| Helsingin olympiastadion | |
|---|---|
| Stadikka[1][2] | |
 | |
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti | Paavo Nurmen tie 1, 00250 Helsinki |
| Koordinaatit | 60°11′15″N,024°55′38″E |
| Rakennustyöt aloitettu | 1934 |
| Avattu | 12. kesäkuuta1938 |
| Remontoitu | 1939 1947–1952 1953–1956 1961 1971 1991–1994 1997–1998 2004–2005 2010–2011 2016–2020 |
| Omistaja | Stadion-säätiö |
| Kenttä | lämmitetty luonnonnurmi |
| Arkkitehti | Yrjö Lindegren Toivo Jäntti |
| Käyttäjät | |
| Katsojakapasiteetti | |
| |
| Kentän mitat | |
| |
 | |
| Infobox OK | |
Helsingin olympiastadion onHelsingissäTaka-Töölössä sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka valmistui vuonna 1938vuoden 1940 olympialaisia varten. Kisat peruttiintoisen maailmansodan vuoksi, mutta Helsingin olympiastadion sai isännöitäväkseenvuoden 1952 olympialaiset. Stadionin katsomokapasiteetti on vuonna 2020 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen 36 200 katsojaa. Jalkapallo-otteluissa stadionin kapasiteetti on noin 32 500 ja konserteissa jopa 50 000 katsojaa.[4][5]
Yleisurheilu on ollut kautta aikojen Helsingin olympiastadionin suurin käyttäjä. Vuoden 1952 olympialaisten jälkeen stadion on isännöinytyleisurheilun MM-kisoja1983 ja2005 sekäyleisurheilun EM-kisoja1971,1994 ja2012. Lisäksi stadionilla on usein järjestettyyleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu.
Yleisurheilun lisäksi toinen Helsingin olympiastadionin päälaji on jalkapallo. Stadion on toiminutSuomen miesten jalkapallomaajoukkueen kotikenttänä sen avaamisesta alkaen, ja stadion isännöinaisten jalkapallon EM-kisoja 2009. Stadionilla on pelattu myösMestaruussarjan,Veikkausliigan,Suomen Cupin ja eurocupien otteluita.
Stadion on suojelturakennussuojelulain nojalla vuonna 2006.[6] Stadion oli suljettu vuosina 2016–2020 tehdyn peruskorjauksen ajan, se valmistui elokuussa 2020.[7] Stadionin remontin arvioidut kustannukset olivat yli 300 miljoonaa euroa.[8]
Yksi käännekohta olympiastadionin historiassa oli 11. joulukuuta 1927, jolloin Helsingin kaupunki ja useat liikuntajärjestöt perustivatStadion-säätiön. Tarkoituksena oli saada Helsinkiin urheilustadion, joka voisi toimia kesäolympialaisten pääareenana. Säätiön perustivat keskeiset urheilujärjestöt ja Helsingin kaupunki. Suomen valtio liittyi mukaan myöhemmin. Valtiota edustiopetusministeriö. Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiinErik von Frenckell, joka toimi tehtävässä aina vuoteen 1977 asti.[9]
Stadionin suunnittelemisesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voittivat puhdaslinjaisella funktionalistisella ehdotuksellaan arkkitehditYrjö Lindegren jaToivo Jäntti, avustajanaanVeera Rosendal[10]. Sen työnimi oli ”1500”.[11]
Olympiastadionin rakennustyöt alkoivat 12. helmikuuta 1934. Urakoitsijana toimiJalo Syvähuoko.[12] PresidenttiKyösti Kallio vihki stadionin käyttöön 12. kesäkuuta 1938 sanoilla "Kansalaiset! Suomella on nyt merkkipäivä, kun pääkaupunkiimme rakennettu stadion avaa porttinsa suurien isänmaallisten juhlien ja jalon kilvoittelun tyyssijaksi".[13]
Samana vuonnaTaisto Mäki juoksi stadionin ensimmäisen maailmanennätyksen alittamalla 10 000 metrillä puolen tunnin haamurajan. Areenaa alettiin pian laajentaa, koska Helsinki sai järjestettäväkseenvuoden 1940 olympiakisat.[11][14]
Talvisodan syttymisen vuoksi vuoden 1940 olympiakisoja ei voitu pitää, mutta stadionilla käytiin 1940 kaatuneiden muistokilpailut sekä kolmoisyleisurheilumaaottelu Suomen, Ruotsin ja Saksan kesken. Vuonna 1941 stadionia käytettiin ensimmäisen kerran talviurheiluun, kun Suomi kohtasi Ruotsin jääpallo-ottelussa. Sotavuosina1942,1943 ja1944 stadion toimi yleisurheilun Kalevan kisojen näyttämönä. Siipirakennukseen sijoitettuSuomen Urheilumuseo avasi ovensa 1943.[11] Helsingin helmikuun 1944 suurpommituksissa stadion varioitui vain hiukan ja oli käytössä kesän ja syksyn 1944 yleisurheilutapahtumissa.
