| Hyvinkää Hyvinge | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
 | |
| Sijainti | 60°37′50″N,024°51′35″E |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Kuntanumero | 106 |
| Hallinnollinen keskus | Hyvinkään keskustaajama |
| Perustettu | 1917 |
| – kauppalaksi | 1926 |
| – kaupungiksi | 1960 |
| Kuntaliitokset | OsaNurmijärvestä(1925), Hyvinkään mlk(1969) |
| Kokonaispinta-ala | 336,77 km² 252:nneksi suurin 2025 [1] |
| – maa | 322,71 km² |
| – sisävesi | 14,06 km² |
| Väkiluku | 47 089 23:nneksi suurin 30.6.2025 [2] |
| –väestötiheys | 145,9 as./km² (30.6.2025) |
| Ikäjakauma | 2023 [3] |
| – 0–14-v. | 14,3 % |
| – 15–64-v. | 61,5 % |
| – yli 64-v. | 24,1 % |
| Äidinkieli | 2024 [4] |
| –suomenkielisiä | 90,4 % |
| –ruotsinkielisiä | 0,9 % |
| – muut | 8,7 % |
| Kunnallisvero | 7,7 % 276:nneksi suurin 2025 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Johanna Luukkonen |
| Kaupunginvaltuusto | 51 paikkaa |
| 2025–2029[6] •SDP •Kok. •PS •Vihr. •Vas. •Kesk. •KD | 16 13 5 5 5 5 2 |
| www.hyvinkaa.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Hyvinkää (ruots.Hyvinge) onkaupunkiUudenmaan maakunnan pohjoisosassa. Sen väkiluku on noin 47 100 (2025), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunkiHelsingin,Espoon,Vantaan jaPorvoon jälkeen. Hyvinkää kuuluuKeski-Uuteenmaahan jaHelsingin seudun kuntiin, ja se sijaitseeSuomen pääradan, valtateiden3 ja25,Vantaanjoen sekäEnsimmäisen Salpausselän varrella.
Hyvinkään kunta itsenäistyi omaksi kunnakseenHausjärven jaNurmijärven alueista vuonna 1917, ja sen alue kuuluu historiallisiinHämeen jaUudenmaan maakuntiin. Hyvinkäänkauppala perustettiin erottamalla 1926 se yhdeksän vuotta aiemmin perustetusta Hyvinkään kunnasta, jonka nimeksi tuli tuolloin Hyvinkään maalaiskunta. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotustauudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalaiskunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.
1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriopaikkakuntana ja taiteilijoiden, kutenHelene Schjerfbeckin jaTyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana.[7] Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[8] Kaupunki kuuluu pääradan ”kasvukäytävään”[9] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.
_-_panoramio.jpg)
Hyvinkää sijaitseeUudenmaan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovatRiihimäki jaHausjärvi pohjoisessa,Mäntsälä idässä,Tuusula jaNurmijärvi etelässä sekäVihti jaLoppi lännessä.[10]
Hyvinkäänkallioperä on vanhaa, tasaiseksi kulunuttaperuskalliota. Lounas-koillis-suuntaisesti kunnan läpi kulkee leveä vyöhyke punertavaagraniittia. Molemmilla puolilla vyöhykettä on laajalti tuliperäisiä kivilajeja.Kytäjän jaUsmin alueellaErkylän itäpuolelle asti kallioperä ongabroa. Tällä alueella on jyrkkiä kallioita, joiden väleissä on soistuneita järviä ja juotteja.[11]
Kaupungin asutus on keskittynyt lounais-koillis-suuntaiselleSalpausselän harjulle. Sveitsinrinteessä ja Jätinlukossa on pohjois-etelä-suuntaisia harjuja. Meri on loiventanut harjanteen kaakkoisreunaa, mutta luoteispuoli, nykyinen Sveitsinsuppien alue, jäi jyrkäksi.Baltian jääjärven myrskyt kuluttivat korkeimmilta kallioilta maan pois ja tämän vuoksi Usmin kalliot ovat nykyäänkin paljaita. Noin 9 500 vuotta sitten nykyisen Hyvinkään etelä- ja kaakkoisosiin muodostui hiesu- ja savitasankoja, joille paikkakunnan ensimmäiset pellot myöhemmin raivattiin.[11]
Hyvinkäällä on kuusi yli sadan hehtaarin kokoista järveä:Hirvijärvi,Suolijärvi,Kytäjärvi,Sykäri,Ridasjärvi jaSääksjärvi.[12] Yli 0,10 hehtaarin mutta alle 50 hehtaarin kokoisia järviä ja lampia on 49. Erityisesti Usmin ja Kytäjän seudulla suurin osa niistä on suoalueiden ympäröimiä ja niiden vesi on ruskeaa. Alueen lampien rannat ovat enimmäkseen rakentamattomia eikä niille kulje tietä. Suurimpien lampien, Jauholammin, Urolammin jaUsminjärven, rannat ovat asuttuja. Usminjärvellä on kaupungin uimaranta. Hirvijärven, Kytäjärven ja Suolijärven valuma-alueilla on useita luonnontilaisia lampia. Vaikka niiden vedenlaatu on enimmäkseen hyvä, vesi on usein hyvin ruskeaa. Poikkeus on Valkealammi, jonka näkösyvyys on kolme metriä. Sääksjärven alueenMärkiön jaVihtilammin rannoilla on kurssi- ja leirikeskuksia ja paljon vapaa-ajan asutusta.[13]
Vantaanjoki virtaa pohjois-etelä-suuntaisesti Hyvinkään läpi noin 20 kilometrin matkan.Hyvinkäänkylässä se kulkee Salpausselän harjun läpi. Vantaanjoen pisin sivuhaara,Keravanjoki, alkaa Ridasjärvestä. Se kulkee Itä-Hyvinkäällä pohjoisesta etelään kymmenen kilometrin matkan. Kytäjärvestä Vantaanjokeen laskeva kaksitoista kilometriä pitkäKytäjoki kaksinkertaistaa Vantaan virtaaman.Keihäsjoki alkaa LopenKeihäsjärvestä, sen keskivaiheilla onKurkisuo ja se laskee Kytäjoen puoliväliin. Keihäs- ja Kytäjoki tulvivat lähes vuosittain.[14] Hyvinkäällä ei ole yhtään laajaa luonnontilaistapuroa. Alueen purot ovat enimmäkseen järvien tulo- ja laskuojia, jotka yleensä kulkevat pellon reunaa ja ovat perattuja. Etenkin Kytäjän seudulla moni puro on metsäoja. Hyvinkään puroja ovat muun muassaHyyppärässä Vantaanjokeen laskeva Paalijoki, Kurkisuon Kurkioja ja Lepänoja, Ridasjärveen laskevat Aulinjoki, Panninjoki ja Parikkaanoja, Suolijärveen laskeva Välioja sekä Taka-Martin jaTehtaansuon metsäpuroista alkava Tuusulaan jatkuvaPalojoki.[15]
Suurin osa Hyvinkäänlähteistä ei ole enää luonnontilassa. Pääasiassa ne on otettukaivoiksi tai kuivuneetmetsäojituksen vuoksi.[16]Pohjaveden muodostumisaluetta on Hyvinkäällä 19 neliökilometriä. Vuorokaudessa muodostuu 13 000–19 000 kuutiometriä uutta pohjavettä. Vedenhankintaan soveltuvia tai vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita on yhteensä 24, joista kahdeksan on naapurikuntien kanssa yhteisiä.[17]
Hyvinkää on osaeteläboreaalista vyöhykettä, jolle on Pohjois-Uudellamaalla ominaistahavupuuvaltaisetmustikkatyypin metsät. Kytäjän alueella kasvaa myös vaativia kasvilajeja, sillä kallioperässä on paljon emäksisiä kivilajeja, jotka ovat ravinteikkaita ja runsaskalkkisia. Laidunnuksen vähentymisen vuoksi monetketokasvit ovat taantuneet perinteisillä kasvupaikoillaan, mutta muun muassahirvenkello,ketomaruna jaketoneilikka ovat levinneet tie- ja ratapenkereille.[18]
Ridasjärven, Järvisuon ja Ritassaarensuon kokonaisuus on kansallisesti merkittäväFINIBA-linnustoalue.[19] Ridasjärvellä pesii erityisen runsaastinaurulokkeja, mutta siellä pesii myös muun muassaruokokerttusia,nokikanoja,telkkiä,pajulintuja,haapanoita jahärkälintuja.[20] Ridasjärvi onpikkulokin ainoa pesäpaikka Hyvinkäällä.[21] Keväisin muuttavia lintuja levähtää järvellä sadoittain. Yleisimpiä ovatjoutsenet, joiden lisäksimetsähanhia havaitaan usein kymmeniä jakanadan-,meri- jatundrahanhia joitakin yksilöitä.[19] Ritassaarensuolla elää lähinnä yleisiä eteläsuomalaisia lintulajeja. Myös Kytäjärvi ympäristöineen on maakunnallisesti merkittävä lintukohde. Siellä levähtääkahlaajia, lokkeja, sorsia, hanhia, joutsenia ja nokikanoja.Sveitsin puistossa on vuoden 2010 tietojen mukaan havaittu 59 eri lintulajia, joista yleisimpiä ovat pajulintu,peippo,punarinta jasirittäjä.[19]
