| Hilja Pärssinen | |
|---|---|
 Hilja Pärssinen 1900-luvun alussa. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. heinäkuuta1876 Halsua |
| Kuollut | 23. syyskuuta1935 (59 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | opettaja,toimittaja,kansanedustaja,kirjailija |
| Vanhemmat | Karl Henrik Lindgren ja Anna Dahllund |
| Infobox OK | |
Hilja Amanda Pärssinen (o.s.Lindgren;13. heinäkuuta1876Halsua –23. syyskuuta1935Helsinki) oli suomalainen opettaja, toimittaja, kansanedustaja, kirjailija jaSuomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton puheenjohtaja. Hilja Pärssinen käytti vuonna 1896 suomentamaansa nimeäLiinamaa ennen avioliittoa. MuutettuaanHelsingin pitäjään hänet kirjattiin seurakunnanpää- ja rippikirjaan nimellä Hilja Amanda Liinamaa.[1][2].
Pärssisen vanhemmat olivat kappalainen Karl Henrik Lindgren ja Anna Dahllund. Hän avioitui vuonna 1899 myösSortavalan opettajaseminaarissa opiskelleen ja myöhemmin filosofian tohtoriksi valmistuneenJaakko Pärssisen kanssa, josta otti asumuseron hieman ennen kuolemaansa. Pärssinen kuolirintasyöpään.
Pärssinen käviOulun tyttölyseon ja Sortavalan opettajaseminaarin, josta valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1896. Hän aloitti uransa opettajana nimellä Hilja Liinamaa Helsingin maalaiskunnanpitäjän kirkonkylässä, missä toimi vuosina 1896–1900 juuri perustetun suomenkielisen koulunSuomelan ensimmäisenä opettajana. Sieltä hän siirtyi opettajaksiViipuriin, jossa toimi vuoteen 1906 saakka. Opettaja-aikanaan Suomelassa Pärssinen osoitti menestystä opettamisessa ja oli paikkakunnan pidetty kansanvalistaja yleensäkin. Pärssinen johti Helsingin pitäjän nuorisoseuran kuoroa ja oli sanomalehtiUusimaan asiamies pitäjässä saaden jopa ruotsinkielistä väestöä tilaamaan lehden.[3]
Hilja Pärssinen oliTyö-lehden toimittajana Viipurissa 1906.Työläisnainen-lehden toimitussihteerinä hän toimi 1907–1912.Sisällissodan aikana vuonna 1918 hän ehti olla hetken punaistenSuomen kansanvaltuuskunnan jäsen. Pärssinen pakeni huhtikuussa 1918 miehensä kanssaVenäjälle tarkoituksenaan päästä sitä kauttaSveitsiin, sinne he eivät kuitenkaan päässeet. Matka johti lopultaViroon, josta heidät palautettiin Suomeen 1919. Hilja Pärssinen tuomittiinmaanpetoksesta vankeuteen 12 vuodeksi, muttaarmahdettiin vuonna 1923.
Armahduksen jälkeen Pärssiset asuivatTerijoella kasvattityttärensä Sirkka Sopon kanssa ja perustivat ViipurinTalikkalan yksityisen yhteiskoulun,[4] jonka opettajana Hilja Pärssinen oli 1927–1935.
Muiden tehtäviensä ohella Hilja Pärssinen toimi puhujanaSuomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa,Raittiuden ystävissä,Kansanvalistusseurassa ja eri työväenopistoissa. Hän oli myösTyöväen sivistysliiton luennoitsija.
Eduskunnan jäsen Pärssinen oli vuosina 1907–1918 ja 1929–1935. Hänet valittiin eduskuntaanViipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Hän kuului eduskuntauransa aikana jäsenenäsivistysvaliokuntaan,suureen valiokuntaan, toimitusvaliokuntaan ja työväenasiainvaliokuntaan.
Hilja Pärssinen julkaisi nimelläHilja Liinamaa taiLiinamaa-Pärssinen seuraavat kaunokirjalliset teokset:
Muita teoksia:
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
