| Hopeasinisiipi | |
|---|---|
 Koiras | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Sinisiipiset Lycaenidae |
| Suku: | Polyommatus |
| Laji: | amandus |
| Kaksiosainen nimi | |
Polyommatus amandus | |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Hopeasinisiipi (Polyommatus amandus) on sinisiipiin kuuluva päiväperhoslaji. Se on yksi yleisimmistä heimonsa edustajista Suomessa.
Koiraan siipien yläpinta on kirkkaan taivaansininen, selvästi vaaleampi kuin useilla muilla sinisiipilajeilla. Siipien ulkoreuna on mustahko ja tumma kehnä ulottuu siipisuonten kohdalla hiukan siiven keskiosaa kohti. Joskus harvoin voi erottua myös tummia täpliä lähellä siiven ulkoreunaa. Naaraalla siipien yläpinnat ovat ruskeat ja tyvestä ulospäin laajalta alueelta sinikehnäiset ja takasiiven yläpinnalla voi erottua oransseja reunatäpliä. Siipiripset ovat molemmilla sukupuolilla valkoiset. Siipien alapinnat ovat vaaleanharmaat, tyvestä voimakkaasti sinikehnäiset. Sekä etu- että takasiiven poikki kulkee yksi rivi mustia, valkoreunaisia täpliä ja näiden muodostaman kaaren sisäpuolella on siiven poikkisuunnassa venynyt musta, valkoreunainen täplä. Etusiivessä täplät ovat takasiiven täpliä pienempiä. Takasiiven ulkoreunassa on epäselvät, tummat reunatäplät ja niistä kolmesta neljään takimmaiseen liittyy himmeänoranssi täplä. Hopeasinisiipi on melko kookas laji, jonka siipiväli on 31–36 mm.[1][2][3]
_Polyommatus_amandus_-_Lublin_Poland_-_male_dorsal.jpg)
_Polyommatus_amandus_-_Lublin_Poland_-_male_ventral.jpg)
Hopeasinisiiven levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Euroopan poikki Kaukasukselle, Keski-Aasiaan, Pohjois-Kiinaan ja Itä-Siperiaan saakka.[2] Laji on Suomessa yleinen ja sitä tavataan Rovaniemen korkeudelle saakka. Perhoset ovat lennossa yhtenä tai joskus kahtena sukupolvena kesäkuun alkupuolelta elokuulle huipun sijoittuessa heinäkuun alkuun.[4]
Laji viihtyy sekä kuivilla että kosteilla niityillä, avoimilla metsänreunuksilla ja rannoilla eikä se vaikuta olevan kovin vaativa elinympäristönsä suhteen. Koiraat liikkuvat ilmeisesti melko laajalla alueella etsien naaraita. Perhoset käyvät kukilla.[2][5]
Naaras laskee munat yksitellen lehtien yläpinnoille ja toukat kuoriutuvat noin viikon kuluttua. Toukka onmyrmekofiili ja saamuurahaiset hoitamaan ja puolustamaan sitä. Toukka kasvaa 2–3 viikkoa ennen siirtymistään talvilevolle. Keväällä se kasvaa vielä 3–8 viikon ajan kunnes koteloituu. Kotelovaihe kestää noin kaksi viikkoa.[2]
Valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa 2013 hopeasinisiipi oli Suomen 22. eniten havaittu päiväperhonen.[6] Maatalousympäristöjen päiväperhosseurannassa 2013 se oli sijalla 18.[7]
Toukkien ravintoa ovat etenkinhiirenvirna janiittynätkelmä, mutta myös muuthernekasvit.[2][5]