Liito-orava esiintyy Hyvinkäällä kymmenillä eri alueilla, myös keskustaajamassa.Valkohäntäpeuroja on noin 250 yksilöä,metsäkauriita 150–200,hirviä noin 150 jakuusipeuroja noin 100. Paikkakunnalla elää pysyvästi noin 15ilvestä ja 5–10saukkoa.[22]
Hyvinkäällä on viisitoistaluonnonsuojelualuetta (2010). Niiden pinta-ala on yhteensä 1 012 hehtaaria (2009) eli kolme prosenttia kunnan pinta-alasta.[23] Suurimmat rauhoitetut alueet ovat Kytäjän luonnonsuojelualue (295 ha), Järvisuo-Ritassaarensuo (250 ha), Ridasjärvi (175 ha), Matkunsuo (103 ha), Sveitsinpuisto (96 ha) ja Antinlempi (15,5 ha).Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Kytäjä-Usmin metsäalue (2 266 ha), Kalkkilammi-Sääksjärvi (976 ha, osa Nurmijärvellä), Järvisuo-Ridasjärvi (686 ha), Petkelsuo (284 ha),Kivilamminsuo–Pitkästenjärvet (220 ha, suurin osa Mäntsälässä) ja Mustasuo (214 ha, suurin osa Hausjärvellä).[24]
Hyvinkään ilmastotilastoa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hyvinkää on pääkaupunkiseudun vetovoiman vaikutuksesta voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen kasvanut ja rakennettu kaupunki.Hyvinkäänkylä, joka sijaitsee nykyisin taajamaan liittyneenä kaupungin keskustasta nelisen kilometriä lounaaseen, on kaupungin vanhin asuttu kylä ja mainittu asiakirjalähteissä ensi kerran 1495. Tulevan kaupungin kasvaessa on työläisväestön asuttama taajama kasvanut ensin rautatieasemien ja villatehtaan ympärille Tehtaan[25] ja Mustamännistön[26] kaupunginosiin sekä Vieremään[27], Viertolaan[28] ja Puolimatkaan[29], joissa on säilynyt verrattain vähän vanhaa rakennuskantaa. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä on rakennettu muun muassa Sahanmäen[30], Kruununpuiston[31], Rääkänpään[32] ja suureksi osaksi Parantolan[33] kaupunginosat, 1960-luvulla Kirjavantolpan yhtenäinen kerrostaloalue[34], 1970-luvulla Paavola[35], Talvisilta ja Vehkoja, 1980-luvulla Hakala[36], 1990-luvulla Martti[37], 2000-luvulla Tapainlinna[38], Tanssikallio[39] ja Kruunumaa[40] sekä 2010-luvulla Metsäkalteva[41], johon kuuluvallaKravunharjulla järjestettiin asuntomessut vuonna 2013.[42] Uusin ydinkeskustan tuntumaan rakennettava kaupunginosa onHangonsilta, joka sijaitsee rautatieaseman lähellä Hyvinkää–Hanko-radan ja Läntisen yhdystien välissä.[43] Hangonsiltaan on valmistunut muun muassaHyvinkään lukion uusi rakennus,Kipinä-talo.[44]
Hyvinkään kenties huomattavin rakennus on maan merkittävimpiin modernistisiin kirkkoihin kuuluva, vuonna 1961 valmistunut ”uudeksi kirkoksi” kutsuttuHyvinkään kirkko[45], jolla on kaupunkikuvassa tunnusomainen pyramidimainen hahmo. Kunnan vanhin rakennus on Ali-Anttilan tilan päärakennus Hyvinkäänkylässä vuodelta 1801[46] ja keskusta-alueen vanhin rakennusrautatieasema vuodelta 1862. Merkittäviä vanhoja puurakennuksia ovat myösvanha kirkko (1896,Yrjö Sadeniemi),Suomen Rautatiemuseon piha-alueen rautatieläistalot sekäHyvinkää-Hanko-radan rautatieasema vuodelta 1873[47] jaelokuvateatteri Arenan rakennus vuodelta 1914 Siltakadulla[48]. Alueen vanhaa rakennus- ja asuinkulttuuria esittelee kunnan pohjoisosassa sijaitseva, museoituVaiveron myllytila, jonka päärakennus on vuodelta 1820.[49]
Suomen pääradan ylittävän Hämeensillan itäpuolella Hämeenkadulla Ykköskortteliksi kutsutulla tontilla sijaitseeGeorg Jägerroosin suunnittelema Ahjon tavaratalolle 1935 rakennettu funktionalistinenAhjon liikerakennus[50], joka on nykyään pääasiallisesti ravintolakäytössä ja tunnettu Hopealyhty-ravintolan mainoksesta. Rakennuksen torni on vuodelta 1957.[51] Rakennuksen vieressä sijaitsi klassistiseen tyyliin vuonna 1924 rakennettu,Heikki Siikosen suunnittelema Ahjon ensimmäinen liikerakennus, joka purettiin 1991 tavaratalon pysäköintialueen alta.[52] Pysäköintialueen tilalle rakennettiin 2012 funktionalistista tyyliä mukaileva hotellin laajennusosa.[53]
Radan länsipuolella Uudenmaankadulla sijaitsee Hyvinkään Keskusaukio, joka nimestään huolimatta on varsinaisen aukion sijaan kuudesta eri suunnasta risteävien katujen autokaistojen käytössä. Säästöpankille ja KOP:lle pankeiksi rakennetut Uudenmaankatu 1 jaHyvinkään musiikkiopisto sekä Shellille huoltoasemaksi rakennettu McDonald's-ravintola muodostavat Keskusaukionfunkkis-kokonaisuuden, ja aukion toisella puolella sijaitsee kaupungin korkein, 10-kerroksinen asuinrakennusKymppitalo vuodelta 1964.[54] 1950-luvulla rakennetun Uudenmaankadun keskustan puoleisessa päässä on useita 1950- ja 1960-luvulla rakennettuja liiketaloja.[55]
YhteneväisetHämeenkatu jaUudenmaankatu muodostavat Hyvinkään usean kilometrin pituisen pääkadun, jonka varrella tai yhteydessä on monet kaupungin merkittävimmistä liikepalveluista.[55][56] Hyvinkään ydinkeskusta muodostuu entisenVR:n keskuspuutarhan paikalle rakennetunKirjastoaukion ympärille, jossa sijaitsevatKauppakeskus Willa (2012), kaupunginpääkirjasto modernistisessa rakennuksessa (Raimo jaIlmo Valjakka, 1968)[57],Jussintorin liikerakennus sekäHyvinkään taidemuseo (R. ja I. Valjakka 1981)[58] jaHyvinkään kauppatori, jonka vastakkaisella laidalla sijaitsee Sampo-talo jaHyvinkääsali (1987)[59], kaupungin merkittävä kulttuuritapahtumapaikka[60]. Hyvinkään modernistisen arkkitehtuurin edustukseen liittyy myösSveitsin kansanpuiston reunalla sijaitseva Sveitsin uimala (R. Valjakka, 1969).[61] Hyvinkään vanhoja merkittäviä kauppakatuja, joiden paljolti entisiä liikerakennuksia on edelleen jäljellä, ovatHyvinkäänkatu[62], Siltakatu-Solbonkatu[48][63] ja Valtakatu[64]. Vaiveronkadulla, joka on toiminut Promenadiksi kutsuttuna kävelyreittinä Parantolalta Sveitsiin, on säilynyt kaksi Terijoelta tuotua huvilaa, joista toinen on käytössä Hyvinkään taiteilijaseuranPromenadigalleriana.[65] Terijoelta on tuotu myös suuri Sotalaiva-niminen talo Kautonkadulla.[66] Siltakadun kulmassa sijaitsee entinenRenton kenkätehdas vuodelta 1929.[67] Keskustan merkittäviä purettuja rakennuksia ovat 1978 rakennettu kaupungintalo ja 1955 valmistunut valtion virastotalo, jotka purettiin 2011 kauppakeskuksen tieltä.[68][69][70]
Ydinkeskustan likellä sijaitsee myös vanhaVillatehdas, jonka vanhin osa on valmistunut 1896 ja johon valmistui 2011Hyvinkään kaupungintaloksi saneeratut tilat. Parantolanpuiston ympäröimäHyvinkään parantolan alun perin jugend-tyylinen rakennus vuodelta 1906 oliLars Sonckin suunnittelema, mutta vaurioiduttuaan pahoin talvisodan pommituksissa saneerattiin arkkitehtonisesti huomattavasti pelkistettyyn muotoon. Rakennuksen fasadissa on kuitenkin säilynyt myös jugend-yksityiskohtia ja sen sisätiloissa alkuperäisiä seinämaalauksia. Puistossa sijaitsee myös parantolan vanha, puinen rakennus sekä Sonckin suunnittelema alilääkärin talo.[71] Hyvinkäänkylässä sijaitsevatHumalan ja Krapulan taiteilijaresidenssit, joiden tunnettuja asukkaita olivat muun muassaTyko Sallinen jaJalmari Ruokokoski.[72] Länsi-Hyvinkään Kytäjän kylässä sijaitsee historialtaan merkittäväKytäjän kartano, jonka päärakennus on nykyisin hyvin huonossa kunnossa[73], sekä kartanonomistaja, arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema, arkkitehtonisesti huomattava[74]Kytäjän kirkko vuodelta 1939.
