| Hohenzollern-Sigmaringen | |||
|---|---|---|---|
1576–1850 | |||
| |||
| |||
| |||
| Pääkaupunki | Sigmaringen | ||
| Uskonnot | katolisuus | ||
| Viralliset kielet | saksa | ||
| Tunnuslause | Nihil sine Deo | ||
| Edeltäjä | .svg) Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta | ||
| Seuraaja |  Preussin kuningaskunta | ||
| Infobox OK | |||
Hohenzollern-Sigmaringen oli maa- ja ruhtinaskunta Etelä-Saksassa nykyisenBaden-Württembergin osavaltion alueella. Ruhtinaskuntaa hallitsiHohenzollernien švaabilainen (katolinen) sukuhaaraHohenzollern-Sigmaringen. Ruhtinaskunta oli olemassa vuosina 1579–1850.
Hohenzollern-Sigmaringenin kreivikunta luotiin vuonna 1576, kun Zollernin kreivikunta jaettiin kreivi Kaarle I:n kuoltua hänen kolmen poikansa kesken. Alueen oli lahjoittanut hänellePyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Samassa jaossa luotiin myösHohenzollern-Haigerlochin jaHohenzollern-Hechingenin kreivikunnat. Toisin kuinprotestanttiseksi kääntynytBrandenburgiin asettunut Hohenzollernienfrankkilainen haara, eteläisiä kreivikuntia hallinnut Hohenzollernien svaabialainen haara pysyi katolilaisena. Hohenzollern-Sigmaringenin kreivikunta korotettiin vuonna 1623 ruhtinaskunnaksi. Se kuului vuosina 1806–1813Reinin liittoon ja vuosina 1815–1850Saksan liittoon.Euroopan hullun vuoden jälkeen Hohenzollern-Sigmaringenissa otettiin käyttööndemokratia.Preussi miehitti maan saman vuoden elokuussa, koska ruhtinaskunnassa oli puhjennut levottomuuksia monarkistien ja demokratiaa kannattaneiden välillä. Preussi liitti maan itseensä 1850. Maan viimeinen ruhtinas,Kaarle Anton (myöh.Karl Anton von Hohenzollern), palveli kruununsa menetettyään Preussin pääministerinä vuosina 1858–1862.
Karl Antonin pojastaKarl Eitel Friedrich Hohenzollernista tuliRomanian ruhtinas (1866–1881) jakuningas (1881–1914). Sukuhaara pysyi Romanian valtaistuimella vuoteen 1947 saakka.