Sodan jälkeen Stadion oli näyttämönä suurille massatapahtumille kun muun muassaTyöväen Urheiluliiton ensimmäinen suurnäytös,liittojuhlat, järjestettiin olympiastadionilla 1946. Vuonna 1947 Stadion oli päänäyttämönäSVUL:n järjestämilleSuomen Suurkisoille.[11] Lisäksi stadionilla järjestettiin miesten pikaluistelun MM-kisat vuonna1948.
XV olympiakisat järjestettiin Helsingissä vuonna 1952. Helsingin oikeus järjestää kisat varmistui vuonna 1947. Kisoihin osallistui 4 925 urheilijaa 69 maasta, mukaan lukienNeuvostoliitto ensimmäistä kertaa jaSaksa ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. 17 urheilulajissa järjestettiin yhteensä 149 kilpailua. Olympiasoihdun sytyttivät juoksijasankaritPaavo Nurmi jaHannes Kolehmainen. Kisat avasi virallisesti presidenttiJuho Kusti Paasikivi.
Avajaisten ja päättäjäisten lisäksi olympiastadionilla kilpailtiin yleisurheilussa, kenttäratsastuksessa ja käytiin useita olympialaisten jalkapallo-otteluja muun muassa Unkari–Jugoslavia-loppuottelu.
Stadionin yleisökapasiteetti oli laajimmillaan juuriolympialaisten aikaan, jolloin katsojapaikkoja oli väliaikaisesti yli 70 000.[11]
Olympiastadion sai 1955 nykyisen ulkomuotonsa, kun sinne rakennettiin Toivo Jäntin suunnittelemat toimistotilat ja ulkoseinään tehtiin puupanelointi.Jääpallon ensimmäiset maailmanmestaruuskisat pelattiin olympiastadionilla 1957.[11] Mukana oli vain kolme joukkuetta, kun Norja jättäytyi pois kisoista. Kisat voitti Neuvostoliitto, ja Suomi tuli hopealle. Neuvostoliiton ja Suomen välistä ottelua seurasi Suomen jääpallohistorian suurin yleisö, yli 14 000 katsojaa.[15] Miesten pikaluistelun MM-kisat järjestettiin toistamiseen1958. Vuonna 1959 stadionilla järjestettiin ensimmäiset yleisurheilunMaailmankisat.[11]
Stadionin pohjoiskarteeseen avattiin retkeilymaja vuonna 1961, ja 1962 stadionilla järjestettiin ensimmäisen kerranammattilaisnyrkkeilyottelu, kunOlli Mäki otteliDavey Mooren kanssa höyhensarjan MM-tittelistä yli 23 000 katsojan edessä. Vuonna 1965Manchester United pelasi stadionillaHJK:n vieraana Euroopan mestarien cupissa.[11]
The Rolling Stones esiintyi stadionilla ensimmäisen kerran 1970[16] ja palasi sinne vuosina 1995, 1998, 2003 ja 2007. Vuonna 1971 stadionilla järjestettiinyleisurheilun EM-kilpailut, jotka muistetaanJuha Väätäisen voitoista 5 000 metrin ja 10 000 metrin juoksuissa. Vuonna 1974 järjestettiinSKP:n laillisen toiminnan 30-vuotisjuhlat, joissataistolaiset olivat näyttävästi esillä. Yleisurheilun Eurooppa-cupin finaalia stadion isännöi 1977, jolloin tähtiä olivat esimerkiksi brittimaileritSebastian Coe jaSteve Ovett.[11]
Vuonna 1983 Olympiastadionilla pidettiin ensimmäisetyleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut, joissa suomalaisista menestyivät erityisestiTiina Lillak jaArto Bryggare. Vuonna 1986 stadionilla pelattiinLahden Kuusysin jaSteaua Bukarestin välinen eurocupin ottelu, jota seurasi talvisista oloista huolimatta yli 32 000 katsojaa.[11]
Jalkapallomaajoukkueen kotiotteluiden yleisöennätys, 46 127 katsojaa, on myös saavutettu olympiastadionilla. Ennätys syntyi 31. toukokuuta 1989, kunSuomen jalkapallomaajoukkueen pelasiAlankomaita vastaan.