Vanhimmat merkit ihmisen toiminnasta Hyvinkään alueella ovat Ridasjärveltä löydetyt alkeellinen kirves ja tasataltat, joiden on arvioitu olevan peräisin niin kutsutunSuomusjärven kulttuurin ajalta, noin 4000-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Seuraavalta,kampakeraamiselta ajalta on jo melko runsaasti löytöjä, joiden perusteella on päätelty asutuksen keskittyneen Ridasjärven, Vantaanjoen ja Kytäjärven ympäristöön. Satunnaisia esinelöytöjä on tehty pitkinkivikautta, muttapronssikautisia esineitä ei ole lainkaan löydetty Hyvinkään alueelta. Mahdollisesti ilmaston muuttuminen epäedullisemmaksi on pakottanut ainakin maanviljelijäväestön muuttamaan muualle.[75]
1100- ja 1200-luvut olivathämäläisten turkiskaupan kukoistuskauttaSuomenlahden rannikoilla, ja näihin aikoihin he valtasivat Vantaanjoen varren erämaita pyyntialueikseen. Paikannimistä päätellen Hyvinkään seutu kuuluivanajalaisille jajanakkalalaisille, jotka saaliiden vähetessä ja turkiskaupan tyrehtyessä alkoivat raivata riistamailleen uudisviljelyksiä. Vakituista asutusta on kuitenkin tuskin syntynyt ennen 1300-lukua. Vuoden1539 maakirjan mukaan nykyisen Hyvinkään alueella oli jo 40 taloa. Hallinnollisesti valtaosa Hyvinkäästä kuului Lopen pitäjään, kirkollisesti taas pohjoisosiltaan ensin Janakkalaan ja siitä vuonna 1611 erotettuun Hausjärveen, eteläosiltaan Nurmijärveen.[75]
Ensimmäinen maininta Hyvinkäästä on vuodelta 1495. Tällöin sillä tarkoitettiin nykyistäHyvinkäänkylää. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta sen vanhin kirjoitettu muoto on ”Höffinga”. Vuosina 1559–1561 ja uudestaan vuosina 1616–1629 Hyvinkäänkylän jaKytäjän välisessä Hyvinkäänvuoressa toimi kaivos, jota perimätiedossa kutsutaanHopeavuoreksi. Ensimmäinen maininta Helsinki–Hämeenlinna-maantien varrella sijaitsevasta Hyvinkäänkestikievarista on samalta ajalta, vuodelta 1622.[76] Asiakirjamaininnan mukaan kuningasKustaa II Aadolf kävi Hyvinkään kaivoksella vieraillessaan Suomessa vuonna 1614 ja uudelleen kaksi vuotta myöhemmin matkustaessaan Helsingistä Hämeenlinnaan, jolloin hän yöpyi Hyvinkäällä. Kaivostoiminnan lakattua maataloustuotteiden myynti ja metsän tuotto jäivät Hyvinkään seudun asukkaiden ainoiksi tulonhankkimiskeinoiksi pitkälle 1800-luvulle saakka.[75]
_front.JPG)
Nykyisen Hyvinkään kaupungin alkuna oli se asutustaajama, joka syntyi, kun Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien kolmannen rakennuspiirin keskuspaikka sijoitettiin Hyvinkäänkylän takamaille asumattomalle metsäseudulle vuonna 1857. Paikalle nousi rakentajien mökki- ja hökkelikylä. Rautatien rakentajajoukko oli sekalaista: sen rungon muodostivat niin sanotut kruununrengit eli vapaat työmiehet, joita Hyvinkäällä oli jo ensimmäisenä rakennusvuonna runsaat 300, ja heidän lisäkseen oli venäläisiä sotamiehiä jaSaimaan kanavan rakennustyömaalta paikalle kuljetettujavankeja.[77] Rautatietä rakentaneille perustettiin nykyisessä Parantolan kaupunginosassa sijaitsevaRautatienrakentajien hautausmaa vuonna 1858.
Suomen ensimmäinen rautatie,Helsinki–Hämeenlinna-rata, valmistui vuonna 1862. Hyvinkää oli asemista keskimmäinen, ja juna pysähtyi Hyvinkäällä 15 minuutiksi, kun se muilla asemilla seisahtui vain 3–5 minuuttia. Hyvinkään asema rakennettiin Nikkilän tilan ulkoniitylleUudenmaan jaHämeen läänien rajalle.Rata Hyvinkäältä Hankoon rakennettiin 1870-luvulla. Rautatiet tekivät asemanseudusta asuinalueen, mutta se alkoi kasvaa toden teolla vastaOssian Donnerin 1890-luvulla perustamanvillatehtaan myötä. HyvinkäänYhdistyneet Villatehtaat oli kautta 1900-luvun merkittävä työllistäjä paikkakunnalla ja nousi 1930-luvulla Suomen 15 suurimman yrityksen joukkoon. 1862–1880 asemanseudun väkiluku oli 500–600 henkeä, mutta vuonna 1900 seudulla asui jo 1 800 henkeä.[78] Rautatieaseman kaakkoispuolella sijaitsi vuosina 1874–1962 VR:n keskustaimisto jakeskuspuutarha, joka tuotti puiden ja pensaiden taimia kaikkien Suomeen rakennettujen uusien rautatieasemien tarpeisiin.[79] Siellä myös kehitettiin uusia lajikkeita, kutenrautatienomenapuu, joka sai latinankielisen nimensäMalus Hyvingiensis Hyvinkään mukaan. Kyseinen omenapuu on valittu vuonna 1996 Hyvinkään symboliksi.[80]
Rautatien tulo paikkakunnalle synnytti ristiriitoja uuden Hyvinkään seudun ja vanhan Nurmijärven emäpitäjän välille. Aseman seudulle asettui ruotsinkielisiä rautatievirkailijoita ja muualta Suomesta tulleita työläisiä, joiden ainoa side uuteen kotiseutuun oli heille jokapäiväisen toimeentulon antanut rautatie. Lisäksi Hyvinkäänkylä ei syrjäisen sijaintinsa vuoksi ollut koskaan sulautunut Nurmijärveen. Rautatieläiset rakensivat asemanseudullekansakoulun vuonna 1894 (yhä toimivaAseman koulu), ja Hyvinkäälle saatiin rukoushuone (nyk.Hyvinkään vanha kirkko) vuonna 1896. Pian nousi esille ajatus Hyvinkään muodostamisesta itsenäiseksi seurakunnaksi, ja vuonna 1909Suomen senaatti hyväksyiHyvinkään seurakunnan eroamisen Nurmijärvestä ja Hausjärvestä. Ero Nurmijärvestä toteutui kuitenkin vasta vuonna 1916 ja Hausjärvestä seuraavana vuonna.[77] Itsenäinen Hyvinkään kunta perustettiin 20. heinäkuuta 1917 Aseman koulun juhlasalissa.[82]Hyvinkään yhteiskoulu perustettiin vuonna 1918 ja paikallislehtiHyvinkään Sanomat aloitti ilmestymisensä vuonna 1924.[77]
Vuonna 1896 Hyvinkäälle perustettiinhermo- ja toipilasparantola. Vuoteen 1905 asti asiakkaat olivat enimmäkseen suomalaisia. Tämän jälkeen parantolalle rakennettiinLars Sonckin suunnittelema uusi, kivinen päärakennus ja suurin osa asiakkaista alkoi olla venäläisiä. Vuonna 1916 parantolan asukkaista yli 80 prosenttia tuli Suomen ulkopuolelta ja Hyvinkää oliKrimin matkailukohteiden kilpailija. Vierailijoilla oli mahdollisuus ulkoilla terveellisessä ilmastossa Hyvinkään ”Sveitsissä”. Keisarikunnan romahtamisen jälkeen asiakasmäärät laskivat. Parantolatoiminta loppui vuonna 1939, kun rakennus vaurioituitalvisodan pommituksessa.[84]
