Tämä artikkeli käsittelee hallitsijan hovia.Hovi on myös sukunimi. Hovi onhallitsijan (historiallisesti myös korkeidenaatelisten taikirkkoruhtinaiden) asunto, tilukset ja muu lähiympäristö sekä siihen kuuluva henkilökunta.[1] Hovissa sen haltija, teki päätöksensä ja vietti siellä aikaa.Hovit ovat tärkeitä kulttuurillisia ja poliittisia keskuksia. Hovit on useimmiten rakennettupalatsiin tailinnaan, mutta mahdollisesti myöskartanoon tai muuhun suureen rakennukseen.Renessanssin aikaan hovit kehittyivät enemmän kulttuurilliseen suuntaan. Tällöin kuninkaalliset, ruhtinaat ja muut aateliset ja rikkaat kiinnostuivat taiteesta, varsinkinantiikkisesta ja keräsivät suuret kokoelmat hoveihinsa.
Hovin tärkeitä työntekijöitä ovat mm.hovimarsalkka,hovimestari,hovimies,hovitaiteilija jahovinarri. Hoviin kuului myös paljon muutakin väkeä, jotka hoitivat hovia, sen ympäristöä kuin asukkaita, joita he myös palvelivat ja avustivat.
Muinaisen Egyptinfaaraon hovissa oli runsaslukuinen palveluskunta. Erityisenä kunniatehtävänä pidettiin faaraon aamupukeutumisessa avustamista. Merkittävää osaa hovissa esittivät faaraoidenimettäjät.Ramses III:n aikana faaraonhaaremissa paljastuisalaliitto, jonka tavoitteena oli vanhan ja sairaalloisen Ramses III:n syrjäyttäminen.[2]
Tunnetuin suomalainen hovi sijaitseeTurun linnassa.
Savossa, Karjalassa ja Inkerissä hovi-nimitys viittaakartanoihin ja yleensäkin suuriinmaatiloihin.[3]
- ↑Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 1. Egypti - Etu-Aasia, s. 259-265. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09729-2
- ↑Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 881