Chávez valmistui sotilasakatemiasta. Hän liittyi 1980-luvulla vasemmistolaiseen vallankumousryhmään. Hän yritti vallankaappausta 1992. Silloinen presidentti armahti hänet. Kun Chávez nousi vuonna 1998 presidentiksi, hän alkoi viedä maata kohtisosialismia. Tarkoituksena oli parantaa köyhien elinoloja. Chávez synnyttiChávismon, joka oli yhdistelmä sosialististapopulismia, isänmaallisuutta ja kansainvälisyyttä. Sitä kannatti noin puolet Venezuelan äänioikeutetuista.lähde?
Chávezin politiikka ei miellyttänyt Yhdysvaltoja. Politiikalla tasattiin 2000-luvulla jossain määrin tuloeroja köyhien hyväksi, kun valtio sai öljyrahoja öljyn hinnan noustua. Melko itsevaltaisesti hallinnut Chávez synnytti eräänlaisen puolidemokratian. Chávezin hallinto pyrki monin keinoin rajoittamaan opposition sananvapautta muun muassa puuttumalla tiedotusvälineiden toimintaan ”kiihotus”-pykälän perusteella.[3] Taloudellisten vapauksien vähentäminen pudotti alkuvuonna 2013 Venezuelan 177 maan vertailussa sijalle 174.[4]
Chávez suosi sukulaisiaan virkanimityksissä. Hallinnon ja poliisin korruptio pahenivat Chávezin kaudella, samoin rikollisuus. Toisaalta Chavezin lähipiiri kavalsi valtion varoja[5]. Vuoden 2008 jälkeen öljyn kotimarkkinahinta nousi. Niinpä inflaatio, tavarapula ja köyhyys lisääntyivät. Oppositio arvosteli kitkerästi Chávezia. Chávezia vastaan tehtiin muutama vallankappausyritys. Menestynein niistä oli vuonna 2002, jolloin liikemiesPedro Carmona piti valtaa käsissään lyhyen aikaa.lähde?
Viimeisinä vuosinaan Chávez sairastisyöpää, johon hän kuoli keväällä 2013.[6] Chávezin jälkeen presidentiksi tuli hänen suosikkinsaNicolás Maduro, joka voitti vuoden 2013 presidentinvaalit täpärästi.[7]
Chávez valmistui Venezuelan sotilasakatemiasta heinäkuussa 1975. Entinen armeijan laskuvarjojoukkojen everstiluutnantti Chávez tuli julkisuuteen 4. helmikuuta 1992 johtamalla epäonnistunuttasotilasvallankaappausta. Hänen mukaansaCaracazon tapahtumat olivat tärkeimpiä syitä sille, että hän päätyi yrittämään kaappausta sotilaidensa kanssa.[8] Kun hän oli viettänyt kaksi vuotta vankilassa, presidenttiRafael Caldera armahti hänet. Tämän jälkeen Chávez ryhtyi poliitikoksi ja perusti uuden puolueenViidennen tasavallan liike.lähde?
Chávez voitti 6. joulukuuta 1998 pidetyt presidentinvaalit suurella äänten enemmistöllä, 56,2 prosenttia annetuista äänistä, vaikka televisiokanavat ja tärkeimmät sanomalehdet kampanjoivat häntä vastaan. Hän astui virkaan helmikuussa 1999. Uudelleen hänet valittiin 30. heinäkuuta 2000, jolloin hän sai 55 prosenttia äänistä. Chávezia äänesti ennen kaikkea Venezuelan köyhä kansanosa. Hän lupasi vaalikampanjassaan poistaa maastakorruption ja tasata maantuloeroja.lähde?
Chávez syrjäytettiin lyhytaikaisesti 12. huhtikuuta 2002 liikemiesPedro Carmonan johtamassa vallankaappauksessa. Yhdysvallat, joka oli tunnustanut Chávezin hallinnon, ei tuominnut kaappausta ennen kuin Chávez palasi valtaan. On myös esitetty väitteitä, ettäBushin hallinto oli sotkeutunut tiiviisti kaappauksen valmisteluun.[9] JournalistiJohn Pilgerin mukaan Venezuelan oppositio tapasi ennen kaappausta Yhdysvaltain edustajia Washingtonissa ja sai rahoitusta yhdysvaltalaiseltaNational Endowment for Democracylta (NED).[10] Pari päivää ennen kaappausta yksityinen televisiokanavaRCTV yllytti kansaa yleislakkoon Chávezin suistamiseksi vallasta. Itse kaappaus alkoi mielenosoituksessa tapahtuneesta ammuskelusta, jonka yksityinen media esitti Chávezin kannattajien aloittamaksi.[11] Tosiasiassatarkka-ampujat tulittivat Chávezin kannattajia, jotka vastasivat tuleen.[10][12] Chávez pakotettiin luopumaan vallasta, ja kaappaajat veivät hänet pois Caracasista. Seuraavana päivänä Chávezin kannattajat marssivat kaduille vaatimaan presidentin palauttamista valtaan, mutta yksityinen media ei kertonut Chávezin tukimielenosoituksista.[13] Kansan tukemana Chávezin joukot ottivat presidentinpalatsi Mirafloresin takaisin hallintaan ja Chávez palautettiin valtaan.[14]
Joulukuussa 2002 alkoi öljyntuottajien lakko, joka kesti kaksi kuukautta. Öljytuotanto on Venezuelalle merkittävä tulolähde, joka muodostaa noin 80 % maan vientituloista.[15]
Helmikuussa 2004Haitin levottomuuksien yhteydessä Chávez haukkui Yhdysvaltain presidenttiäGeorge W. Bushiapendejoksi (”mulkku”) ja uhkasi lopettaa öljynviennin Yhdysvaltoihin.lähde?