Sisällissodan aikana punaiset ottivat vallan Hyvinkäällä, mutta 20.–21. huhtikuuta 1918 käydynHyvinkään taistelun jälkeen saksalaiset ottivat paikkakunnan haltuunsa. Punaisten vallan aikana Hyvinkäällä surmattiin 16 valkoista, vallanvaihdon jälkeen saksalaiset ja valkoiset puolestaan teloittivat noin 150–160 punaista, joille on myöhemmin pystytettyOiva Hurmeen suunnittelema muistokiviSahanmäenSurujen puistoon. Vuonna 1925 asemanseutu erotettiin Hyvinkään kauppalaksi ja muu kunta jäimaalaiskunnaksi. Hyvinkään ensimmäisen asemakaavan laati maanmittausinsinööri Arthur Alli vuonna 1909 Hyyppärän tilan maille.[85] 1920-luvullaCarolus Lindberg laati kauppalalleasemakaavan, joka oli mitoitettu 55 000 asukkaalle eikä toteutunut sellaisenaan. Kauppalan keskeisin väylä oli nykyinen Hyvinkäänkatu, mutta Lindbergin kaavassa pääväylä siirtyi Uudenmaankatu–Hämeenkadulle. 1930-luvulla valtuusto halusi toteuttaa asemakaavan keskeisimmän yksityiskohdan ja aloitti Uudenmaankadun ja Siltakadun rakennuttamiset.[86] Ennen sotia muodostuneita kaupunginosia ovat Ahdenkallio, Mustamännistö jaRääkänpää pääradan koillispuolella sekä Viertola ja Kirjavatolppa sen lounaispuolella.[77]
Kone Oy rakensi Hyvinkäälle tehtaan vuonna 1943. Sodan jälkeen yhtiöllä oli keskeinen asemasotakorvaustuotannossa ja tehdasta laajennettiin. Koneen tehtaalla valmistettiin sotakorvauksina 265 nostinta, 202 nosturia ja 108 hissiä.[87] Kone jatkoi toimintaansa paikkakunnalla myös sotien jälkeen: hissien kehittely jatkui Hyvinkäällä ja niiden testaamiseen rakennettiin vuonna 1976Koneen hissitorni. Se on edelleen testauskäytössä ja on merkittävä Hyvinkään maamerkki. Sodan jälkeen Hyvinkäälle myös asutettiin 5 000–6 000siirtokarjalaista.[88] Suurta edistysaskelta merkitsi myös VR:n veturikonepajan siirtyminen Helsingin keskustasta Hyvinkäälle vuonna 1949.[79] Hissiteollisuuden lisäksi konepaja- ja tekstiiliteollisuus oli vahvassa nousussa 1960-luvulla ja Hyvinkään väestöstä noin 70 % työskenteli teollisuudessa vuonna 1961.[89] Tekstiiliteollisuuden historiaa Hyvinkäällä esittelee kesäisin avoinna olevaValvillan tehdasmuseo.[90]
Vuonna 1960 Hyvinkään kauppalasta tuli kaupunki ja vuonna 1969 kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät.[91] Hyvinkään kirkkona toimi vanha rukoushuone Uudenmaankadun varrella, kunnes vuonna 1961 valmistui arkkitehtiAarno Ruusuvuoren suunnittelemakirkko.[75] VR:n keskustaimiston alue siirtyi Hyvinkään kaupungin omistukseen vuonna 1960 ja taimisto siirrettiin Tuusulan Nuppulinnaan vuonna 1962. Entisen taimiston alueelle rakennettiin muun muassa kaupunginkirjasto, kaupungin virastotalo ja kauppatori.[79] Ensimmäisetkerrostalot rakennettiin 1950-luvun alussa Sahanmäkeen ja VR:n konepajan liepeille, ja seuraavien parin vuosikymmenen aikana nousi lisää kerrostaloja Uudenmaankadun varteen sekä Kirjavatolpan, Kruununpuiston ja Viertolan alueille. Vuosien 1945 ja 1963 välisenä aikana Hyvinkään kaupungin väkiluku kolminkertaistui. 1960-luvun aikana muodostuivat Talvisillan ja Paavolan kaupunginosat.[77] Maalaiskunnan liitos kaupunkiin toi jälleen huomattavan väestönlisäyksen ja vuoden 1970 lopussa Hyvinkäällä oli 34 762 asukasta.[92]
Hyvinkään kauppalan- ja kaupunginvaltuusto pysyi sotien jälkeen pitkään vasemmistoenemmistöisenä. Esimerkiksivuoden 1953 kunnallisvaaleissaSDP jaSKDL saivat yhteensä 24 valtuustopaikkaa ja porvarit 11 paikkaa.Vuoden 1968 vaalien jälkeen voimasuhteet vasemmiston ja porvaripuolueiden välillä olivat 21–17.Vuoden 1984 vaaleissa tapahtui merkittävä muutos. SDP säilytti Hyvinkään kaupunginvaltuustossa asemansa suurimpana ryhmänä, kun taas hajallaan olleet kansandemokraatit kärsivät ankaran tappion.Vihreiden nelihenkinen ryhmä pääsivaa'ankieliasemaan vasemmiston ja porvarien välillä. Vaalikausi 1985–1988 jäiSuomen Maaseudun Puolueen ainoaksi Hyvinkään kaupunginvaltuustossa.[93]
1970- ja 1980-lukujen aikana kaavoitettiinVeikkarin,Nummenkärjen,Hakalanmäen jaVehkojan kaupunginosat. Nummenkärki oli alun perin varattu teollisuudelle, mutta se osoitettiin 1970-luvun lopulla pientaloalueeksi. Vehkojan luoteispuolelle nousi Puolimatkan kerrostaloalue.[94]
1980-luvun puolivälissä Hyvinkäällä toimi 14 ala-asteen koulua, joista yksi oli ruotsinkielinen, neljä yläasteen koulua ja neljä lukiota. Muita oppilaitoksia olivat Hyvinkään ammattikoulu,Hyvinkään kansalaisopisto, Hyvinkään maatalousopisto, Hyvinkään kauppaoppilaitos,Hyvinkään taidekoulu,Hyvinkään musiikkiopisto sekä Hyvinkään-Riihimäen seudun ammatillinen kurssikeskus, jonka jäsenkuntina olivat Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi ja jonka kotipaikkana oli Hyvinkää.[95]
Hyvinkää on asukasluvultaan Suomen 23. suurin kunta. Hyvinkään asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 46 903 asukasta, mikä on 2,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Hyvinkään väkiluku oli vuonna 2019 kasvanut 36 vuoden ajan ja kasvu on syntynyt lähinnä muuttovoitosta. Kaupungin väestön keski-ikä oli 42,8 vuotta vuonna 2017, mikä on maan ja Uudenmaan keskiarvoa korkeampi.[96] Hyvinkään väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 61,9 prosenttia, mikä on noin 9,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Hyvinkään väestöstä on 14,3 prosenttia. Työikäisiä Hyvinkäällä on 68,1 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 17,6 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Hyvinkäällä oli vuonna 2021 yhteensä 3 192 eli 6,8 prosenttia kaupungin asukkaista.[97]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Hyvinkään väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 37 297 | |||
| 1985 | 38 742 | |||
| 1990 | 40 194 | |||
| 1995 | 41 203 | |||
| 2000 | 42 545 | |||
| 2005 | 43 848 | |||
| 2010 | 45 489 | |||
| 2015 | 46 463 | |||
| 2020 | 46 507 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[98] | ||||
Hyvinkään kaupungin talousarvio ennustaa kaupungille lähitulevaisuudessa maltillista väestönkasvua (trendiennusteen mukaan noin 0,4 % vuodessa), mutta lievää laskua työikäisten määrässä. Kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes 48 000 henkilöön vuoteen 2022 mennessä.[99]
Vuoden 2020 lopussa Hyvinkäällä oli 46 576 asukasta, joista 42 877 asuitaajamissa, 2 901 haja-asutusalueilla ja 798:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hyvinkään taajama-aste on 93,7 %.[100] Hyvinkään taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[101]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
|---|---|---|
| 1 | Hyvinkään keskustaajama* | 42 654 |
| 2 | Jokela* | 186 |
| 3 | Rajamäki* | 37 |
Kaupunginkeskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Hyvinkään keskustaajama ulottuu Hyvinkään lisäksi pieniltä osin Hausjärven kunnan alueelle.Herusen ja Rajamäen taajamat ulottuvat pääosin Nurmijärven kunnan alueelle ja Jokelan taajama Tuusulan kunnan alueelle.[101] Yhteensä Hyvinkään keskustaajamassa on 43 303 asukasta ja sen pinta-ala on 37,18 neliökilometriä.[102] Vuonna 2016 määritellyistä taajamistaKaukas lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.
Asuntokuntien jakauma Hyvinkäällä (2024)[103]
Hyvinkään suosituin asumismuoto onkerrostalo, jossa asuu valtaosa kaupungin asuntokunnista (54,0 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto onomakotitalo, jossa asuu noin 31,3 prosenttia asuntokunnista.Rivitaloissa asuu noin 14,7 prosenttia asuntokunnista.[103]
Yksinasuvien osuus Hyvinkään asuntokunnista on 46,9 prosenttia eli noin 11 200asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 31,9 prosenttia eli noin 7 600 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 9,8 prosenttia eli noin 2 300, yli neljän asukkaan asuntokuntia 11,1 prosenttia eli noin 2 650 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,3 prosenttia eli noin 70.[103]
Hyvinkään väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 91,2 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,9 prosenttia ja vieraskielisiä 7,8 prosenttia. Hyvinkäällä asui vuoden 2023 lopussa 2 421 ulkomaan kansalaista, mikä on 5,2 prosenttia kunnan väestöstä.[104] Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä onvirolaiset, joita asuu Hyvinkäällä 543 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovatukrainalaiset (184) javenäläiset (161).[105]
Hyvinkään asukkaista 62,5 prosenttia kuuluuSuomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,3 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 35,2 prosenttia väestöstä.[104] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Hyvinkäällä toimiiEspoon hiippakuntaan kuuluvaHyvinkään seurakunta.[106][107]
Kirkon herätysliikkeistä Hyvinkäällä toimivatevankelinen herätysliike,vanhoillislestadiolaisuus,herännäisyys sekäkansanlähetys. Evankelista herätysliikettä edustaaLuther-talolla kokoontuvaSLEY:n messuyhteisö.[108] Vanhoillislestadiolaisuutta edustavaanHyvinkään rauhanyhdistykseen kuuluu noin 150 jäsentä.[109] Herännäisyyttä edustavallaHerättäjä-Yhdistyksellä on Hyvinkäällä oma paikallisosasto.[110]Uudenmaan Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa seurakunnan tiloissa.[111]
Helluntaiherätyksen piirissä Hyvinkäällä toimii noin 500 jäsenenHyvinkään helluntaiseurakunta. Toiminta alkoi aluksiHelsingin Saalemin kautta ja paikallisseurakunta järjestäytyi vuonna 1931 ja seurakunnan toiminta vahvistui toisen maailmansodan jälkeen.[112] Hyvinkäällä toimivat myös alle sadan jäsenen vapaakirkollinenHyvinkään vapaaseurakunta, adventismia edustavaHyvinkään adventtiseurakunta sekä baptistinenHyvinkään baptistilähetys.[113]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hyvinkään alueella toimiiHelsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on HyvinkäälläKarjalan valistajien kirkko.[114] KatolinenPyhän Marian seurakunta järjestää säännöllistä toimintaaVanhassa kirkossa.[115]
Hyvinkää kuuluuUudenmaan vaalipiiriin.Hyvinkään kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.[116]
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | ||||||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | ||||||||||
| SDP | Kok. | SKDL Vas. | Kesk. | LKP | SKL KD | Vihr. | RKP | SMP PS | sit. | Muut | ||
| 1976 | 17 | 12 | 12 | 3 | 5 | 2 | – | – | – | 76,0 % | ||
| 1980 | 17 | 14 | 12 | 3 | 3 | 2 | – | – | 76,2 % | |||
| 1984 | 17 | 13 | 5 | 4 | 3 | 4a | 1 | 2 | 2b | 70,3 % | ||
| 1988 | 17 | 14 | 7 | 4 | 1 | 2 | 1 | – | 5c | 65,1 % | ||
| 1992 | 19 | 10 | 6 | 3 | 3a | 10d | 69,9 % | |||||
| 1996 | 17 | 13 | 5 | 5 | 2 | 2 | 1 | 6 | – | 56,0 % | ||
| 2000 | 15 | 10 | 5 | 5 | 2 | 4 | 1 | 8 | 1e | 49,6 % | ||
| 2004 | 15 | 12 | 5 | 6 | 3 | 5 | – | – | 5 | – | 53,9 % | |
| 2008 | 13 | 16 | 5 | 6 | 1 | 5 | – | 3 | 2 | – | 55,6 % | |
| 2012 | 13 | 15 | 5 | 4 | 2 | 5 | – | 7 | – | 51,7 % | ||
| 2017 | 14 | 13 | 4 | 4 | 3 | 7 | – | 6 | – | 54,5 % | ||
| 2021 | 12 | 13 | 4 | 3 | 2 | 6 | – | 11 | – | 50,3 % | ||
| 2025 | 16 | 13 | 5 | 5 | 2 | 5 | – | 5 | – | 50,2 % | ||
| a Hyvinkään vihreiden yhteislista[117][118] b Hyvinkään kommunistien ja demokraattien yhteislista[117] c Puolueisiin sitoutumattomien ja liberaalien yhteislista (3), Demokraattinen Vaihtoehto (1),SEP (1)[119] d Terveen kunnallistalouden puolesta -yhteislista[118] eRemonttiryhmä | ||||||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[120] ja Oikeusministeriö[121] | ||||||||||||
Hyvinkään kaupunginosat:[122]
Kiinteistörekisteriin merkityt kylät Hyvinkään alueella:[122]
| Kylä | Numero |
|---|---|
| Arolampi | 401 |
| Erkylä | 402 |
| Hyvinkäänkylä | 403 |
| Kellokoski | 404 |
| Kytäjärvi | 405 |
| Nukari | 406 |
| Ohkola | 407 |
| Ridasjärvi | 408 |
| Selänoja | 409 |
Hyvinkään työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[104]
Talousalueena Hyvinkää kuuluuHelsingin seutukuntaan, jonka alueellinenbruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.[123]
Hyvinkäällä oli vuonna 2022 yhteensä 19 913 työpaikkaa ja kunnassa asui 20 917 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 52,4 prosenttia. Hyvinkään työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 72,0 prosenttia, jalostuksen 26,5 prosenttia ja alkutuotannon 0,5 prosenttia.[104] Merkittävimmät hyvinkääläisten toimialat olivat sosiaali- ja terveysala, teollisuus ja tukku- ja vähittäiskauppa, joista jokaisella oli 3 000–4 000 työpaikkaa.[124]
Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 95,2 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 77,0 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,5 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Hyvinkäällä on 123,7 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[104]
Hyvinkäällä on 123maatilaa (2007). Kymmenen onlypsykarjatiloja ja 13tallia. Enimmäkseen Hyvinkäällä viljelläänkauraa,kevätvehnää ja mallas- sekä rehuohraa. Paikkakunnalla on yhteensä 58 neliökilometriäpeltoa. Metsittämisen ja rakentamisen vuoksi peltoala on vähentynyt 800 hehtaarilla kahdessakymmenessä vuodessa.[125]
Hyvinkäällä on 16 maa-ainesten ottoaluetta. Niiden ala on 280 hehtaaria. Kallioidenlouhinnan jamurskauksen merkitys on kasvanut viime vuosina, mutta kaivumäärät ovat laskeneet. Käyttökelpoisethiekka- jasoravarat on enimmäkseen jo hyödynnetty. Suurimmat maa-ainesten ottoalueet ovat Astrakanissa ja Suomiehessä.[126]
Hyvinkään historia teollisuuskaupunkina on pitkä ja teollisuudella on yhä maan keskiarvoon verrattuna suuri merkitys kaupungille. Vuonna 2011 hyvinkääläisistä 30 % oli julkisen sektorin työntekijöitä ja kaupungin palveluksessa on noin 3 000 henkilöä.[127] Kuitenkin yli neljännes (27 %) kaupungissa työskennelleistä miehistä oli teollisuuden palveluksessa vuonna 2013.[128] Edelleen vuonna 2017 kaupungissa asuvien miesten kaksi suurinta toimialaa olivat teollisuus ja rakentaminen.[129] Paikkakunnalla ovat nosturivalmistajaKonecranesin ja elintarvikekonserniMyllyn Parhaan pääkonttorit sekä tehtaat. Lisäksi Hyvinkäällä toimivatKoneen jo vuonna 1942 perustetut hissitehtaat (ml. paikkakunnan maamerkkeihin kuuluva hissien testaukseen käytettyKoneen hissitorni) sekäIsoverin jaReka Kaapelin tehtaat. Teollisuusyhtiöitä palvelevallaTransvalilla on Hyvinkäällä huomattava logistiikkakeskus entisenHyvinkään konepajan tiloissa.[130] Paikallisesti merkittäviä teollisuusalueita ja yrityskeskittymiä Hyvinkäällä on muun muassaSahanmäessä,Hiiltomossa jaHakakalliossa.
