| Helsingin seutu Helsingforsregionen | |
|---|---|
 | |
| Valtio |  Suomi |
| Maakunta | Uusimaa |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 3 698 km² |
| Väkiluku | 1 616 656 |
| – Väestötiheys | 437 as./km² |
Pinta-ala: Uudenmaan liitto (1.1.2013)[1]. | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Helsingin seutu (ruots.Helsingforsregionen) onSuomessa sijaitseva 1 616 656 asukkaankasvukeskus jametropolialue. ViranomaiskielenHelsingin seutu koostuu 14 kunnasta:pääkaupunkiseudun kunnatHelsinki,Espoo,Vantaa jaKauniainen, sekä kehyskunnatHyvinkää,Järvenpää,Kerava,Kirkkonummi,Nurmijärvi,Sipoo,Tuusula,Vihti,Mäntsälä jaPornainen.[2][3] Helsingin seutu sijaitseeSuomen eteläosassaSuomenlahden rannalla.
Helsingin seutu on Suomen suurin kaupungistunut alue ja se on talouden, kulttuurin, tieteen, ja politiikan osalta maan tärkein keskus. Viisi Suomen viidestätoistayliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat seudulla, kuten myös Suomen päälentoasemaHelsinki-Vantaa.
Alueella toimivia yhteistyöelimiä ovat muun muassa joukkoliikennettä hoitavaHelsingin seudun liikenne (HSL) sekä muun muassa jätehuoltoa ja vesihuoltoa hoitavaHelsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY).[2]
Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää – jopaPohjoismaiden mittakaavassa - mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvanHelsingin keskustaajaman väkiluku vuoden 2019 lopussa oli 1 305 893 asukasta ja pinta-ala 631,11 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Taajama ulottuu yhtenäisenä 12 kunnan alueelle (kahdeksan kuntakeskusta sijaitsee taajaman alueella) ja sen väestötiheys on 1 836,8 asukasta neliökilometriä kohden.
Yleiskielisellä ilmaisullaHelsingin seutu ei ole tarkkaa merkitystä, vaan se tarkoittaa karkeasti Helsinkiä ja sen lähiseutuja.[3]
Helsingin seutu on ylivoimaisestiSuomen vaurainta aluetta. Se tuottaa koko maanbruttokansantuotteesta yli kolmanneksen[4]. Asukasta kohti BKT on 54 444 € kun se koko maassa on 40 999 € jaEuroopan unionissa keskimäärin 28 280 €[5] . Myös työllisyysaste on parempi ja työttömyys alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Alueella sijaitsee noin 812 300 työpaikkaa.[2]
Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskus ja sillä on merkittävä rooli koko maan kansantaloudessa ja työllisyydessä. Seudulla asuu lähes kolmannes maan väestöstä, syntyy lähes 44 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta ja työskentelee 33 prosenttia henkilöstöstä. Yritykset tarjoavat kolme seudun neljästä työpaikasta.[6]
Seudun autoilijoita palvelevat kuusi suurta säteittäistä tieliikenneväylää,Kantatie 51,Valtatie 1 (Turunväylä),Valtatie 3,Tuusulanväylänä tunnettuKantatie 45,Lahdenväylänä tunnettuValtatie 4 jaValtatie 7, sekä kolme kehätietäKehä I,Kehä II jaKehä III, joista Kehä II on nykyisellään vain poikittaistie. Näiden suurten liikenneväylien liikennemäärät ovat usein noin 50 000–100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkain tie on Kehä I Länsi-Pakilassa, 113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Helsinkiläisiä palvelee myös laaja raideliikenneverkosto. Säteittäisiä junaratoja meneeKarjaalle,Vantaankoskelle,Riihimäelle sekäLahteen. Vantaan ja Helsingin yhdistävätKehärata. Helsingissä ja Espoossa joukkoliikenteen matkustajia palvelee 30 asemanmetroverkko, jota saatetaan tulevaisuudessa laajentaa itään (Itämetro). Helsingissä on myösraitiotieverkko ja kattavalinja-autoliikenteen verkosto.