Vuosien 2003 ja 2004 aikana Venezuelan oppositio keräsi nimiä adressiin, koska maan perustuslain mukaan vähintään 20 % äänestäjistä voi vaatia uusia presidentinvaaleja. Nimiä vahvistettiin lopulta 2,4 miljoonaa ja elokuussa 2004 Chávez voitti kansanäänestyksen siitä, voiko hän jatkaa presidenttikautensa loppuun presidenttinä. Vaalien tarkkailijaryhmään kuului muun muassa entinen Yhdysvaltain presidenttiJimmy Carter.lähde?
Chávez valittiin uudelle kaudelle 3. joulukuuta 2006 järjestetyssä presidentinvaalissa. Hänen vastaehdokkaanaan oliManuel Rosales. Chávez sai yli 60 % äänistä. Hän on aiemmin ilmoittanut, että pyrkii muuttamaan perustuslakia siten että voi asettua ehdokkaaksi vielä toisenkin kautensa jälkeen.lähde?
Chávez sai 19. tammikuuta 2007 alustavasti parlamentin hyväksynnän säätää vapaasti lakeja 18 kuukauden ajan. Parlamentissa ei ole opposition edustajia, koska he boikotoivat vuoden 2005 parlamenttivaaleja.lähde?
Marraskuussa 2007iberoamerikkalaisten eli portugalin- ja espanjankielisten maiden kokouksessaSantiago de Chilessä Hugo Chávez alkoi moittiaEspanjan entistä konservatiivipääministeriJosé María Aznaria ja Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia: ”Fasistit eivät ole inhimillisiä. Käärmeetkin ovat inhimillisempiä”. Espanjan silloinen sosialistipääministeriJosé Luis Rodríguez Zapatero muistutti Chávezia, että tämä puhui demokraattisesti valitusta Espanjan kansan edustajasta. Lopulta Chávezin mikrofoni kytkettiin pois päältä, mutta Chávez jatkoi silti huuteluaan. Lopulta hermostunut Espanjan kuningasJuan Carlos kääntyi Chávezin puoleen ja sanoi tälle yleensä lapsille tarkoitetun ilmaisun ”¿Por qué no te callas?” ('Miksi et vaikene?'). Tämän jälkeen Juan Carlos poistui paikalta.lähde?
Kuningas Juan Carlosin kysymysilmaisu saavutti kansainvälisen huomion ja eräänlaisen kulttistatuksen: siitä tehtiin muun muassa kännykän soittoääniä, t-paitoja jaYouTube-videoita. Välikohtauksen jälkeen Chávez totesi kuninkaan menettäneen malttinsa ja joutuneen siten huonoon valoon. Lisäksi hän sanoi: ”Totuuden sanominen ei ole loukkaavaa. Venezuelan hallitus varaa itselleen oikeuden vastata mihin tahansa hyökkäykseen ja tehdä se missä tahansa, milloin ja miten tahansa.”lähde?
2. joulukuuta 2007 venezuelalaiset äänestivät kansanäänestyksessä ehdotuksesta, jonka mukaan presidentin valtakausia ei olisi enää rajattu kahteen. Myönteinen vaalitulos olisi merkinnyt sitä, että Hugo Chávezin olisi mahdollista jatkaa vallassa nykyisen kautensa jälkeenkin. Äänestyksessä 51 % kannatti valtakausien rajauksen säilyttämistä.[16]
15. helmikuuta 2009 järjestetyssä uudessa kansanäänestyksessä 54,4 prosenttia kannatti valtakausien määrän rajoittamisesta luopumista, mikä mahdollisti Chávezin asettumisen ehdolle vuoden 2012 vaaleissa.[17] Hän ilmoitti heinäkuussa 2011 pyrkivänsä jatkokaudelle.lähde?
