Hrodna eliGrodno (valkoven.Гро́дна,ven.Гро́дно,Grodno,puol.Grodno,liett.Gardinas) on kaupunkiValko-Venäjällä, lähelläPuolan jaLiettuan rajaa. Kaupungissa asuu noin 327 540 asukasta (lokakuussa 2009).[4][2] Hallinnollisesti kaupunki jakautuu Leninskin ja Oktjabriskin piireihin.[2] Kaupunki onHrodnan alueen ja ympäröivän Hrodnan piirin keskus. Kaupungin läpi virtaaNiemenjoki.[5]
Kaupungin sijainnin ja historian vuoksi siellä on paljon puolalaisia asukkaita ja se on yksiroomalais-katolilaisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.lähde?
Taiteilijan näkemys Hrodnasta noin 1500-luvun puolivälissä.
Kaupunki on mainittu ensi kertaa nimelläGoroden (ven.Городень)Nestorin kronikassa 1116[1], toisten lähteiden mukaan ensimmäinen historiallinen maininta paikkakunnasta on vuodelta 1183.[6] Siitä kehittyiKiovan Venäjän luoteinen rajalinnoitus ja ruhtinaskunnan keskus.[1]
NäkymäNiemenjoen yli Hrodnan vanhaan ja uuteen linnaan.Hrodnan piirin hallintorakennus ja etäisyyksien nollapiste.Hrodnan maakuntateatteri (1984), suunnittelijat G. Matšulski ja A. Parkhuta, pääsisäänkäynnin veistos kuvanveistäjä Leonid Zilberin työ.Hrodnan rautatieasemaa.Katolinen PyhänFrancisco Xavierin kirkko.
Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. huhtikuuta 1919 kaupunginPuolan 1918 perustetulle tasavallalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä.Puna-armeija valloitti sen 19. heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. syyskuuta, jaRiian rauhassa se jäi Puolalle.
1920-luvulla kaupunki oli Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 prosenttia juutalaisia. Puolan hallitus kielsivalkovenäjän kielen käytön, ja koulut suljettiin.lähde?
Kaupungissa käytiin jälleen 1939 kiivaita taisteluja puna-armeijan ja puolalaisten välillä 20.–22. syyskuuta.Molotov-Ribbentropin sopimuksen mukaan kaupunki kuuluiNeuvostoliitolle, joten se liitettiin Valko-Venäjän SNT:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941. Heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin keskitysleireillä.lähde?
Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.
Hrodna on kolmen Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston sekä maan roomalais-katolisen pappisseminaarin kotikaupunki.[14][15] Yliopistot ovatJanka Kupalan mukaan nimettyHrodnan valtionyliopisto,Hrodnan lääketieteellinen valtionyliopisto ja Hrodnan maataloudellinen valtionyliopisto. Esimerkiksi lääketieteellisessä yliopistossa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Ylempi teologinen katolinen seminaari on roomalais-katolilaisia pappeja kouluttava yksityinen korkeakoulu. Korkeakouluopetusta antaa kaupungissa lisäksi ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste.[16]
↑Population Census 2009 (Väestönlaskennasta 2009) 3.11.2010. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 25.12.2010. (englanniksi)
↑Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Grodno löytyy julkaisun sivulta 13/41 otsikon Grodnenskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