Seudun asukkaiden liikenteen suunnittelusta vastaaHelsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. HSL hankkii linja-auto-, raitiovaunu-, metro-,lautta- jalähijunaliikennepalvelut ja vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmän suunnitelman laatimisesta. HSL huolehtii myös joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta, hyväksyy taksa- ja lippujärjestelmän ja lippujen hinnat sekä vastaamatkalippujen tarkastuksesta.
Alueen lentoliikennettä hoitaaFinavian ylläpitämäHelsinki-Vantaan lentoasema. Se on koko Suomen suurin lentoasema sekä Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.[7]
| Vaakuna | Kunta | Väkiluku (2025) | Maapinta- ala km² | Väestön- tiheys (as./km²) | Kunnallis- vero (2025) | Suomen- kieliset (2024) | Ruotsin- kieliset (2024) | Muun- kieliset (2024) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 | Espoo | 323 910 | 313 | 1 035 | 5.3 % | 68 % | 6 % | 25 % |
 | Helsinki | 689 758 | 215 | 3 214 | 5.3 % | 74 % | 5 % | 20 % |
 | Hyvinkää | 47 089 | 323 | 146 | 7.7 % | 90 % | 1 % | 9 % |
 | Järvenpää | 46 942 | 38 | 1 250 | 7.6 % | 89 % | 1 % | 10 % |
 | Kauniainen | 10 200 | 6 | 1 732 | 4.7 % | 59 % | 31 % | 11 % |
 | Kerava | 38 535 | 31 | 1 258 | 7 % | 81 % | 1 % | 17 % |
 | Kirkkonummi | 41 821 | 367 | 114 | 7.1 % | 72 % | 15 % | 13 % |
 | Mäntsälä | 20 966 | 581 | 36 | 8.3 % | 93 % | 1 % | 6 % |
 | Nurmijärvi | 45 356 | 362 | 125 | 7.5 % | 90 % | 1 % | 8 % |
 | Pornainen | 4 964 | 147 | 34 | 7.9 % | 94 % | 2 % | 4 % |
 | Sipoo | 22 903 | 340 | 67 | 6.6 % | 65 % | 27 % | 8 % |
 | Tuusula | 42 624 | 220 | 194 | 7.1 % | 89 % | 1 % | 9 % |
 | Vantaa | 252 724 | 238 | 1 060 | 6.4 % | 69 % | 2 % | 29 % |
 | Vihti | 28 864 | 522 | 55 | 7.8 % | 91 % | 2 % | 7 % |
| yhteensä | 1 616 656 | 3 701 | 437 | 74 % | 5 % | 20 % |
| päivämäärä | väkiluku[8] | väkilukun lisäys vuoden alusta[8] |
|---|---|---|
| 31.12.1990 | &&&&&&&&01062320.&&&&001 062 320 | &&&&&&&&&&011078.&&&&0011 078 |
| 31.12.1991 | &&&&&&&&01076932.&&&&001 076 932 | &&&&&&&&&&014612.&&&&0014 612 |
| 31.12.1992 | &&&&&&&&01090501.&&&&001 090 501 | &&&&&&&&&&013569.&&&&0013 569 |
| 31.12.1993 | &&&&&&&&01106315.&&&&001 106 315 | &&&&&&&&&&015814.&&&&0015 814 |
| 31.12.1994 | &&&&&&&&01122570.&&&&001 122 570 | &&&&&&&&&&016255.&&&&0016 255 |
| 31.12.1995 | &&&&&&&&01139958.&&&&001 139 958 | &&&&&&&&&&017388.&&&&0017 388 |
| 31.12.1996 | &&&&&&&&01156739.&&&&001 156 739 | &&&&&&&&&&016781.&&&&0016 781 |
| 31.12.1997 | &&&&&&&&01174468.&&&&001 174 468 | &&&&&&&&&&017729.&&&&0017 729 |
| 31.12.1998 | &&&&&&&&01191554.&&&&001 191 554 | &&&&&&&&&&017086.&&&&0017 086 |
| 31.12.1999 | &&&&&&&&01207599.&&&&001 207 599 | &&&&&&&&&&016045.&&&&0016 045 |
| 31.12.2000 | &&&&&&&&01221327.&&&&001 221 327 | &&&&&&&&&&013728.&&&&0013 728 |