Keväällä 2011 Chávez kävi jalkaleikkauksessa ja myöhemmin saman vuoden kesäkuussa hän joutui sairaalaan kovan lantiokivun takia vieraillessaanKuubassa. Venezuelan hallituksen mukaan Chávezilta operoitiin Kuubassa paise lantiosta, muttaYhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA uskoi Chávezin saaneen hoitoaeturauhassyöpään. Venezuelan hallitus vakuutti Chávezin palaavan Venezuelaan nopeasti. Oppositio syytti Chávezia laittomasta toiminnasta: sen mukaan hän johti maataan maan ulkopuolelta eikä kertonut terveydentilastaan tarpeeksi.[18] Samalla myös huhut Chávezin mahdollisesta seuraajasta kiihtyivät. Heinäkuussa Chávez vahvisti, että hänellä oli havaittu syöpäkasvain, joka oli poistettu Kuubassa.[19] 4. heinäkuuta Chávez palasi Venezuelaan.[20] Heinäkuun 16. päivän jälkeen hän palasi viikoksi Kuubaan saamaan hoitoa sairauteensa ja luovutti osan vallastaan varapresidentille ja valtiovarainministerille sairauslomansa ajaksi.[21][22] Paluunsa jälkeen hän ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2012 presidentinvaaleissa.[23] Lokakuun 2011 lopulla Chávez julisti olevansa täysin terve ja ettei tarkastuksissa löytynyt pahanlaatuisia soluja.[24] Vuoden 2012 helmikuussa Chávez kertoi joutuvansa uuteen leikkaukseen. Lääkärit olivat löytäneet vamman samalta alueelta, josta kasvain poistettiin. Chávez kiisti kyseessä olevan syövän uusiutuminen, mutta uutinen käynnisti jälleen huhut presidentin terveydentilasta.[25] Myöhemmin Chávezin myönnettiin olleen syöpäleikkauksessa, mikä nosti epäilyksiä hänen kyvystään osallistua vuoden lopulla pidettäviin presidentinvaaleihin.[26]
Chávez voitti vaalit, mutta ilmoitti joulukuussa syövän uusiutuneen ja vaativan uuden leikkauksen. Samalla hän nimitti seuraajakseen varapresidenttiNicolas Maduron, mikäli hänen oma terveytensä heikkenisi.[27] Hugo Chávez kuoli 5. maaliskuuta 2013 pitkän sairauden uuvuttamana.lähde?
Entisen keskuspankin kuvernöörin José Guerran mukaan Chavézin hallitus oli ollut talouden suhteen erittäin pragmaattinen. Vuonna 2005 öljynhinnan tuoma kasvubuumi oli 9,4 % ja osakekurssit ja elintaso, kuten autojen myyntimäärät nousivat uusiin ennätyksiin.[28][29] Autojen myyntimääriä selittää myös Chávezin 1980-luvulla kiinnittämä alle kahden eurosentin bensiinin litrahinta, jolloin auton kulutuksella ei ole niinkään väliä ja voidaan hankkia edullinen suurikulutuksinen auto. Viimeksi bensiinin hintaa yritettiin nostaa 1989, mistä puhkesi väkivaltainen mellakka.[30]
Öljyn hinnanlasku 2008–2009 jähmetti maan talouden, vaikka hinta oli paljon korkeammalla kuin ennen Chávezin kautta ja muu maanosa pärjäsi paremmin.[31]selvennä
Vuoden 2010 alussa julkaistiin uutinen Venezuelan öljylähteiden kehittämisestä. ValtiollisenPDVSA:n lisäksi osuuksiin öljyvarojen etsimisestä ja käyttämisestä investoivat espanjalainenRepsol, yhdysvaltalainenChevron, japanilaisetMitsubishi jaImpex sekä malesialainenPetronas. Chávezin mukaan kaupat osoittivat että Venezuelaan luotetaan sijoituskohteena ja toivoi samalla uutta alkua maan Yhdysvaltain suhteille. Lisäksi Chávez totesi yhteistyön takana olevan nyt yhteiset intressit kahden tasavertaisen tahon kanssa, viitaten kansainvälisiin yhtiöihin ja Venezuelaan.[32]
Chávez on asettanut vuodesta 2003 ruoalle hintakatot, jotka ovat aiheuttaneet pulaa ja hamstrausta[33]. Venezuelan joukot pyrkivät estämään mittavaa ruoan salakuljetusta, ”niukkojen hyödykkeiden kuten maidon”.selvennä Chávez myös uhkasi pidättääselvennä farmeja ja meijereitä.[34] 28. helmikuuta 2009 Chávez määräsi sotavoimat ottamaan haltuun kaikki riisinjalostustehtaat ja pakottaa ne tuottamaan täydellä kapasiteetilla, mitä ne hänen mukaansa eivät hintakaton vuoksi tehneet.[35]
Vuoteen 2010 mennessä tähän öljyrikkaaseen vesiputousmaahan oli kehittynyt historian pahin energiapula, sähkökatkoja tuli pitkin päivää, jopa kahdeksan tunnin mittaisia. Lihaa alettiin jälleen suolata vanhan ajan malliin, koska sähköllinen aika ei riittänyt pitämään jääkaappeja kylminä. Arvostelijoiden mukaan hallitus ei ollut tehnyt energiainvestointeja ajallaan. Chávez oli sosialisoinut useita Caracasin keskustarakennuksia ja määrännyt suuryritykset ja laitokset vähentämään 20 prosenttia energiankulutuksestaan kahden päivän sähkökatkorangaistuksen uhalla.[36]
Chávezin ulkopolitiikan kulmakiviä oli vihamielisyys Yhdysvaltoja kohtaan, ja hän pyrki hyödyntämään varsinkin vasemmistolaisten latinalaisamerikkalaisten amerikkalaisvastaisuutta.[37][38]
Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad kutsui Chávezia ”gladiaattoriksi taistelussa imperialismia vastaan”, kun presidentit ylistivät ystävyyttään tapaamisessaan vuonna 2009.[39]
Venezuelan ulkopolitiikka on Chávezin kaudella suuntautunut öljyntuottajamaiden yhteisönOPECin ja ylipäänsä latinalaisamerikkalaisen yhteistyön edistämiseen. Puhuessaan Etelä-Amerikan ja arabimaiden tapaamisessaQatarissa vuonna 2009 Chávez sanoi tapaamisen edustavan kahden vuosisatojakolonialismia vastaan taistelleen alueen kohtaamista. Samassa tilaisuudessa Chávez myös katsoi talouskriisin heikentäneen Yhdysvaltoja ja johtavan moninapaisen maailman syntymiseen.[41]
Chávez on myös ollut lähentämässä Venezuelaa Kuubaan ja ilmaissut useaan otteeseen tukensaFidel Castrolle. Maiden välillä on myös tehty lukuisia kauppasopimuksia.lähde?