Hyvinkään suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, kiinteistöpalvelut ja terveyspalvelut. Hyvinkään viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovatKonecranes Finland (1794),Hankkija (86),Kone Industrial Hissitehdas (587),Tilipalvelu Rantalainen (467) jaHyria koulutus (467). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Kone, Konecranes, Hankkija,Rexel Finland jaTibnor.[131]
Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Hyvinkään on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa toiseksi alimpaan neljännekseen sijalle 44. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Hyvinkäälle on 3,04.[132]
Vuonna 2012 Hyvinkään keskustaan valmistui kauppakeskusWilla. Se työllistää noin 700 henkeä. Kauppakeskus kuuluu yli sadalla liikkeellään Suomen suurimpiin.[133]
Hyvinkään kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 noin 98 miljoonaa euroa.[134] Hyvinkään kunnallisveroprosentti on 7,70 prosenttia vuonna 2025.[135] Hyvinkään viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Konecranes Abp, Konecranes Finland, KONE Industrial,RTA-Yhtiöt jaJacquet Finland.[136]
Hyvinkään kaupungin talous on vuosina 2016 ja 2017 ollut ylijäämäinen, joskin vuonna 2018 se kääntyi alijäämäiseksi ja oli sitä myös vuonna 2019.[137][138] Vuonna 2020 kaupungin alijäämä oli 19,4 miljoonaa euroa eli ennätyksellisen suuri.[139]
Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunkina, ja sen keskustan sijainti määräytyiHelsinki–Hämeenlinna-radan rakentamisen perusteella.Asemarakennus on yksi harvoista alkuperäisistä asemarakennuksista, joka vielä on alkuperäisessä käytössään.[140] Kaupungissa on myösRautatiemuseo jaVR:n konepaja, jonka toiminta loppui vuonna2018.[141] Hyvinkään jaKarkkilan välillä (noin 45 km) toimi kapearaiteinenHyvinkään–Karkkilan rautatie, joka lakkautettiin 8. elokuuta 1967.[142] Hyvinkäältä haarautuu myösHyvinkää–Karjaa-rata Hangon suuntaan (avattu liikenteelle8. lokakuuta1873), ja 1900-luvun alussa silloinen asemakylä oli välietappi monelle amerikansiirtolaisille, jotka lähtivätHangosta Atlantin toiselle puolelle.[143] Matkustajaliikenne Hyvinkään jaKarjaan välillä lopetettiin syyskuussa 1983, mutta rata on yhä tavaraliikenteen käytössä. Myös lähes 150-vuotiasHyvinkään Hangon radan rautatieasema on yhä olemassa ja se on nykyään osa Suomen rautatiemuseota.[144] Rautatieasemalta Hyyppärään kulki ennenHyyppärän rata.Museovirasto on luokitellut Hyvinkään rautatieaseman valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[79]
Lähellä rautatieasemaa on vuonna1957 paljastettuWäinö Aaltosen veistämä rautateiden rakentajien muistomerkki. Patsasta paljastettaessa oli kulunut sata vuotta Hyvinkään ratatyömaan perustamisesta.[75] Aseman puistoon on haudattuSuomen sisällissodassa 1918 kaatuneita saksalaisia sotilaita.[145]
Hyvinkään kautta kulki jo satoja vuosia sitten tärkeä maantie Helsingistä Hämeenlinnaan. 1930-luvulla tiestä tuli osa Helsingin jaJyväskylän välistävaltatie 4:ä. Kun Suomen päätieverkko rakennettiin sotien jälkeen uudelleen,valtatie 3:n uusi linjaus valmistui Hyvinkään keskustan länsipuolelle. Valtatie rakennettiinmoottoritieksi 1990-luvulla ja vanha valtatie muutettiinseututie 130:ksi. Vanhan valtatie 4:n reittiä noudattelee myös nykyiseen moottoritiehen Hyvinkään etelärajalla yhtyvä, TuusulanHyrylästä tulevakantatie 45[146] Hyvinkään eteläosan halki kulkee 1970-luvulla valmistunutvaltatie 25. Paikallisliikennettä palvelevat maantiet Hausjärvelle, Jokelaan, Mäntsälään, NurmijärvenRajamäelle ja Lopen Läyliäisiin.
Hyvinkäällä toimivia linja-autoyrityksiä ovatVentoniemi Oy[147] jaHyvinkään Liikenne Oy.[148]
Hyvinkään lentokenttä perustettiin välirauhan aikana 1940 Helsingin ilmapuolustusta varten. Se toimi jatkosodan jälkeen vuodet 1944–1947 valtakunnan päälentokenttänä, kunHelsinki-Malmin lentoasema oliliittoutuneiden valvontakomission käytössä. Sen kautta lennettiin myös kansainvälinen liikenneTukholmanBrommaan.[149][150] FinnairinDC-3-lentäjät koulutettiin konetyyppiin Hyvinkään kentällä vuonna 1948.[151]
Nykyisin kentällä on vilkastaharrastuslentotoimintaa, kutenpurjelentoa ja moottorilentoa, jota muun muassa tarjoavat vuonna 1948 perustettuHyvinkään ilmailukerho[152] sekä vuonna 1989 alulle pantuMäntsälän ilmailukerho.[153][154]
Hanko 150 km
Helsinki 55 km
Hämeenlinna 50 km
Lahti 70 km
Porvoo 65 km
Riihimäki 15 km
Tampere 125 km
Turku 170 km
Hyvinkäällä toimii noin 20 peruskoulua:Aamutuulen opetusyksikkö (luokat 1-2),Anttilan koulu,Aseman koulu,Hakalan koulu,Hakalanpolun koulu,Hyvinkäänkylän koulu,Hämeenkadun koulu,Härkävehmaan koulu (1-9),Kaukasten koulu,Kytäjän koulu,Martin koulu,Martinkulman koulu (1-9),Nopon koulu,Paavolan koulu,Pohjoispuiston koulu (7-9),Puolimatkan koulu (1-9),Ridasjärven koulu,Svenska skolan i Hyvinge,Talvisillan koulu (1-2),Tapainlinnan koulu (1-9),Uudenkylän koulu,Vehkojan koulu (luokat 1–9).[155]
Kaupungissa toimii yksi päivälukio, vuonna 2020 perustettuHyvinkään lukio.[156] Hyvinkään lukio toimii helmikuusta 2021 lähtien uudessaKipinä-talossa.[157][158]
Hyvinkään yhteiskoulu toimi vuosina 1918–2020 ensin oppikouluna ja sittemmin lukiona.[159] Hyvinkään yhteiskoulu ehti hieman ennen lakkauttamistaan viettää satavuotisjuhlaansa vuonna 2018.[160]
Hyvinkään Sveitsin lukio toimi eri nimillä vuosina 1959–2020.[161] Pohjoispuiston lukio toimi vuosina 1952–1995 ja Vehkojan lukio 1966–1995.[162]
Ammatillista opetusta antavatHyria (nuoriso-opetus:Hyria ammattiopisto ja aikuiskoulutus: Hyrian aikuisopisto; Hyria sisältää entiset Hyvinkään ammattioppilaitos, Hyvinkään kauppaoppilaitos,Hyvinkään taidekoulu, Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Riihimäen ammattioppilaitos, Uudenmaan maaseutuopisto ja Oppisopimuskeskus) jaLaurea-ammattikorkeakoulu. Lisäksi Hyvinkäällä toimivatHyvinkään opisto[163] (ent. Hyvinkään kansalaisopisto, myös avoimen yliopiston kursseja), Hyvinkään musiikkiopisto,[163] Rocktehdas,[164] sekä Lasten ja nuorten kuvataidekoulu.[165] Hyvinkäällä muiden kaupunkien ohella toiminut Suomen Rockopisto asetettiin konkurssiin vuonna 2014.[166]
Hyvinkään uutisia julkaistaanAamupostissa, joka on Hyvinkään, Riihimäen, Nurmijärven, Lopen ja Hausjärven yhteinen paikallislehti. Se perustettiin vuonna 2003Hyvinkään Sanomien jaRiihimäen Sanomien jatkajaksi.[167] Hyvinkäällä julkaistaan myösViikkouutiset Hyvinkää -ilmaisjakelulehteä.[168]
Hyvinkään Vehkojan kaupunginosassa sijaitsee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvasairaala, joka palvelee myös neljää muuta pohjoisuusmaalaista kuntaa. Sairaala on rakennettu vuonna 1975, ja vuosina 2018–2019 sille valmistui mittava lisärakennus,[169][170] joka on kaupungin historian kallein investointi.[171] Uusi sairaalarakennus pyrkii yhdistämään perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut samaan toimipisteeseen.[171]
Hyvinkään pääterveysasema sijaitsee vanhan parantolan rakennuksessa lisärakennuksineen keskustassa. Lisäksi kaupungissa on Paavolan terveysasema.[172]
