Tämä artikkeli kertoo hyeenoiden heimosta. Koiraeläimiin kuuluvastahyeenakoirasta (Lycaon pictus) on oma artikkelinsa. Hyeenat (Hyaenidae) onpetoeläinten heimo. Heimoon kuuluu neljä lajia, joista kaikkia tavataanAfrikassa; juovahyeenaa myösLähi-idässä jaIntiassa. Hyeenat ovat läheisempää sukuakissaeläimille,sivettieläimille jamangusteille kuinkoiraeläimille.[1]
Hyeenoille tyypillistä on vankka ruumiinrakenne, voimakaspiirteinen pää ja suuret korvat.[2] Heimon erityispiirteitä ovat muitanisäkkäitä vahvemmat leuat, joilla ne voivat murskata kovaakinluuta, ja hyvin tehokas ruoansulatus.[3] Sulamattoman ravinnon hyeenat oksentavat, ja ne ulostavat lähinnä kalkkia.[4] Vain sarvet ja sorkat ne jättävät rauhaan. Hyeenat juoksevat siirtäen saman puolen etu- ja takaraajaa samanaikaisesti. Hyeenojen haju- ja kuuloaisti ovat erittäin tarkat mutta näköaisti on heikko.[3]
Hyeenat metsästävät isoja saaliseläimiä laumoissa, mutta pienempiä yksikseen. Monet hyeenalajitsyövät raatojakin.
Täplähyeena, hyeenoista suurin, saalistaa isojakin eläimiä ja käy myös haaskalla.Hyeena-sanalla tarkoitetaan usein nimenomaan täplähyeenaa.
Juova- ja ruskohyeena ovat pikkueläinten, hedelmien ja raatojen syöjiä.
Muista hyeenoista poiketen maasusi ei käy haaskoilla, eikä se tapa suuria eläimiä, johtuen sen verraten heikoista leuoista ja pienestä koosta. Maasusi on arkatermiittien syöjä.Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti vuonna 2008 maasuden uudeksi suomenkieliseksi nimeksitermiittihyeenaa.[5]
- ↑David Macdonald: The Velvet Claw: A Natural History of the Carnivores, s. 119–144. New York: Parkwest, 1992. ISBN 0-563-20844-9 (englanniksi)
- ↑Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 147. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8
- ↑abOtavan suuri ensyklopedia, artikkeli hyeenat
- ↑Anders Priemé: Hyeena sortaa sisaruksiaan. Tieteen kuvalehti, 2007, nro 16, s. 32.
- ↑Proteles cristatus. Nisäkkäiden suomenkieliset nimet. Nisäkäsnimistötoimikunta. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.fi.