Heinäkuussa 2005 Chávezin aloitteesta neljän Latinalaisen Amerikan valtion hallitukset perustivatTelesur-televisiokanavan vastavoimaksi YhdysvaltainCNN:lle.[42]
Huhtikuussa 2009 Chávez ilmoittiTokion vierailunsa aikana tukevansaBarack Obaman ajatustaydinaseettomasta maailmasta. Chávez katsoi tilanteen mahdollistavan Yhdysvaltain ja Venezuelan suhteiden nollaamisen. Chávez myös kertoi olevansa valmis yhteistyöhön Obaman kanssa muun muassa terrorismia, nälkää ja sotia vastaan.[43]
Chávez solmi poliittisia ja taloudellisia suhteitaKiinan kanssa. Maat ovat hakeneet poliittista ja taloudellista liittoa energian ja maatalouden yhteistyön saralla. Vuonna 2009 Venezuela toimitti 380 000barrelia öljyä päivässä Kiinaan ja määrän arveltiin nousevan miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2013. Myös muu kauppa Venezuelan ja Kiinan välillä kasvoi ja kaupan arvo kasvoi 9,7 miljardiin dollariin vuonna 2008.[44]
Vuonna 2009 Hugo Chávez ilmoitti Amerikan maiden järjestönOAS:n huippukokouksessaTrinidad ja Tobagossa lämmittävänsä suhteita uudestaan Yhdysvaltoihin. Chávez kertoi lähettävänsä suurlähettilään takaisin Yhdysvaltoihin, josta lähettiläs vedettiin pois vuonna 2008 solidaarisuuden osoituksena Bolivialle. Bolivia karkotti tuolloin Yhdysvaltain suurlähettilään syytettynä demokratian vastaisesta ja Bolivian valtion hajottamiseen tähtäävästä juonittelusta.[45] Chávez tapasi huippukokouksessa myös Obaman ja kehui tätä viisaaksi mieheksi ja totesi tämän näin eroavan edeltäjästään. Chávez keskusteli myösHillary Clintonin kanssa Yhdysvaltain lähettilään paluusta Venezuelaan, josta Yhdysvallat vastavetona kutsui oman lähettiläänsä pois.[46] Kesäkuussa suhteet parantuivat virallisella tasolla, kun maat ilmoittivat palauttavansa suurlähettiläänsä.[47]
Heinäkuussa 2009 Venezuela ja Espanja aloittivat yhteistyön energia-alalla, muodostaen ”energia-allianssin”. Tavatessaan Espanjan ulkoministeriAngel Moratinosin Chávez tuomitsi espanjalaisia poliiseja vastaan tehdyn autopommi-iskun ja liennytti näin Espanjan ja Venezuelan suhteita. Moratinos piti tapaamista erittäin hedelmällisenä ja katsoi sen syventäneen maiden kahdenvälisiä suhteita.[48]
Chávezin hallinnon ja rajanaapuri Kolumbian välit ovat olleet kireät pitkään. Kolumbia on syyttänyt VenezuelaaFARC-sissiryhmän tukemisesta ja Venezuela puolestaan on ärsyyntynyt Kolumbian alueella olevasta Yhdysvaltain sotilastukikohdasta, jonka se kokee turvallisuusuhaksi. Elokuussa 2009 Chávez varoitti, että Yhdysvaltain ja Kolumbian päätös laajentaa sotilastukikohtaa ja operaatioita vaarantaa koko alueen vakauden ja vie mantereen askeleen lähemmäksi sotaa.[49] Myöhemmin elokuussa 2009 Chávez normalisoi suhteet lähettämällä suurlähettilään takaisin Kolumbiaan, jonka Venezuela veti pois Kolumbian syytettyä Chávezia FARC-sissijärjestön tukemisesta.[50] Venezuela kuitenkin katkaisi diplomaattisuhteet samasta syystä vuonna 2010, kun Kolumbia toisti syytteensä FARC-sissien suojelemisesta.Juan Manuel Santosin noustua maan presidentiksi maiden välejä lämmitettiin ja diplomaattisuhteet palautettiin. Presidenttien tapaamisessa Chávez painotti, ettei Venezuelan alueella ole terroristeja eikä maa hyväksy terrorismia tai huumekauppaa.[51]
Chávezilla oli omintakeinen sosialistinen ohjelma, jossa pienyritykset ovat yksityisessä omistuksessa, suuret öljy-yhtiöt kansallistettuja ja keskisuuret osuuskuntien hallussa. Chávezin hallitus tiukensi elintarvikeyhtiöiden valvontaa, jonka avulla se kertoo takaavansa ruoan saatavuuden ja estävänsä hintakeinottelun. Vuonna 2010 Chávez linjasi, ettäyksityisomistus on ”tervetullutta 21. vuosisadan sosialismissa”, kunhan sillä on sosiaalinen tarkoitus eikä toimi monopolina tai hyväksikäytä kuluttajia tai työntekijöitä. Samalla Chávez myös lupasi matalakorkoisia lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille.[52]
