Herman Avellan (28. heinäkuuta1820Turku –20. kesäkuuta1912Viipuri) oli suomalainenkamarineuvos, tullinhoitaja ja ruotsiksi julkaissutkirjailija.
Avellanin vanhemmat olivat historian professoriJohan Henrik Avellan ja Christina Eleonora Almqvist. Avellan oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen puoliso vuodesta 1848 oli Sofia Grotenfelt (k. 1858) ja toinen vuodesta 1860 vapaaherratar Eva Lovisa Mathilda Lybecker (k. 1897).
Hän pääsi ylioppilaaksi 1838 ja suorittikameraalitutkinnon 1846. Avellan palvelijunkkarina 1. suomalaisessameriekipaasissa 1839–1844 ja toimiSortavalankihlakunnanhenkikirjoittajana 1847–1850. Hän oli luotsiosaston päällikkönäVaasassa 1850–1853,Oulussa 1853–1857 jaTammisaaressa 1857–1862 sekä tullinhoitajana ensinPorvoossa 1862–1867 ja sitten Viipurissa 1867–1897. Avellanista tuli luutnantti 1844, luotsilaitoksen alikapteeni 1850, kapteeni 1853, majuri 1862 sekähovineuvos 1878 ja kamarineuvos 1889.
Hän oli yksi Tammisaaren ensimmäisen oluttehdasyhtiön perustajista, jonka nimi oli Tammisaaren Olut- ja Portteritehdas Oy - Ekenäs Öl- och Porterbryggeri Ab. Panimo perustettiin vuonna 1858.[1]
Avellan omisti osakkeita viipurilaisesta varustamosta vuonna 1892, jonka nimi oli Wiborgs Ångslups Aktiebolag. Varustamon muita omistajia olivatEduard Dippell, Fr. Richardt, Carl Wiik jaEugen Wolff.[2]
Avellan rahoitti köysiradan, joka ylittiImatrankosken. Köysiradan rakensi Osberg & Bade ja asennuksen suoritti viipurilainen konepaja. Teräsköysi tilattiin Englannista. Köysirata laskeutui hänen kesähuvilalle. Köysirata valmistui vuonna 1872. Köysiradasta tuli suosittu, koska alueella oli runsaasti turisteja vuonna 1871 valmistuneen uudenhotellin takia.[3]
Avellan julkaisi novelleja ja näytelmiä, joissa oli uskonnollisia, suomalais-kansallisia ja romanttisia piirteitä, käyttäen myösnimimerkkiäEn Finne: