| Ialysos | |
|---|---|
| Ιαλυσός | |
 Antiikin Ialysoksen raunioitaFilérimos-kukkulalla. | |
| Sijainti | |
  Ialysos | |
| Koordinaatit | 36°23′59″N,28°8′33″E |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Ialysós,Ródos,Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 400-luku eaa. |
| Kulttuuri | mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Aiheesta muualla | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Ialysos (m.kreik.Ιαλυσός,lat.Ialysus) oliantiikin aikainen kaupunki jakaupunkivaltio (polis)Rhodoksen (nyk. Ródos) saarellaKreikassa. Se sijaitsi saaren pohjoisosassa nykyisenFilérimos-kukkulan alueella lähellä nykyistäIalysóksen kaupunkia.[1][2][3][4]
Ialysoksen alue on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla. Nykyisen Ialysóksen kaupungin läheltä on löydetty jäänteitäminolaisen ajan asutuksesta. Läheisiltä kukkuloilta on puolestaan löydettymykeneläisaikaisia hautoja.[2] Varhaisin kirjallinen maininta kaupungista onHomeroksenIliaanlaivaluettelossa, jossa se mainitaan yhtenä kaupungeista, joka lähetti joukkojaTroijan sotaan.[5] Esihistoriallisen Ialysoksen oletetaan olleen merkittävä satama ja kauppapaikka, joka toimi välittäjänä Manner-Kreikan mykeneläisen kulttuurin jaAnatolian välillä.[6]
.jpg)
Antiikin Ialysoksen kaupungin perustivatdoorilaiset asutettuaan saaren noin 1100–900 eaa. Kaupunki oli yksi Rhodoksen kolmesta vanhasta kaupungistaKameiroksen jaLindoksen ohella. Se kuului näiden tavoindoorilaisen heksapoliihin. Ialysos vaikuttaa olleen saaren kaupungeista merkittävin. 400-luvulla eaa. kaupungista oli kotoisin muun muassa tunnettu nyrkkeilijäDiagoras Rhodoslainen, joka saavutti voitonOlympian kisoissa kolmena vuonna.[5][7]
Vuonna 408 eaa. Ialysos oli perustamassa muiden saarten kaupunkien tavoin uuttaRhodoksen kaupunkia, joka tehtiin yhteisrhodoslaiseksi kauppa- ja satamapaikaksi (synoikismos) saaren pohjoiskärkeen aivan Ialysoksen lähelle.[5][8] Tämän jälkeen Ialysos menetti merkitystään ja taantui, sillä oletettavasti suuri osa sen asukkaista muutti uuteen kaupunkiin.
Harrastelija-arkeologit Auguste Salzmann ja Alfred Biliotti löysivät vuonna 1876 Ialysoksennekropolin. Paikalta tehdyistä löydöistä useimmat päätyivätLouvreenPariisiin jaBritish MuseumiinLontooseen.[7] Ialysoksen akropoliinarkeologiset kaivaukset aloittivat italialaiset arkeologit vuosina 1914 ja 1923–1926. Italialaiset myös suorittivat alueella kunnostustöitä.[9]
Ialysoksenakropolis eli linnavuori ja yläkaupunki sijaitsi nykyiselläFilérimos-kukkulalla,[2] joka sijaitsee noin kaksi kilometriä etelään nykyisestä Ialysóksesta ja noin kymmenen kilometriä lounaaseen nykyisestäRódoksen kaupungista.[8] Alakaupunki sijaitsi akropoliin ympärillä.[10] Ialysoksen oletetaan olleen suhteellisen suurikokoinen kaupunki.[6] Kaupungista itsestään on kuitenkin tehty suhteellisen vähän arkeologisia löytöjä. Pääosa löydöistä on alempaa esihistoriallisten hautausmaiden alueelta.[5]
Athene Poliaalle omistettu temppeli rakennettiin alun perinklassisella kaudella ja uudelleenhellenistisellä kaudella 200- tai 100-luvulla eaa. Temppeli oliamfiprostyyli tetrastyylitemppeli, eli sen kummassakin päässä oli neljä pylvästä, ja se edustidoorilaista tyyliä (toisen teorian mukaan se olisi kuitenkin ollut heksastyylitemppeli, eli sen päissä olisi ollut kuusi pylvästä). Temppelissä olipronaos,naos eli cella jaopisthodomos. Temppelistä on säilynyt sen perustuksia sekä pylväiden ja seinien osia. Naoksessa on säilynyt kulttipatsaan jalusta. Jossain vaiheessa temppeliin liitettiin myösZeus Polieuksen kultti. Varhaiskristillisellä kaudella 400- tai 500-luvulla jaa. temppelin paikalle rakennettiin basilikakirkko, 900-luvulla yksilaivainen kupolilla varustettu kirkko ja frankkivallan aikana 1300–1400-luvuilla kirkon yhteyteen luostari. Luostari kunnostettiin italialaisvallan aikana 1900-luvun alkupuolella.[2][9][3]
Temppelin yhteydestä on löydetty votiivilahjakuoppa, josta on löydetty suuri määrä pieniä figuriineja sekä muita savisia ja metallisia esineitä 800–400-luvuilta eaa.[9] Akropoliin rinteessä temppelin eteläpuolella oli lähdekaivorakennus, jonka julkisivussa oli kuusi kalkkikivistä doorilaista tyyliä edustanutta pylvästä. Se rakennettiin 300-luvun eaa. lopulla. Siihen kuului suuri vesisäiliö ja vesijohtoverkosto.[9][5] Italialaiset kunnostivat myös osan lähdekaivorakennuksesta. Kukkulan itäosassa on bysanttilaisaikaista linnoitusmuuria, jonka rakentamiseen on käytetty muun muassa Athenen temppelin kiviä.[9]
Mykeneläisen kauden hautalöydöt on tehty Makriá Vounára ja Móschou Vounára -nimisiltä kukkuloilta. Haudat ovat pääosin kammiohautoja ja ajoittuvat LH IIB – LH IIIC -kausille noin vuosiin 1700–1400 eaa.[6][11] Huomattava osa löydetystä mykeläisen ajan keramiikasta on peräisin Manner-Kreikasta, mikä kertoo kauppayhteyksistä.[6]
Ialysokseen kuuluneen Kastanioin demoksen alueelta kaupungista lounaaseen on löydettyApollon Erethimiokselle omistetun temppelin rauniot. Ne sijaitsevat nykyisinThólos-nimellä (nimestäTheólogos) tunnetussa paikassa. Temppeli rakennettiin 400-luvulla eaa. ja säilyi käytössäroomalaiselle kaudelle saakka. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja sen päädyssä oli kaksi pylvästä. Lähellä oli teatteri.[5]
Ialysoksesta tehdyt esinelöydöt ovatRódoksen arkeologisessa museossa.[12]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaIalysosWikimedia Commonsissa