Chávez aloitti lukuisia sosiaalisia ohjelmia, kuten maksuttoman terveydenhuollon levittämisen köyhille seuduille sekä peruskoulutus- ja lukutaitokampanjan, jonka tarkoituksena on opettaa ihmisille lukutaidon ohella heidän perustuslailliset oikeutensa maan kansalaisina. Muun muassaMaailman terveysjärjestö WHO on kiittänyt tätä toimintaa. Ulkomaiset tahot ovat olleet mukana projekteissa. Venezuela on esimerkiksi myynyt Kuuballe halpaa öljyä vastineeksi asiantuntija-avusta. Suurin osa sosiaalisista uudistuksista rahoitetaan öljytuloilla valtiollisen öljy-yhtiönPDVSA:n kautta.[53][54] Kesällä 2009 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan viimeisten kymmenen vuoden ajan, jotka Chávez oli vallassa, köyhyydessä elävien määrä väheni Venezuelassa 49 prosentista 26,4 prosenttiin. Lisäksi kymmenen vuoden aikana työttömyys väheni 15 prosentista 7,5 prosenttiin.[55]
Vuonna 2009 julkaistussaYK:ninhimillisen kehityksen indeksissä (engl. HDI) Venezuela nousi sijalle 58., nousten aiemmalta 62. sijalta 186 maan taulukossa. Venezuelan HDI on kasvanut tasaisesti, vuonna 1980 se oli .765 ja vuonna 2007 se oli noussut .844:ään. YK:n raportin mukaan nousua selittävätlapsikuolleisuuden väheneminen,lukutaidon paraneminen ja koulutukseen pääsyn helpottuminen. Chávezin valtaannousun vuodesta 1999 vuoteen 2007 julkisen terveydenhuollon tarjonta lisääntyi räjähdysmäisesti, lapsikuolleisuus puolittui ja lukutaidottomuus katosi lähes kokonaan. Raportissa huomautettiin, että luvut ovat vuodelta 2007, siis ennen maailmanlaajuistatalouskriisiä.[56]
Unesco julkaisi tammikuussa 2010 tutkimuksen, jonka mukaan Venezuelassa koulua käyvien lasten määrä on kasvanut huomattavasti Chávezin valtakaudella. Samoin myös maan Education for all Development Index (EDI) nousi 5,1 prosenttia vuosien 1999 ja 2007 sekä 2,4 prosenttia vuosien 2006 ja 2007 välillä. EDI määrittelee kehitystä kouluun pääsemisen mahdollisuuksien, tasa-arvon ja laadun pohjalta, jotka pohjaavat yleismaailmalliseen peruskoulutukseen, aikuisten lukutaitoon sekä oppilaiden menestykseen kahdeksanteen luokkaan asti. Venezuela sijoittui EDI-listalla sijalle 59. 128 maan joukossa. Kolme vuotta aiemmin maan sijoitus oli 64. Listan ykkönen oliNorja ennenJapania.[57]
Kesäkuussa 2010YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Ali Abdessalam Treki kiitti Venezuelan ponnistelujaYK:n vuosituhattavoitteiden täyttämiseksi. Trekin mukaan Venezuelan saavutusten tulisi olla mallina muille maille. Chávez käynnisti vuonna 2003 ”missiona” tunnetun sosiaali-ohjelman, jonka myötä lukutaidottomuus on lähestulkoon hävinnyt ja terveydenhuolto parantunut. Vuonna 2010 peräti 46 prosenttia hallituksen budjetista oli suunnattu sosiaali-palveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseen. YK:n vuosituhattavoitteita ovat muun muassanälänhädän jaäärinmäisen köyhyyden vähentäminen, naisten aseman jatasa-arvon lisääminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, tautien ehkäiseminen sekä ympäristönkestävä kehitys.[58]
Chávezin kaudella Venezuelassa käynnistettiin myösmaareformi, jonka tarkoituksena onruokaturvallisuuden parantaminen ja maaseudun uudelleenkansoitus ruoan tuontitarpeen vähentyessä. Tarkoitus on jakaa pientilallisille ja pienille osuuskunnille perinnöllisiä, ei-myytäviä oikeuksia maahan. Maareformi kohdistuu pääasiassa valtion omistamiin käyttämättömiin maihin. Reformin sanamuoto mahdollistaa myös käyttämättömän yksityisen maan jakamisen korvausta vastaan, mutta toistaiseksi näin on tehty vain tapauksissa, joissa valtio on jo ennalta kiistänyt yksityisen omistusoikeuden.lähde?
