| Henrik Scharling | |
|---|---|
.jpg) | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Carl Henrik Scharling |
| Syntynyt | 3. toukokuuta1836 Kööpenhamina,Tanska |
| Kuollut | 6. kesäkuuta1920 (84 vuotta) Frederiksberg, Tanska |
| Kansalaisuus | Tanska |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Nicolai |
| Äidinkieli | tanska |
| Tuotannon kieli | tanska |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Infobox OK | |
Carl Henrik Scharling, kirjailijanimiNicolai, (3. toukokuuta1836Kööpenhamina,Tanska –6. kesäkuuta1920Frederiksberg, Tanska[1]) oli tanskalainen kirjailija ja teologi. Hän suoritti 1859 teologisen tutkinnon, matkusteli 1860–1863 ulkomailla, muun muassa Kreikassa, Egyptissä ja Palestiinassa (matkaa kuvataan teoksessaEn pilgrimsfærd i det hellige land, 1876). Hän suoritti 1865 teologian lisensiaatin tutkinnon ja sai samana vuonna dosentin viran. Hän oli 1870–1916 Kööpenhaminan yliopiston professori.[2]
Scharling julkaisi satiirisen komedianModerne christendom (1859), romanttisen runonFolkvars Drøm, Kamp og Seier (1860) ja pienen kertomuksenVed nytaarstid i Nøddebo præstegaard af Nicolai, 18 aar (1862), ja myöhemmin kertomuksen, myös kirjailijanimellä Nicolai,Min hustru og jeg (1875). 1866 ilmestyi aikalaisromaani, poliittinen satiiriUffe Hjælms og Palle Løves Bedrifter, beskrevne af en Samtidig, jonka käsittely on romanttinen. Hän julkaisi myös kaksi historiallista kansannäytelmää, joissa pyritään synnyttämään uudelleen dramaattinen kirjoittaminen:Kong Valdemar og bisp Absalon (1874) jaMarsk Stig og Fru Ingeborg (1878). Lisäksi hän kirjoitti historiallisen kertomuksenSverre Præst: en gammel Kongesaga (1888) ja humoristisen pikkukaupunki- ja pappiselämäkuvauksenJøvik (1901), jotka hän julkaisi edelleen nimimerkillä Nicolai.[2]
Scharling toimi laajasti myös tieteen parissa. 1865–1868 hän julkaisi lehteäUgeblad for den danske folkekirke ja 1869–1870Dansk tidsskrift for kirke og skole sekä kirjoitti niiden ohessaDen nyere holländske theologi (1865),Jakob Bøhmes theosophi (1879, opinnäyte),Menneskehed og christendom i deres historiske udvikling (1872–1875),Christelig sædelære (1884–1886) jaEvangelisk luthersk dogmatik (1910–1913) sekä joukon pienehköjä tutkielmia, osin poleemisia katolisuutta,grundtvigilaisuutta ja sisälähetystä vastaan, osin ne käsittelivät kirkko- ja kouluoloja.[2]
Scharlingin isä on teologi, raamatuntutkijaCarl Emil Scharling ja veli taloustieteilijäHans William Scharling.[2][3]
Tekijänimellä Nicola julkaistu alkuteosVed nytaarstid i Nøddebo præstegaard (1862) on suomennettu kaksi kertaa:
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaHenrik ScharlingWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
