Hevosenliha on ihmisravinnoksi käytettävää teurastetunhevosen lihaa. Sitä kulutetaan Suomessa suhteellisen vähän, lähinnämeetvurstissa. Joissain maissa hevosia kasvatetaan suoraan lihantuotantoon, mutta ei Suomessa.
Suomessa teurastetun hevosen ruhonpaino on keskimäärin 230 kilogrammaa. Siitä saadaan 4,5 kilogrammaa sisäfilettä, 14 kilogrammaa ulkofilettä ja 10 kilogrammaa sisäpaistia. Loppulajitelmassa on 100 kilogrammaa muun muassa kylkeä ja lapaa sekä vähemmän arvokkaita paistin osia.[1]
Hevosenliha on vähärasvaista ja matalakolesterolista ja sisältää paljon rautaa.[2] Hevosenlihanproteiinipitoisuus on samaa luokkaa kuinnaudanlihan jasianlihan. Rasvasta suurin osa ontyydyttymättömiä rasvahappoja.[1]
Toisaalta hevosenliha saattaa sisältää lääkeaine- ja hormonijäämiä.[3] Suomessa teurastamot eivät ota vastaan lääkittyjä hevosia, ellei ole osoitettu että niillä on teurasvaroaikojen sisällä käytetty vain tuotantoeläimille hyväksyttyjä lääkkeitä.[4]
Hevosenlihan makua on kuvattu pehmeäaromiseksi ja rakennetta poronlihan kaltaiseksi.[5]
Aasiassa tuotettiin vuonna 2017 noin 52 prosenttia maailman kaikesta hevosenlihasta. Suurimmat hevosenlihan tuottajamaat vuonna 2018 olivat:[6][7]
| Maa | Hevosten lukumäärä (eläinyksilöä) | Tuotanto (miljoonaa kg) | |
|---|---|---|---|
| 1. |  Kiina | 1 589 164 | 200,452 |
| 2. |  Kazakstan | 718 027 | 126,520 |
| 3. |  Meksiko | 634 845 | 83,922 |
| 4. |  Mongolia | 397 271 | 57,193 |
| 5. |  Venäjä | 250 248 | 45,388 |
| 6. |  Yhdysvallat | 114 841 | 29,275 |
| 7. |  Kanada | 127 656 | 27,395 |
| 8. |  Brasilia | 188 531 | 24,566 |
| 9. |  Australia | 86 244 | 24,148 |
| 10. |  Kirgisia | 155 177 | 23,762 |
Suomessa hevosenlihaa tuotettiin vuonna 2017 noin 352 000 kilogrammaa. Hevosenlihaa tuodaan Suomeen vuosittain noin 1,5 miljoonaa kilogrammaa etenkin Kanadasta, Meksikosta, Belgiasta, Argentiinasta, Brasiliasta, Uruguaysta ja Ranskasta. Monessa näistä maista hevosia kasvatetaan lihantuotantoon, kun taas Suomessa kaikki teurastetut hevoset ovat olleet hyötykäytössä.[2][8]
Vuonna 2015 Suomessa syötiin hevosenlihaa noin 400 grammaa henkeä kohti, mistä suurin osameetvurstina. Vaikka tämä on suhteellisen vähän muihin lihalaatuihin verrattuna, vielä 1990-luvulla hevosenlihaa käytettiin vain 100 grammaa henkeä kohti.[8] Monessa maassa hevosenliha on vähävaraisten ruokaa, ja sitä voidaan käyttää huokeisiin eineksiin naudan sijaan.[5]
.png)
Kristinuskossa hevosen käyttäminen ruokana on katsottu kuuluvan luonnonuskontoihin. EsimerkiksipaaviGregorius III kielsi kristityiltä hevosen syönnin vuonna 732. Osaa hevosista ei hyväksytä ihmisen ruoaksi siksi, koska niiden lihassa voi olla jäämiä ei-hyväksytyistä lääkkeistä. Myöskään osa hevosen omistajista ei halua teurastaa lemmikkiään ruoaksi vaan hautaa sen mieluummin.[2]
Hevosenliha, varsinkin oman hevosen, on olluttabu Suomessa ainakin 1800-luvulta pitkälle 1900-luvulle. Hevonen oli usein omistajilleen paitsi arvokas työntekijä, myös perheenjäsen, joka kuoltuaan saatettiin haudata hevosten hautausmaalle pellon laidalle. Hautapaikalle voitiin tuoda kynttilöitäkin. Hevosta ei kuitenkaan yleensä raaskittu tai tabuaseman vuoksi voitu lopettaa itse, joten vanha ja sairas hevonen saatettiin myydä teurastajalle sen tuskien päättämiseksi. Maanviljelijät saattoivat pitää hevosten teurastajia saastaisina. Hevosen teurastamisesta ei sopinut puhuakaan, ei ainakaan hevosen itsensä kuullen. Toisaalta paremman väen keskuudessa hevosenlihan syönti tuli suositummaksi jo 1800-luvun loppupuolella, kuten muuallakin Euroopassa.[9]