12. lokakuuta 2009 Chávezin hallitus ilmoitti luovuttavansa yli 40 000 hehtaaria maata Venezuelan alkuperäiskansojen käyttöönSierra de Perijan kansallispuistossa. Päivämäärä, jolloin luovutus tehtiin oli merkittävä, koska 12. lokakuuta 1492Kolumbuksen katsotaan löytäneen Amerikan jakolonialismin alkaneen. Venezuelassa 12. lokakuuta tunnetaankin nykyään ”vastarinnan päivänä”.[59]
Vuoden 2010 lopulla julkaistiin 2011Latinobarometro report, jossa tiedusteltiin kansalaisten mielipiteitä 18 Latinalaisen Amerikan maassa. Kyselyn mukaan demokratian kannatus venezuelalaisten keskuudessa oli noussut Chávezin aikana, ja se oli 84 prosenttia (2009 sekä 2010), kun se aiemmin oli 62 prosenttia (1996) ja 64 prosenttia (1997). Venezuelalaiset arvioivat myös hallintonsa demokraattisuuden, antaen Chávezin hallinnolle arvosanaksi 7,4 (asteikolla 10 demokraattisin, 1 epädemokraattisin). Vuosina 2002–2010 Chávezin hallituksen hyväksyi 53 prosenttia venezuelalaisista, korkeamman hyväksynnän saivat vainArgentiinan,Kolumbian jaChilen hallitukset. Chávezin virkakauden toimet hyväksyi 55 prosenttia venezuelalaisista.[60]
Vuonna 2012 International Consulting Servicesin (ICS) toimeenpanema kysely osoitti, että 53 prosenttia vastanneista katsoi Chevezin harjoittaman sosialismin takaavan maan kehittymisen. Sosiaalisia ohjelmia taas tuki 80 prosenttia vastanneista. Kyselyssä mitattiin myös Chávezin suosio tulevissa vaaleissa; kyselyn mukaan Chávez saisi 58,2 prosenttia äänistä.[61]
Chávez voitti vuoden 2012 presidentinvaalit, saaden 54,5 prosenttia äänistä, opposition ehdokkaanHenrique Caprilesin jäätyä 44,9 prosenttiin.[62]
Chávezin Venezuela noudattiSudanin,Zimbabwen ja muiden tavoinautoritaarisen demokratian mallia, joka yhdistää muodollisen demokraattiseen mandaattiin populistisen sosialismin ja Yhdysvaltojen-vastaisuuden. Chávez myös piti Castroja vallassa öljyrahoilla.[31]
Chávez on ”alistanut oikeuslaitoksen, tyrannisoinut tiedotusvälineitä ja ahdistellut oppositiota” muttei silti saanut oppositiota yhtä nujerretuksi kuin Iran, Venäjä tai Kuuba.[31]
Chávez ilmoitti 30. toukokuuta 2007 Venezuelan eronneen muodollisestiMaailmanpankista jaKansainvälisestä valuuttarahastosta – joita hänen mukaansa dominoi Yhdysvaltojenimperialismi – sekä maan maksaneen kaikki velkansa viisi vuotta etuajassa.[63][64] Etelä-Amerikassa on perustettu Chávezin ajatuksesta ”Etelän Pankki” (Banco del Sur), jonka tarkoituksena on vähentää Maailmanpankin ja IMF:n vaikutusta alueella.[40]
Hugo Chávez piti esikuvanaan ennen kaikkea Etelä-Amerikan liittovaltiota ajanutta vapaussankariaSimón Bolívaria, jonka mukaan hän on nimennyt politiikkansa ”bolivarianismiksi”. Toinen tärkeä vaikuttaja on ollut Kuuban pitkäaikainen johtajaFidel Castro. Samaten hän on ilmaissut ihailunsa myös niinKarl Marxin,Vladimir Leninin kuinLev Trotskinkin ajatuksia kohtaan.lähde?
Vuonna 2010 Chávez kaivautti Bolívarin haudastaan ja rakennutti sitten tälle marmorimausoleumin.[65]
Venezuelassa tehdyt sieppaukset 1989 - 2011. Lähde:CICPC[66][67][68] * Pikasieppauksia ei luultavasti ole mukana tilaston pohjatiedoissa.
Sen jälkeen kun Chávez valittiin presidentiksi,Venezuelan rikollisuus kasvoi. Ryöstöt ja näistä johtuvat murhat lisääntyivät[69]. Lakia valvova ja toimeenpaneva koneisto oli korruptoitunut ja tehoton[70]. Kidnappausten määrä räjähti nousuun. Vankiloissa vallitsi vahvimpien rikollisten laki[71]. Pääkaupunki Caracas on nykyään paikallisille ja matkailijoille yksi maailman turvattomimmista kaupungeista[72]. Yhdysvallat syytti joitain Venezuelan viranomaisiahuumekartellien jäseniksi[73]. Chavez käytti mielenosoitusten vaientamiseen väkivaltaisiacolectivos-joukkioita, joista ainakin osa on rikollisia[74].
Chávezin aikana maan hallinto rajoitti ilmaisuvapautta puuttumalla tiedotusvälineiden omistukseen ja ohjelmien sisältöön. Chávez liittolaisineen on säätänyt tiedonvälityslain, jonka nojalla tiedotusvälineitä voidaan summittaisesti sulkea epämääräisten ”kiihotus”-syytösten perusteella.[76]
Toukokuussa 2007 Chavéz jätti uusimatta maan vanhimman ja katsotuimman yksityisen TV-kanavanRCTV:n lisenssin käyttää valtakunnanverkkoa. Kanava oli tukenut aktiivisesti Chávezia vastaan suunnattua kaappausyritystä vuonna 2002 ja oli sen jälkeenkin hänen hallintonsa äänekkäimpiä kriitikoita. Suositun RCTV:n sulkeminen aiheutti laajoja protesteja niin Venezuelassa kuin ulkomaillakin kyselyjen mukaan jopa yli 75 prosentin venezuelalaisista vastustaessa kanavan poisjäämistä. RCTV palasi ruutuihin maksullisena satelliitti- ja kaapelikanavana heinäkuussa 2007.[77]lähde tarkemmin?
Elokuun alussa 2009 Chávezin hallinto sulki 13 yksityistä radioasemaa ja 23 muuta asemaa suljettaisiin pian. Yhteensä 240 asemaa uhkasi sulkeminen. Chávez aikoi siirtää toimiluvat tukijoilleen. Hän myös uhkasi sulkea Globovisiónin, joka on ainoa jäljellä oleva TV-asema, joka ei ole Chávezin tukijoiden hallinnassa.Human Rights Watchin Jose Miguel Vivanco kuvasi toimintaa kattavimmaksi hyökkäykseksi sananvapautta vastaan Chávezin valtaannousun jälkeen ja sanoi Venezuelan olevan Kuuban ohella ainoa alueen maista, joka osoittaa niin räikeää piittaamattomuutta ilmaisuvapauden yleismaailmallisia periaatteita kohtaan.[78]
Tammikuussa 2010 Chávezin hallitus sulki kuusi kaapeli-tv-kanavaa, koska nämä eivät hallituksen mukaan noudattaneet lakia, jonka mukaan kaikkien tv-kanavien tulee näyttää myös presidentin puheita ja hallituksen vaalimainoksia. Kanavat kieltäytyivät tästä ja niiden lähetykset loppuivat.BBC:n toimittaja kuvaili kanavien sulkemista todennäköisesti väliaikaiseksi, mutta totesi käynnissä olevan ”tahtojen taistelun, jossa on lopulta vain yksi voittaja”. Oppositio syytti Chávezia pyrkimisestä mediakontrolliin ja Chávez puolestaan syytti kaupallista mediaa vuoden 2002 vallankaappausyrityksen tukemisesta ja yllytyksestä presidentin murhaamiseen.[79][80] Helmikuussa RCTV ilmoitti suostuvansa ”vastalauseen kera” noudattamaan uutta lakia ja ilmoitti samalla aloittavansa uuden kansainvälisen RCTV World -kanavan lähetykset. Kansainvälisen kanavan sisällöstä 71 prosenttia ilmoitettiin tulevan ulkomailta, joten tätä kanavaa ei Venezuelan medialaki koske.[81]
Joulukuussa 2010 Chávezin tukijoiden hallussa ollut parlamentti sääti lain, joka kielsi ensimmäistä kertaa internetissä ”sosiaalisen levottomuuden, auktoriteettien haastamisen ja rikollisuuden hyväksymisen”. Verkkoliikenteen pitää nyt kulkea hallituksen seulan läpi. Lain rikkomisesta seuraa sakko, joka on kymmenen prosenttia edellisen vuoden tuloista. Lain säätäjien mukaan tarkoituksena on ”vakiinnuttaa sosiaalinen vastuu viestien levittämisessä ja vastaanottamisessa, vahvistaa demokraattista tasapainoa velvollisuuksien, oikeuksien ja intressien välillä”. Oppositio piti uuden lain säätämistä perustuslain vastaisena ja hyökkäyksenä sananvapautta ja tiedonlevitystä vastaan. Lain vastustajien mukaan laki edistääitsesensuuria, eikä paranna sivistysprosessia, mikä on hyvän kommunikoinnin tulos. Sananvapausaktivistit ovat verranneet Venezuelan säädöksiä Kiinan ja Kuuban vastaaviin säädöksiin.[82][83]
Hugo Chávezia on syytettynepotismista nimittäessään ihmisiä poliittisiin virkoihin. Hänen isänsä Hugo de los Reyes Chávez oliBarinasin osavaltion vaaleilla valittu kuvernööri.
Chávezin vanhempi veli Adán Chávez on Venezuelan opetusministeri. Nuorempi veli Argenis Chávez on Barinasin osavaltion pääsihteeri. Toinen nuorempi veli Adelis Chávez on johtajana Sofitasa-pankissa, joka on puolivaltiollinen. Kolmas nuorempi veli Narciso Chávez vastaa yhteistyöstä Kuuban kanssa.lähde?