| 31.12.2001 | &&&&&&&&01234837.&&&&001 234 837 | &&&&&&&&&&013510.&&&&0013 510 |
| 31.12.2002 | &&&&&&&&01245649.&&&&001 245 649 | &&&&&&&&&&010812.&&&&0010 812 |
| 31.12.2003 | &&&&&&&&01254501.&&&&001 254 501 | &&&&&&&&&&&08852.&&&&008 852 |
| 31.12.2004 | &&&&&&&&01262950.&&&&001 262 950 | &&&&&&&&&&&08449.&&&&008 449 |
| 31.12.2005 | &&&&&&&&01274746.&&&&001 274 746 | &&&&&&&&&&011796.&&&&0011 796 |
| 31.12.2006 | &&&&&&&&01288781.&&&&001 288 781 | &&&&&&&&&&014035.&&&&0014 035 |
| 31.12.2007 | &&&&&&&&01303579.&&&&001 303 579 | &&&&&&&&&&014798.&&&&0014 798 |
| 31.12.2008 | &&&&&&&&01320220.&&&&001 320 220 | &&&&&&&&&&016641.&&&&0016 641 |
| 31.12.2009 | &&&&&&&&01335366.&&&&001 335 366 | &&&&&&&&&&015146.&&&&0015 146 |
| 31.12.2010 | &&&&&&&&01349453.&&&&001 349 453 | &&&&&&&&&&014087.&&&&0014 087 |
| 31.12.2011 | &&&&&&&&01366241.&&&&001 366 241 | &&&&&&&&&&016788.&&&&0016 788 |
| 31.12.2012 | &&&&&&&&01383993.&&&&001 383 993 | &&&&&&&&&&017752.&&&&0017 752 |
| 31.12.2013 | &&&&&&&&01402394.&&&&001 402 394 | &&&&&&&&&&018401.&&&&0018 401 |
| 31.12.2014 | &&&&&&&&01420284.&&&&001 420 284 | &&&&&&&&&&017890.&&&&0017 890 |
| 31.12.2015 | &&&&&&&&01437890.&&&&001 437 890 | &&&&&&&&&&017606.&&&&0017 606 |
| 31.12.2016 | &&&&&&&&01456619.&&&&001 456 619 | &&&&&&&&&&018729.&&&&0018 729 |
| 31.12.2017 | &&&&&&&&01475095.&&&&001 475 095 | &&&&&&&&&&018476.&&&&0018 476 |
| 31.12.2018 | &&&&&&&&01491845.&&&&001 491 845 | &&&&&&&&&&016750.&&&&0016 750 |
| 31.12.2019 | &&&&&&&&01511337.&&&&001 511 337 | &&&&&&&&&&019492.&&&&0019 492 |
| 31.12.2020 | &&&&&&&&01524489.&&&&001 524 489 | &&&&&&&&&&013152.&&&&0013 152 |
Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaarautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estääkaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovatlähiliikenneradatRiihimäelle jaKarjaalle sekäLahden oikorata.
Tämän lisäksi Helsinki suunnitteleemetron jatkamista Sipooseen.
Pidemmän tähtäimen suunnitelmia ovatElsa-rataNummelaan jaLohjalle,Klaukkalan rataNurmijärvenKlaukkalaan ja SuomirataHelsingistäTampereelleHelsinki-Vantaan ali.[9] Pitkällä aikavälillä tutkitaanitäradan rakentamista KeravaltaPorvoon suuntaan.
Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki)pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.
Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovatJärvenpää,Kerava,Kirkkonummi,Nurmijärvi,Pornainen,Mäntsälä,Sipoo,Siuntio,Tuusula jaVihti.
Kunnat, joiden työvoimasta 10–35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovatAskola,Hausjärvi,Hyvinkää,Inkoo,Karjaa,Karkkila,Lohja,Loppi,Porvoo,Pukkila jaRiihimäki.
| Pääkaupunkiseutu | | |
|---|---|---|
| Helsingin seutu | Pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi: | |
| Helsingin seutukunta | ||