Hematiitti eli verikivi onraudan jahapenyhdiste (Fe2O3). Sana hematiitti on johdettukreikan sanastahemos, joka tarkoittaa verta.
Hematiitin perusväri on teräksenharmaa, mutta rapautuessaan se muuttuu verenpunaiseksi. Rapautunutta, haurasta hematiittia käytetäänväriaineena. Hematiittia esiintyy myös tiiviinä ja punaisena. Eriväristen hematiittien kemiallinen koostumus on sama, mutta niidenkiderakenteet poikkeavat toisistaan.
Hematiittia esiintyy yleensä kasaumina, pyöreinä muhkuraisina muodostumina tai kapeina levyinä, jotka kasvavat ristiin. Jälkimmäiset ovat suosittuja keräilijöiden kokoelmissa ja niitä kutsutaan ns.rautaruusuiksi.
Hematiitti on yleinensedimenttisyntyisten kivienrautamalmi suurissa esiintymissä, joita on mm.Kanadassa,Yhdysvalloissa,Ukrainassa jaBrasiliassa.Magnetiitti ja hematiitti ovat koostumukseltaan hyvin samanlaisia ja ne esiintyvät usein samoilla alueilla, minkä takia hematiittia louhitaan usein myös magnetiitin korvikkeena. Suomen suurimmat hematiittiesiintymät ovatKolarin jaKittilän alueilla.
Hematiitista tehdään myös korukiviä. Erityisesti tiiviit ja paremmin iskunkestävät hematiitit hiotaan koruiksi. Ne säilyttävät kiiltonsa pidempään, eivät hapetu ja ovat kestäviä. Hienoksi jauhettua hematiittipölyä käytetään myösväriaineena.
Hematiitti on varsin yleinen mineraali, mutta metallinhohtoisia tai punaisia rapautumattomia hematiitteja voi olla vaikea löytää suurina kappaleina muualta kuin varsinaisista esiintymistä.
Hematiitti muodostaa myös useinpseudomorfooseja magnetiitin kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että koostumukseltaan hyvin samanlainenmineraali on kiteytynyt kovaan materiaaliin, esimerkiksikvartsiin, ja magnetiitin liuetessa pois se jättää kovaan, liukenemattomaan kvartsiin kolon, joka täyttyy hematiitilla. Näin syntyy pseudomorfoottinen kide. Se saattaa olla kidejärjestelmältään sama liuenneen mineraalin kanssa, mutta senkidehilat eivät mene kohtisuoraan pintojen kanssa. Tällaisia hematiitin muodostamia pseudomorfoottisia kiteitä kutsutaanmartiitiksi (ks. kuva). Vaikka martiitti on periaatteessa samaa ainetta kuin hematiitti, se luokitellaan silti omaksi mineraalikseen.
Hematiitinkovuus on 5–6.Viiru on punaruskea tai kirsikanpunainen. Kiilto on himmeä tai multamainen, mutta voi myös esiintyä metallinkiiltoisena.
Martiittikide
Omamuotoista hematiittia. Ruskea on vettymisestä hydrautunutta limoniittia.
Halkaistu hematiittikappale, joka on osittain hapettunut purppuranpunaiseksi.
Hematiitista veistetty karhu. Veistoksen pinta on tyypillinen hiotulle hematiitille.
Hematiittikappale, jonka pinta on kevyesti hapettunut ja saanut sinisen värin.
- Schumann, Walter, 1993:Kivet ja mineraalit. Helsinki: Otava.ISBN 951-1-10207-9
- Schumann, Walter, 1989:Jalokivet ja korukivet. Helsinki: Otava.ISBN 951-1-10837-9
- Hamilton, Woolley, Bishop; 1996:Minerals, Rocks and Fossils. Hamlyn, Lontoo.ISBN 0-600-57512-8(englanniksi)
- Brocardo, G., 1994:Minerals & Gemstones.ISBN 0-7153-0197-7(englanniksi)