Chávezia on kritisoitu myös pyrkimisestäyksipuoluejärjestelmään. Hän ilmoitti, että haluaa hajanaisten tukijoidensa sulautuvan yhdeksi puolueeksi. Kolme suurinta Chávezin liittolaispuoluetta on kuitenkin kieltäytynyt hajottamasta itseään liittyäkseen uuteenVenezuelan yhdistyneeseen sosialistipuolueeseen. Perusteluina kieltäytymisille on esitetty muun muassa se, että uuden puolueen rakenne tulisi olemaan epädemokraattinen eikä antaisi puolueiden eri näkemyksille tilaa. Toisaalta tammikuussa 2007 myönnetyt valtuudet hallita asetuksin ovat tehneet puolueista jo käytännössä toimintakyvyttömiä ainakin seuraavan 18 kuukauden ajaksi.lähde?
Talousministeri Jorge Giordani ilmoitti tammikuussa 2016, että Chávezin presidenttikaudella valtion kassasta vietiin laittomasti jopa 300 miljardia dollaria. Monet Chávezin entiset lähipiiriläiset siirtyivät ulkomaille elämään ylellistä elämää[84].
Kesällä 2007 RCTV-kanavan luvan uusimisesta aiheutunut kohu aiheutti kritiikkiä Chávezin harjoittamasta sensuurista, mutta myös toisenlaisia puheenvuoroja kuultiin. Median riippumattomuutta ja reiluutta tarkkaileva vasemmistolainen järjestöFAIR huomautti, että RCTV tuki avoimesti Chávezin vastaista vallankaappausta vuonna 2002. FAIRin mukaan kaappauksen tukijat esitettiinkin nyt ”sananvapauden marttyyreina”.[85] Myös muun muassa journalistiJohn Pilger ja entinen työväenpuolueen brittiparlamentaarikkoTony Benn osallistuivatThe Guardianissa julkaistuun kirjeeseen, jossa todettiin, että jos BBC taiITV toimisi Englannissa samalla tavalla hallitusta vastaan kuin RCTV Venezuelassa, sillä olisi vastaavia seurauksia.[86] Elokuussa 2009 Chávezin hallitus kiisti syytökset sananvapauden rajoittamisesta ja huomautti, että radiokanavat voivat jatkaa toimintaansa esimerkiksi lähettämällä lähetyksiään internetissä. Chávez oli ollut törmäyslinjalla yksityisen median kanssa vuodesta 2002, jolloin yksityinen media tuki Chávezin vallastasyöksemisyritystä. Chávezin omasta mielestä asemien siirto kansalaisten haltuun on yksi askel bolivaarisen yhteiskunnan muodostamisessa.[87] Elokuun alussa pieni ryhmä Chávezia kannattavan United for Venezuela Partyn (UPV) jäseniä hyökkäisi hallitusta kritisoivan Globovisionin asemalle. Chávez tuomitsi iskun ja ilmoitti epäiltyjen pidätyksestä seuraavana päivänä.[88]
The Guardianiin kirjoittamassaan kolumnissa Latinalaisen Amerikan tutkija Francisco Dominguez huomautti, että Venezuelan median hallitsevana voimana ovat edelleen Chávezille kriittiset kanavat. Dominguezin mukaan yli 200 oppositiota tukevaa epäsäännöllisesti operoivaa radiokanavaa jatkoi toimintaansa, vaikka ne eivät uusineet toimilupaansa.[89]
BBC Mundo julkaisi vuonna 2011 OpenNetin tekemän tutkimuksen, jonka mukaan Venezuelasta ei löytynyt mitään todisteita internetin sensuroinnista.[90][91]
Yhdysvaltalainen elokuvaohjaajaOliver Stone teki vuonna 2009 dokumenttielokuvanSouth of the Border, jossa hän kiersi haastattelemassa Etelä-Amerikan eri johtajia, jotka ajavat yhteiskunnallista muutosta ja pyrkivät irrottamaan maitaan Yhdysvaltain vaikutusvallasta. Yksi Stonen haastattelemista presidenteistä oli Hugo Chávez. Stonen mukaan hänen elokuvansa tarkoitus on heijastella Etelä-Amerikassa tapahtuvia yhteiskunnallisia muutoksia ja toimia samalla vastapainona Yhdysvaltain ja Euroopan medioille, jotka esittävät Chávezin diktaattorina.[92] Hollywoodin tähdistä myösSean Penn on ilmaissut tukensa Chávezille.[93]
↑Chavez didn't start this media war. "When the march ended in violence, RCTV and Globovision ran manipulated video blaming Chavez supporters for scores of deaths and injuries." Los Angeles Times - Viitattu 6.8.2009
↑Chavez didn't start this media war "Thousands of Chavez supporters took to the streets to demand his return, but none of that appeared on RCTV or other television stations." Los Angeles Times. Viitattu 6.8.2009
↑Guardian.co.uk - Venezuela is no tyranny "The opposition's hostile views of the Chávez government dominate the Venezuelan media... More than 200 radio stations, most of which identify with the opposition, that were also operating irregularly but did renew their franchises continue to operate freely. Viitattu 21.10
.png)
