Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedianlaatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmattarkemmin. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:Ihmiskeskeinen
Ihmisen maksan sijaintiIhmisen maksan alapinta. Lähde: Grayn anatomia (1918).
Maksan kupera puoli suuntautuu kohtipalleaa ja kovera puoli suuntautuu kohtivatsaontelon elimiä. Koveralla puolella sijaitsee maksan portti, jonka kautta kulkevat maksaan verisuonet sekä maksasta poispäinsappitiet jalaskimot. Maksanverenkierto on muista elimistä poikkeavaa, sillä siihen tulee hapekastavertamaksavaltimoa pitkinkudosten käyttöön, mutta lisäksi maksaan saapuuporttilaskimo, jonka veri on vähähappista. Porttilaskimo tuo verta pääosastaruoansulatuskanavasta,haimasta japernasta. Porttilaskimoveri sisältääsuolistosta imeytyneitäravintoaineita jakuona-aineita, joita maksan solut edelleen käsittelevät. Maksavaltimon ja porttilaskimon tuoma veri sekoittuu maksan hiussuonipoukamissa, eli sinusoideissa, joiden reunalla sijaitsevatmaksasolut. Maksan hiussuonipoukamista veri kulkee keskuslaskimoita pitkin ulos maksasta ja ne yhdistyvät kolmeksi lyhyeksimaksalaskimoksi, jotka yhtyvätalaonttolaskimoon.
Maksassa tapahtuufagosytoosia ja ennen kaikkea vieraiden molekyylien detoksifikaatiota, eli kemiallisen rakenteen muuntamista myrkyttömämmäksi. Detoksifikaatio tapahtuu maksan solujen eli hepatosyyttien sileäpintaisessa solulimakalvostossa. Tämän jälkeen maksa erittää kyseisen aineensappeen, josta se kulkeutuusuolen kauttaulosteen mukana ulos.Aminohappojen typpiosasta maksa valmistaaureaa.
Maksa muokkaa ravintoaineita. Se muuttaaglukoosiaglykogeeniksi ja varastoi sen. Tarpeen vaatiessa glykogeenivarastosta voidaan vapauttaa glukoosia verenkiertoon.[3] Jos glukoosin saanti jatkuu maksan glykogeenivaraston täytyttyä, maksa ryhtyy valmistamaan glukoosistarasvahappoja.
Maksa reagoi tiettyjen aineiden puutteeseen. Maksa kykenee aminohappojen puuttuessa siirtämäänaminoryhmän glukoosilletransaminaasientsyymin avulla, mutta kaikkia aminohappoja elimistö ei kykene syntetisoimaan (katsovälttämättömät aminohapot). Aminohapoista voidaan taas muodostaa glukoosia poistamalladeaminaatiossa aminoryhmiä. Rasvamolekyylin glyserolista maksa voi muokata glukoosia ja rasvahapoistaketoaineita, jotka ovataivojen tärkeä energianlähde pitkään jatkuneen paaston aikana. Mikäli maksa ei toimi,iho muuttuu keltaiseksi, koska maksa ei pysty poistamaan verestäbilirubiinia.
Maksa toimii sikiölläpunasolujen valmistuspaikkana ja aikuisella verivarastona. Lisäksi maksa varastoi rautaa sekäA- jaB12 -vitamiineja.[3]Hepsidiini on maksan tuottama ja erittämä raudan säätelyn avainhormoni, joka ainoastaan pystyy lukitsemaan raudan absorboitumistien suolesta verenkiertoon ja kudosten tarpeisiin.
Maksa korjaa hyvin itseään ja pystyy toimimaan, vaikka vain pieni osa siitä olisi kunnossa.[4]
Maksasolut muodostavatsappea, joka kulkeutuusappihiussuonia vasemman ja oikean maksatiehyen kautta yhteiseen maksatiehyeen. Yhteisestä maksatiehyestä lähtee sivuhaarana sappirakon tiehyt, joka vie sapensappirakkoon varastoon. Sappirakosta sappi kulkeutuu tarvittaessa sappirakon tiehyttä pitkin sapenjohtimeen ja edelleenohutsuolen alkupäähän elipohjukaissuoleen. Sappirakon tyhjenemistä stimuloikolekystokiniini, joka on samamolekyyli kuinpankreotsymiini, joka stimuloihaimanesteen eritystä.
Maksaa ja maksasairauksia tutkiva lääketieteen ala onhepatologia.
Yleisin maksan sairauksista onrasvamaksa, jossa maksaan kertyy rasvaa ja maksa saattaa suureta. Arvioidaan, että rasvamaksa on aikuisväestöstä noin 25 %:lla.[5]
Monet maksasairaudet ovatalkoholin liiallisen käytön seurausta.Alkoholimaksasairaus jakautuu rasvamaksaan,alkoholihepatiittiin ja maksakirroosiin. Maksa voi palautua rasvamaksasta ja hepatiitista, mutta kirroosi on peruuttamaton maksavaurio, joka yleensä on seurausta yli vuosikymmenen jatkuneesta suurkulutuksesta.[6]
Vakavia maksasairauksia hoidetaanmaksansiirroilla. Ensimmäinen siirto tehtiinYhdysvalloissa vuonna1967. Maksansiirron aiheena voi olla paitsi krooninen, vakava maksasairaus, myösakuutti maksan vajaatoiminta, jonka saattaa aiheuttaa esimerkiksi sienimyrkytys. Usein akuutin vajaatoiminnan syy jää tuntemattomaksi.[7] Alkoholista johtuvaa maksakiirroosia vain harvoin hoidetaan maksansiirrolla, sillä alkoholimaksakirroosipotilaan on oltava ennen maksansiirtojonoon pääsyä noin kuusi kuukautta ilman alkoholia.[8]
Maksan toimintaa voidaan tutkia verinäytteistä monipuolisesti. Tyypillisiä tutkittavia ovatALAT-,ASAT-,AFOS-,GT- jabilirubiiniarvot. GT-arvoa nostaa tyypillisimmin pitkään jatkunut alkoholin liikakäyttö. ALAT- ja ASAT-arvot nousevat muun muassa maksatulehduksissa ja AFOS-arvo sappitaudeissa sekä maksassa sijaitsevan kasvaimen seurauksena.[9] Sapen kulun estyminen nostaa bilirubiiniarvoa, jonka selvä kohoaminen näkyy keltaisuutena.[10]
Eri eläinlajien maksoja käytetään ruoanlaitossa monissa kulttuureissa. Tunnettuja ruokalajeja, joissa maksaa käytetään, ovat muiden muassamaksalaatikko,maksapasteija,maksamakkara,hanhenmaksa ja maksasipulin kanssa (mm. Fegato alla Veneziana). Kalan maksasta valmistettavaankalanmaksaöljyyn on tutkimuksissa yhdistetty useita terveyshyötyjä[11]. Maksassa on niin runsaastiA-vitamiinia, että sitä pitäisi syödä enintään kerran viikossa[12].
Joidenkin lajien, kutenjääkarhujen, maksoissa on niin paljon retinolia, että syöminen voi johtaaA-hypervitaminoosiin ja vakaviin oireisiin, jopa kuolemaan.[13]
