| Hitra kommune | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| www.hitra.kommune.no | |||||
| Sijainti | 63°32′50″N,8°51′17″E | ||||
| Lääni | Trøndelagin lääni | ||||
| Perustamisvuosi | 1838 | ||||
| Kuntaliitokset | Fillan,Kvenvær,Sandstad(1964) osaSnillfjordia(2020) | ||||
| Pinta-ala | 756 km² | ||||
| – maa | 715 km² | ||||
| – sisävesi | 39,44 km² | ||||
| Väkiluku | 5 281 (1.1.2023[1]) | ||||
| – väestötiheys | 7,4 as/km² | ||||
| Kunnanjohtaja | John Lernes (Ap, 2023) | ||||
| Infobox OK | |||||
Hitra on kunta ja saariTrøndelagin läänissäNorjassa. Saaren suurin taajama onFillan, joka on myös kunnan hallinnollinen keskus. Kunta koostuu pääsaaresta ja pienemmistä saarista ja luodoista, joista suurin osa on asumattomia. Lisäksi siihen kuuluu alue entistäSnillfjordin kuntaa mantereen puolelta.[2] Vuoden 2023 alussa kunnassa oli 5 281 asukasta.[1]
Hitran kunta perustettiin 1837.Frøyan kunta erotettiin siitä omaksi kunnakseen vuonna 1877. Suurimman saaren Hitran kolme pitäjää erotettiin myöhemmin myös omiksi kunnikseen (Fillan vuonna 1866,Kvenvær vuonna 1913 jaSandstad vuonna 1914), mutta ne yhdistettiin takaisin Hitran kuntaan vuoden 1964 alussa.[2]
Hitran saari onNorjan seitsemänneksi suurin saari (lukuun ottamattaHuippuvuoria) ja suurinLofoottien eteläpuolella. Saaren pinta-ala on 571,5 km², kun taas kunnan kokonaisala on 680 km². Korkein kohta onMørkdalstuva, 345 merenpinnan yläpuolella ja se sijaitsee saaren länsipuolella.
Saarella asustaa Pohjois-Euroopan suurin saksanhirvikanta, ja maanomistajat ovatkin saaneet 1800-luvulta lähtien hyvää sivutuloa metsästyslupien myynnillä. Vuosittain ammutaan jopa 1 000 eläintä.
Saaren elinkeinoelämä on perinteisesti perustunut meren ja kalastuksen ympärille, mutta nykypäivänä on turismi hyvin tärkeä tulonlähde. Saarella oli myös aikanaan valaankalastusasema.
Syksyllä 2004 perustettiin saarelle siihen aikaan Norjan suurinlähde? tuulimyllypuisto Eldsfjellet. Puistossa on 24 tuulimyllyä, joista kukin yltää keskimäärin 150 GWh vuosituottoon.[3]
Saarella tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella saarella on ollut asutusta jo kivikaudelta lähtien.
Saarelle pääsee mantereelta merenalaistaHitratunnelia pitkin. Tunneli oli avautuessaan vuonna 1994 maailman syvin merenalainen tunneli (264 metriä merenpinnan alapuolella), pituutta tunnelilla on 5 645 m.[4] Maanteitse matkaaTrondheimin kertyy noin 120 km.
Saarelta johtaa myös toinen merenalainen tunneliFrøya-naapurisaarelle. Frøyatunneli on 5 305 m pitkä ja syvimmillään 164 m merenpinnan alapuolella. Tunneli avattiin liikenteelle vuonna 2000.[5]
Saarelle on myöskatamaraaniyhteysTrondheimista jaKristiansundista kolme kertaa päivässä. Matka Trondheimiin kestää 1 h 35 min ja Kristiansundiin 1 h 40 min.
Hitrassa ilmestyy paikallislehtiHitra-Frøya.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaHitraWikimedia Commonsissa
