtaisen suhteen solmimista. Alun perin ihmiset vaihtoivat tavaroita toisiin tavaroihin, mutta kyse oli usein pikemminkin sosiaalisia suhteita vahvistavien lahjojen vaihdosta kuin kaupankäynnistä.Rahan keksiminen tehosti kaupankäyntiä. Kun vaihdannassa käytetään rahaa, voidaan erottaa ostaminen ja myyminen erillisinä tapahtumina.
Monetmetsästäjä-keräilijäkansat ja varhaiset maanviljelijätkin elivät melko lailla ympäristönsä kantokyvyn sisällä. Toisaalta esimerkiksi monet suuret riistaeläimet on tapettu sukupuuttoon.[44]
Erityisestiteollisen vallankumouksen myötä tilanne muuttui ratkaisevasti. Ihminen on viime vuosisatoina levittäytynyt yhä laajemmalle ja ottanut käyttöönsä yhä enemmänluonnonvaroja, sekä uusiutuvia että uusiutumattomia. Yhä enemmän maa-aluetta on otettu ihmisten aktiiviseen käyttöön ja viety se näin pois muulta luonnolta. Maata on sekä rakennettu että muutettu viljelykäyttöön. Monia uusiutuvia luonnonvaroja on alettu hyödyntää yli niiden uusiutumiskapasiteetin, minkä myötä niiden uusiutumisvauhti ja -kyky on heikentynyt. Jotkut uusiutuvat luonnonvarat, kuten monet eliölajit, on käytetty kokonaan loppuun siten, että ne ovat tuhoutuneet kokonaan. Teollisen vallankumouksen keskeinen osa on ollut uusiutumattomien ei-kierrättettävien luonnonvarojen käyttöönotto. Näitä ovat etupäässäfossiiliset polttoaineet ja fissiokelpoinenuraani. Myöskierrätyskelpoisten uusiutumattomien luonnovarojen käyttö on lisääntynyt huomattavasti.
Muun muassa sairaanhoidossa ja ravitsemuksessa saavutetun edistyksen myötä ihmisenväestönkasvu kiihtyi selvästi 1900-luvulla, jolloin sitä myös alettiin pitää vakavana ongelmana. Kuolleisuus pieneni mutta syntyvyyden lasku seurasi vasta viiveellä perässä. Väestönkasvu on jo hidastunut ensimmäisenä teollistuneissa maissa ja näin oletetaan käyvän myös vasta teollistumassa olevissa maissa. 2000-luvun alussa valtaosa ihmisistä elää esiteollisessa kurjuudessa ja köyhyydessä, sekä useat myös nälässä tai kunnollisten elintarvikkeiden ja veden puutteessa. Esimerkiksi WWF:nekologinen jalanjälki -mittarin mukaan ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus ylitti Maan biokapasiteetin 25 prosentilla vuonna 2003.[45]
Biologia tutkiielämää ja siksi myös ihmistä, mutta silti se ei ota huomioon kaikkia ihmisen ominaisuuksia. Eri tieteenalat tutkivat ihmistä ja ihmisen toimintaa eri tavalla ja osin eri lähtökohdista. Niitä ovat esimerkiksi:
Antropologia on yleisnimitys ihmisten tutkimiselle. Monen ihmistä tutkivan tieteen voidaan katsoa kuuluvan antropologiaan.
Nienstedt, Walter & Hänninen, Osmo & Arstila, Antti & Björkqvist, Stig-Eyrik: Ihmisen fysiologia ja anatomia. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35826-9
↑Valste, Juha:Ihmisen kehitys, kuva ja kuvateksti s, 142. Helsinki: Kirjayhtymä, 1991.ISBN 951-26-3654-9.
↑Boyd, Robert & Silk, Joan B.: How Humans Evolved. New York: Norton & Company, 2003. ISBN 0-393-97854-0(englanniksi)
↑Dobzhansky, Theodosius:Anthropology and the natural sciences: The problem of human evolution,Current Anthropology 4 (2/1963), s. 138–148.(englanniksi)
↑Keskinen, Ossi: Kooste vesijuoksututkimuksista, s. 5–6. Jyväskylä: Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy /Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos, 2003. ISBN 951-39-1648-0Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 16.9.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑uskonto.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
↑World Population Prospects: The 2022Revision, Key Findings and Advance Tables. (Working Paper No. ESA/P/WP/248.) United Nations, Department of Economic and Social Affairs, 2022. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 16.9.2020. (englanniksi)
↑Kelly, Raymond C.:Warless Societies and the Origins of War. The University of Michigan Press; Ann Arbor 2000; Fry, Douglas P.:The Human Potential For Peace. An Anthropological Challenge to Assumptions about War and Violence. New York: Oxford: Oxford University Press, 2006.(englanniksi)
↑Tykit, taudit ja teräs. Ihmisen yhteiskuntien kohtalot. ((Guns, Germs and Steel. The Fates of Human Societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2003. ISBN 952-5202-56-9
Bjålie, Jan ym.: Ihminen. Fysiologia ja anatomia. (4. painos) Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-23087-9
Kolmas simpanssi. Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus. ((The Third Chimpanzee. The Evolution and Future of the Human Animal, 1992.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5202-92-2
