| Hilda Seppälä | |
|---|---|
 | |
| Kansanedustaja | |
5.9.1922–31.3.1932 | |
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Uusimaa |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. heinäkuuta1879 Joutsa |
| Kuollut | 31. maaliskuuta1932 (52 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | ompelija, liittosihteeri |
| Infobox OK | |
Hilda Seppälä (os.Lindfors,12. heinäkuuta1879Joutsa –31. maaliskuuta1932Helsinki) oli suomalainenpoliitikko, joka toimiSDP:nkansanedustajana vuosina 1922–1932.[1]Sisällissodan jälkeen valtakunnanpolitiikkaan noussut Seppälä tunnettiin 1920-luvulla sosialidemokraattisen naisliikkeen vahvana taustavaikuttajana, jokaMiina Sillanpään tukena toimiSuomen Sosialidemokraattisen Naisliiton ja myöhemminSuomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton liittosihteerinä. Kansanedustajana hän vaikutti erityisestikotitalousvalistukseen,kansanterveystyöhön sekä aviottomien naisten asemaan. Vuonna 1929 perustettiin Seppälän ideoimanaensikotien rahoittamiseksiTyöväen kukkasrahasto. Hänen uransa katkesi odottamattomaan kuolemaan vain 52-vuotiaana.[2][3]
Hilda Seppälän vanhemmat olivat kyläräätäli Ville Niinikoski (synt. Lindfors, 1858−1922) ja Vilhelmiina Kustaantytär (1857−1922).[1] Hän kävi kansakoulua ja kiersi yksitoistavuotiaasta lähtien isänsä apulaisena, kunnes suoritti karjakkokoulun kurssin. Työskenneltyään kolme vuotta karjakkona ja meijerinhoitajana Seppälä muutti vuonna 1899 Helsinkiin kotiapulaiseksi ja leipomotyöntekijäksi. Ompelijan pätevyyden hankittuaan hän sai työpaikan turkkuriliikkeestä ja liittyiHelsingin työväenyhdistyksen ompelijattarien ammattiosastoon. Vuonna 1904 Seppälä muutti kenkäesittelijänä työskennelleen puolisonsa kanssaHankoon, jossa hän lähti aktiivisesti työläisnaisliikkeen toimintaan. Ennen sisällissotaa Seppälät asuivat vieläTurussa,Uudessakaupungissa jaKotkassa.[2][4]
Sisällissodan jälkeen Seppälä oli puolisonsa tavoin vankileirillä. Vapauduttuaan syksyllä 1918 pariskunta muutti jälleen Helsinkiin, jossa Seppälä oli käynnistämässä sodan lamauttaman työväenliikkeen toimintaa.[5] Vuonna 1919 hänet valittiin sosialidemokraattisen naisliiton sihteeriksi. Kommunistien vallattua liiton oli Seppälä vuonna 1921 perustamassa Suomen Sosialidemokraattista Työläisnaisliittoa, jonka sihteerinä hän toimi kuolemaansa saakka. Vuodesta 1927 lähtien Seppälä työskenteli myös liiton julkaisemanToveritar-lehden päätoimittajana. LIsäksi hän oli muun muassa Helsingin Sosialidemokraattisen Naisyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1920−1932.[2][4]
Seppälä valittiin kansanedustajaksi vuonna 1922. Hän oli myösHelsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1919−1922 ja uudelleen vuodesta 1926 lähtien.Presidentin valitsijamiehenä Seppälä toimi 1925 ja 1931.[6] Seppälä kuoliinfluenssan jälkitaudin aiheuttamaanverenmyrkytykseen HelsinginEnsi-sairaalassa maaliskuussa 1932.[2][7] Hänet siunattiinHietaniemen krematoriossa.[8] Seppälän tilalle eduskuntaan nousiAnni Huotari.[6]
Hilda Seppälän puoliso oli muun muassa suutarina ja myöhemmin ammattientarkastajana työskennellyt Juho Heikki ”Hannes” Seppälä (1878−1965), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1904.[1] Pariskunnalla oli kaksi lasta, joista nuorempi kuoli jo seitsemänvuotiaana.[9]