Hyvinkäänjätehuollon järjestääKiertokapula-yhtiö, joka käsittelee jätteetKapulan jätteidenkäsittelyalueella. Järjestetty jätteenkuljetus kattaa koko kunnan alueen, 7 300 kiinteistöä. Jätteet poltetaanEkokeminjätteenpolttolaitoksessa Riihimäellä. Vuoden 2007 alkuun saakka jäte loppusijoitettiin Kapulaan.[173]
Kapulan jätteidenkäsittelyalue on 29 hehtaarin suuruinen. Alueella onkompostointilaitos, siirtokuormaus- ja lajitteluasema, öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointikenttä sekähyötyjätteen,ongelmajätteen, sähkö- ja elektroniikkajätteen ja romuajoneuvojen vastaanottopisteet. Vuonna 2009 Kapulaan tuotiin 67 563 tonnia jätettä. Kompostointilaitokselle vastaanotettiin 3 073 tonniabiojätettä, joka kompostoidaan pääasiassa puutarhamullaksi, mutta myös maatalouden lannoitteeksi. Biojätteestä tehdään myösbioetanolia. Kaatopaikanbiokaasuja kerätään talteen ja niillä lämmitetään kaukolämpöverkon paluuvettä.[173]
Kaupungin maan- ja lumenkaatopaikka onKulomäki. Sinne viedään rakennustoiminnasta ylijäänyttä puhdasta maa- ja kiviainesta. Kulomäellä myös murskataan ja välivarastoidaan louhetta ja asfalttia.[173]
85 prosenttiakeskustaajaman asukkaista eli 35 000 hyvinkääläistä onkaukolämpöverkossa. Vuoden aikana kaukolämpöä kuluu 340 gigawattituntia. Sen toimittaa kaupungin omistama Hyvinkään Lämpövoima. Yli 60 prosenttia kaukolämmöstä on tuotettu Riihimäen jätteenpolttolaitoksessa, enimmäkseen jätteestä.Maakaasulla tuotetaan kolmasosa kaukolämmöstä. Kapulan jätteidenkäsittelyalueen biokaasu ja biopohjaisten aineiden polttaminen tuottavat alle viisi prosenttia lämmöstä. Lähinnä kovilla pakkasilla käytetään varavoimaloita, jotka tuottavat lämpöäpolttoöljyllä.[174]
Hyvinkään alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluuhämäläismurteisiin. Hyvinkään murre kuuluu Nurmijärven alaryhmään.[175]
Hyvinkään alueen kansallispuku on alueellinen Tuusulan kansallispuku. Puku on koottu kansallispukuraadin toimesta vuonna 1987. Kansallispuvussa on valkoinen paita ja esiliina, puna-valkoraidallinen hame sekä punainen liivi. Taskussa on koristeltua alikeompelua. Tuusulan pukua käytetään myös Hyvinkään lisäksi Tuusulan ja Järvenpään alueella.[176][177][178][179]
Hyvinkään kuuluisin ja vierailluin museo on valtakunnallinenSuomen rautatiemuseo. Se sijaitseeHyvinkäänkadun varrella Hangon ratapihan alueella ja käsittää museon lisäksi historiallisen rautatiemiljöön.
Hyvinkään taidemuseo jaHyvinkään kaupunginmuseo yhdistyivät alkuvuonna 2022Museokeskus Taikaksi. Museokeskus toimii Jussintorin liike- ja taidekeskuksen toisessa kerroksessa ja siellä esitellään sekä Hyvinkään historiaa että 1900-luvun taidetta. Nimekkäistä suomalaisista kuvataiteilijoista Hyvinkäällä ovat asuneet ja työskennelleet muiden muassa taidemaalaritHelene Schjerfbeck,Tyko Sallinen,Jalmari Ruokokoski,Kaapo Wirtanen jaYrjö Saarinen sekä kuvanveistäjäTerho Sakki ja taidemaalariArmas Hursti.[77][180] Vaihtuvia taidenäyttelyitä järjestetään Hyvinkään taiteilijaseuran omistamassaPromenadigalleriassa Vaiveronkadulla.
Villateollisuuden historiaa Hyvinkäällä esitteleeValvillan tehdasmuseo, joka on auki varauksesta ja sijaitseeVillatehtaan entisen palotornin tiloissa.
Hyvinkäällä toimii 1957 perustettumusiikkiopisto.[181]Hyvinkääsali on kaupungin omistama konsertti- ja kulttuuritalo, jossa on noin 400-paikkainen[182],Hyvinkään orkesterin kotisalina toimiva[183] konserttisali. Lisäksi kaupungissa toimii vuonna 1953 perustettuHyvinkään Mieslaulajat -mieskuoro.
Valtakunnallisesti menestyneitä Hyvinkäältä peräisin olevia artisteja ja yhtyeitä ovat muun muassaRaptori[184],Diandra Flores[185] jaXL5[186].
Hyvinkäällä toimi vuosina 1901–1998 Hyvinkään teatteri, joka oli toiminut ammattijohtoisena harrastajateatterina vuodesta 1936. Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti kaupunginjohtajaTauno Kirveen aloitteesta loppuvuodesta 1997 puolittaa teatterin määrärahat, mikä johti lähes satavuotiaan teatterin toiminnan loppumiseen.[187][188]
Hyvinkäällä on toiminut 1900-luvun alkuvuosina Hyvinkään työväen näyttämö.[189]
Nykyään toimivia teatteriyhdistyksiä ovat 1990 perustettu Teatteri Päivölä,[190] Teatteri Heila[191] jonka toimintaa nykyään on vuonna 1999 perustetun entisen Willan Nuorisoteatterin, nykyisen Teatteri Wilnun toiminta[192], Teatteri Mansikkapaikka[193] ja Teatteri Lokki[194] sekäHyvinkään seurakunnan kirkkoteatteri Teatteri Beta.[195]
Hyvinkäälle avattiin 1908 yksi Suomen ensimmäisistä maaseutuelokuvateattereista.[196] Vuonna 1914 keskustaan Siltakadulle valmistui puinen, rakennustekniikaltaan erikoinenelokuvateatteri Arena, jossa oliJalmari Ruokokosken seinämaalaukset[197], kunnes ne myöhemmin siirrettiin nykyisenHyvinkään kaupungintalon tiloihin. Arenan rakennuksessa esitettiin elokuvia vuoteen 1985 saakka. Nykyään se on yksityisomistuksessa.[198] Nykyään Hyvinkäällä toimii kolme elokuvateatteria:Kinoma,Julia sekäBio Rex Sveitsi.
Hyvinkäällä on järjestetty vuodesta 2017 lähtien vuosittainRed Carpet -elokuvafestivaalit.[199] Hyvinkäälle perustettiin 2018 Tähtiraitti, Suomen Walk of Fame, johon näyttelijät saavat käden- ja jalanjälkensä Hollywoodin tapaan. Kadulla on nyt joOuti Mäenpään jaVesa-Matti Loirin (2018),Krista Kososen jaLaura Birnin (2019),Peter Franzenin jaKati Outisen (2020),Seela Sellan jaElina Salon (2021),Anneli Saulin jaEsko Salmisen (2022),Pirjo Honkasalon jaKari Sohlbergin (2023), sekäAnja Pohjola jaHeikki Kinnunen (2024) jäljet. Tähtiraitti sijaitsee Hyvinkään keskustassa Kauppakeskus Willan ja Kirjastoaukion välisellä kävelykadulla.[200]
Hyvinkään varhaisimmat kirjailijat olivat 1860-luvulla teoksiaan julkaisseetKytäjän kartanon emäntäMarie Linder ja samalla kartanolla opettajana toiminutAleksanteri Rahkonen. Hyvinkää oli merkittävä paikkakuntaTulenkantajista nousseille kirjailijoilleMika Waltarille jaElina Vaaralle.[201] Waltari kirjoitti Helsingin jälkeen Suomen kaupungeista eniten Hyvinkäällä ja Hyvinkäästä. Hän asui Hyvinkäällä äitinsä kosijan luona kesäisin 1920-luvulla.[202] Vaara muutti Hyvinkäälle vuonna 1968.[203]
Hyvinkäällä opiskelleita kirjailijoita ovat muun muassaJuha Vakkuri,Liisa Mäntymies,Kai Nieminen,Marko Leino,Katja Myllyviita jaSari Vento-Makkonen. Vakkuri asui Hyvinkäällä vuosina 1955–1965, Mäntymies asui Hyvinkäällä lapsuudessaan ja nuoruudessaan, Nieminen asui lapsuudessaan HyvinkäänKaukasissa ja Leino syntyi Hyvinkäällä vuonna 1967 ja muutti pois 1980-luvun lopulla. Myllyviita ja Vento-Makkonen ovat olleet mukana paikallisessaNuoren Voiman Liitossa. Myllyviita on syntynyt Hyvinkäällä, Vento-Makkonen muutti paikkakunnalle 14-vuotiaana.[201] Muita elämänsä aikana Hyvinkäällä asuneita kirjailijoita ovat muun muassaJörn Donner,Anu Lahtinen,Ari ”Paska” Peltonen jaKatariina Souri.[204]
Hyvinkään kaupunginkirjastolla on toimipisteet keskustassa ja Hakalassa.[205][206] Paavolan toimipiste lakkautettiin syksyllä 2020.
