Hirviösusi (Aenocyon dirus, aik.Canis dirus) onsukupuuttoon kuollutkoiraeläinlaji, joka eliPohjois-Amerikassa viimejääkausien aikana, noin 300 000–12 000 vuotta sitten. Sitä on aiemmin pidettykoirien (Canis) suvun edustajana, mutta uusien geenitutkimuksien perusteella hirviösusi muodostaa kokonaan oman sukunsa koiraeläimien heimon sisällä.[1] Hirviösusi ei ole minkään nykyisin elävän eläimen suora esi-isä.[2]
Hirviösusi muistutti nykyistäsutta (Canis lupus) rakenteellisesti, ollen keskimäärin hieman suurempi: hirviösusi saattoi olla 1,5 metriä pitkä ja painoi keskimäärin noin 50 kg.[2] Laji saattoi olla jakautunut kahteen alalajiin, joista itäinen oli suurempi (yksilöpaino jopa noin 67 kg).[3] Hirviösuden kallo ja leuka olivat leveämmät kuin nykyisen suden, ja se on saattanut niellä saaliista irtirepimänsä kimpaleet pureskelematta, ja myös murtaa hampaillaan luita.[3][2][4] Raajojen alaosat olivat suhteessa lyhyemmät kuin nykyisillä susilla.[2] Eläimen tarkkaa ulkonäköä ei tiedetä, koska lajista on löydetty ainoastaanluurankofossiileita.[4]La Brean tervahaudoista on löytynyt tuhansien hirviösusien jäänteitä.[5]
Urosten ja naaraiden välillä ei ollut ruumiin tai hampaiden kokoeroa, mikä viittaa vähäiseen kilpailuun urosten välillä ja monogamisiin parisuhteisiin.[3] Hirviösudet ilmeisesti metsästivät usein yli 30 yksilön laumoissa, suuremmissa kuin nykyiset sudet.[2] Saaliseläimiä olivat pääasiassa villihevoset, joskusbiisonit sekä harvemminmastodontit jajättiläislaiskiaiset; myös haaskansyönti oli mahdollista.[4][3]