Toistuvia tapahtumia Hyvinkäällä ovat toukokuussa kaupungin kulttuuripalvelujen järjestämäYhden päivän juttu, toukokuussa pidettävä valtakunnallinen museoviikko, WillatehtaanWoodstock ja kesäkuussa Hyvinkää-Seuran järjestämätVaiveron Myllytilan kesäpäivät,Ferguson-päivä, kaupunginmuseon järjestämäOssianin nimipäivä Villatehtaalla ja Hyvinkää-päivä heinäkuussa sekä Suomen Rautatiemuseon elokuussa järjestämä Rautatiemuseopäivä.[207] Vuodesta 2018 Hyvinkäällä on järjestetty rock- ja metallimusiikkiin keskittyvääRockfest-festivaalia. Hyvinkäällä järjestetään vuosittain myösextreme metalliin keskittyväSteelfest Open Air -festivaali sekä elokuva- ja musiikkipainotteinenRed Carpet -festari.
Hyvinkää kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[208] Hyvinkäänpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uuniliha ja juustokeitto.[209]
Hyvinkään alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee Nurmijärveltä Hyvinkäälle. Nukarin alueella sijaitsee Nukarinkosken ulkoilureitti. Kaukasten alueella sijaitsee luontopolku ja rantapolku. Muita Hyvinkään alueella olevia luontopolkuja ovat Suomiehen luontopolku, Vantaanjoen luontopolku sekä Sonninmäen luontopolku.[210]
Kytäjän alueella sijaitsevia kohteita ovat Kytäjä–Usmi-retkeilyalueen reitit ja luontopolkut sekä Haiskarin ja Niittulahden kierrokset. Usmin alueen kohteita ovat Kahden piilon kierros ja Piilolammin luontopolku, Kolmen lammen kierros ja Vaskivuoren luontopolku. Sveitsin alueen kohteita ovat Sveitsinpuisto ja kulttuuripolku sekä Sveitsin luontopolku. Hyvinkäällä sijaitsevat myös Suokierros ja Kuusimetsän kierros, Terveysmetsä, Ridasjärven lintutorni sekä Hirvijärven virkistysalue.[210]
HyvinkäänpesäpallojoukkueHyvinkään Tahko pelaamiesten janaisten Superpesiksessä.[211][212] NaistenItä–Länsi-ottelu on pelattu Hyvinkäällä vuosina 1969, 1974, 1975, 1997, 2004, 2013 ja 2015 ja miesten Itä–Länsi-ottelu vuosina 1973, 1981, 1997, 2004, 2013 ja 2015.[213] Hyvinkään Tahkolla oli myöskoripallojoukkue, joka lakkautettiin vuonna 1997. Se voitti kaksi SM-pronssia vuosina 1980 ja 1981.[214]
Jalkapallon edustusjoukkue on vuonna 1947 perustettuHyvinkään Palloseura.[215] Hyvinkään Ares-86 pelaa Uudenmaan alueenKutosta.[216]
Sport Club Hyvinkää on vuonna 2006 perustettu salibandyseura Hyvinkäällä. Miesten edustusjoukkue pelaa kolmanneksi korkeinta sarjatasoa Suomisarjaa ja naisten edustusjoukkue 3. divisioonaa. SCH:n miehet nousivat Suomisarjaan 2. divisioonasta kauden 2021-2022 päätteeksi.
Amerikkalaisen jalkapallon erikoisjoukkueen,Hyvinkää Falconsin, miesten joukkue pelaa2-divisioonassa.[217] Jääkiekossa kaupunkia edustaaII-divisioonassa pelaavaHoki Klupi Hyvinkää.[218] Muita paikallisia jääkiekkojoukkueita ovat muun muassa vuonna 2004 perustettuHyvinkää Storm[219] jaHyvinkää Bruins.[220] Juniorijääkiekkoa pelataan vuonna 1973 perustetun[221]Hyvinkään Jää-Ahmojen riveissä.[222] JääkiekkoseuraHyvinkään Ahmat ajautui konkurssiin vuonna 2004.[223]
Hyvinkään Katukoris on Suomen suurinkatukoripallotapahtumalähde?, jonka järjestää Hyvinkään Ponteva ry (HyPo). HyPon naisten edustusjoukkue pelaa naisten 1. divisioonaa[224] ja miesten edustusjoukkue 1.B-divisioonaa.[225]
Sveitsin luonnonpuistossa on talvella hiihtolatuja jaSveitsin hiihtokeskus (entinenKulomäki) tarjoaa laadukkaita lenkkipolkuja. Hyvinkäällä sijaitsevat myös Sveitsin Uimala ja maauimala. Sveitsin Uimalan normaalisti talvisin auki oleva sisäosa pysyi suljettuna talvella 2020-2021koronaviruspandemian vuoksi.[226] Marraskuussa 2012 purettiin huonokuntoiseksi päässythyppyrimäki.[227] Lisäksi Kytäjä-Usmin ulkoilualueella sijaitsee vaellus- ja pyöräreittejä, hiihtolatuja sekä ratsasalue.[228][229]
Hyvinkäällä sijaitsee kaksi golfkenttää:Kytäjä Golf (2 × 18 reikää)[230][231][232] sekä Hyvinkää Golf (18 reikää).[233][234]
Hyvinkäällä on Sveitsin uimalan[235] lisäksi kolme muuta uintipaikkaa,Usmin jaSääksin uimarannat sekä Kaupunkisillan maauimala.[236]
Hyvinkään lentokentän läheisyydessä sijaitseeHyvinkään Moottorikerhon ylläpitämiä moottoriratoja.[237] Hyvinkään Moottorikerholla on erilaisia jaoksia, joita ovat Classic-jaos,Enduro-jaos,Motocross-jaos, Naisjaos, Nuorisojaos jaSpeedway-jaos.[238]
Hyvinkää tunnetaan myöscurling-kaupunkina. Kun curling tuli Suomeen 1970-luvulla, laji sai ensimmäisenä jalansijaa juuri Hyvinkäältä.[239] Suomen ensimmäinen curlinghalli avattiin 1984 Vaiveronkadulle.[240]Torinon olympialaisista 2006 hopeaa voittaneesta Suomen maajoukkueesta moni oli hyvinkääläisiä,[241] ja Hyvinkään torilla järjestettiin kansanjuhla joukkueen kunniaksi.[242]
Hyvinkäänystävyyskaupunkeja ovat:[243]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaHyvinkääWikimedia Commonsissa| Kaupunginosat ja kylät |
| | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Pääkaupunkiseutu |  | |
|---|---|---|
| Helsingin seutu | Pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi: | |
| Helsingin seutukunta | ||
| 1.Helsinki | 689 758 | 7.Jyväskylä | 148 744 | 13.Lappeenranta | 72 909 | 19.Mikkeli | 51 661 | 25.Lohja | 45 686 |
| 2.Espoo | 323 910 | 8.Kuopio | 125 462 | 14.Vaasa | 69 819 | 20.Salo | 50 794 | 26.Nurmijärvi | 45 356 |
| 3.Tampere | 260 646 | 9.Lahti | 121 622 | 15.Hämeenlinna | 68 473 | 21.Kotka | 50 157 | 27.Tuusula | 42 624 |
| 4.Vantaa | 252 724 | 10.Pori | 83 157 | 16.Seinäjoki | 66 848 | 22.Kokkola | 48 361 | 28.Kirkkonummi | 41 821 |
| 5.Oulu | 216 066 | 11.Joensuu | 78 398 | 17.Rovaniemi | 65 670 | 23.Hyvinkää | 47 089 | 29.Rauma | 38 909 |
| 6.Turku | 206 655 | 12.Kouvola | 78 094 | 18.Porvoo | 51 853 | 24.Järvenpää | 46 942 | 30.Kerava | 38 535 |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