Vuonna 1994yleisurheilun EM-kisat järjestettiin Helsingissä toisen kerran, ja suomalaisten sankariksi kohosi kävelijäSari Essayah. Vuonna 1997 suomalaisten haaveet jalkapallon MM-kisojen jatkokarsinnasta kariutuivat omaan maaliin ottelussaUnkaria vastaan. Vielä samana vuonna stadion täyttyi kansainvälisen koiranäyttelyn osanottajista. 1997 oli myös vilkas konserttikesä, sillä stadionilla esiintyi kaksi kertaaMichael Jackson sekä lisäksiU2.[11] 1999 FC Jokerit käytti stadionia kotikenttänä. Lisäksi HJK pelasi Mestarien liigan lohkovaiheen kotiottelunsa Olympiastadionilla syksyllä1998, koska Klubin silloinen kotikenttä,Töölön pallokenttä, ei täyttänytUEFAn vaatimuksia.
Runsaat 25 000 partiolaista kokoontui vuonna 2000 järjestön suurjuhlaan, ja samana vuonnaTuomas Kantelisen musiikkia kuultiinKalle Holmbergin ohjaamassa Paavo Nurmi -oopperassaPaavo Suuri. Suuri juoksu. Suuri uni. Stadionilla soittivat esimerkiksiAC/DC vuonna 2001 jaBruce Springsteen kahdessa konsertissa 2003.[11]
Vuonna 2002 oli vuoden 1952 olympialaisista kulunut 50 vuotta. Sen kunniaksi julkaistiin nimellisarvoltaan 10 euron arvoinenjuhlaraha, jonka kuva-aiheeseen kuuluu olympiastadion.[17]
Yleisurheilun toiset MM-kisat Helsingissä 2005 muistetaan muun muassa huonosta säästä.[11] Kisoja varten tehtiin stadionille kunnostus. Kaikki suorituspaikat, myös radan pinnoite, uusittiin. Suurin näkyvä uudistus on itäisen ”aurinkokatsomon” eli takasuoran viereisen katsomon kattaminen.Katoksen suunnitteliArkkitehtitoimisto K2S Oy, sen rakennesuunnittelija oli Turun Juva Oy. Katoksen teräskannattajat toimitti pieksämäkeläinen konepajaNaaraharju Oy. Katoksen suunnittelijat ja toteuttajat saivatvuoden teräsrakenne -palkinnon 2005.[18] Näin stadionin katettu katsomotila kasvoi 4 000 neliömetrillä ja paikkojen määrä kahdeksalla tuhannella. Uuden katoksen kokonaiskustannukset olivat 6,3 miljoonaa euroa.[19] Myös eteläkaarteeseen rakennettiin median käyttöön väliaikainen katos, joka myöhemmin syksyllä purettiin ja myytiin nosturiyrittäjälle katokseksi.lähde?
Vuoden 2007 jalkapallon EM-karsintaottelu Suomen jaBelgian välillä sai tiedotusvälineissä huomiotaBubi-huuhkajan aiheuttaman pienen keskeytyksen vuoksi.[11]
Vuonna 2011 olympiastadionilla pelattiinTalviklassikoksi kutsuttu SM-liigaottelu Jokerit–HIFK, jonka HIFK voitti 3–4. Ottelua oli seuraamassa yli 30 000 katsojaa. Kesällä 2012 olympiastadionilla käytiinyleisurheilun EM-kilpailut. Jalkapallon huippumaat, kuten Espanja[20] ja Ranska[21] tulivat Olympiastadionille MM-karsintoihin vuosina 2012–2013.
Vuonna 2014 suomalainen hiphop-artistiCheek konsertoi olympiastadionilla ensimmäisenä yksittäisenä suomalaisena artistina.[22] Hän esiintyi loppuunmyydyllä stadionilla 22. ja 23. elokuuta ja konserteissa oli yhteensä 80 000 katsojaa.[23]
Stadion-säätiö julkaisi vuonna 2012 perusparannussuunnitelman stadionin modernisoimiseksi.[24] Suunnittelutyö alkoi virallisesti maaliskuussa 2013, kunopetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kaupunki tekivät sopimuksen perusparannuksen suunnittelusta. Valtio ja Helsingin kaupunki vastasivat suunnittelukustannuksista yhtä suurin osuuksin.[25] Peruskorjaus alkoi vuonna 2016.[24]
Remontin yhteydessä muun muassa etelä- ja pohjoiskaarteen katsomot katettiin, kaikki penkit muutettiin erillisiksi istuimiksi ja stadionin sisätilat uusittiin.[26][27] Lokakuussa 2015 stadionin vanhat penkit myytiin yleisölle.[28] Maan alle rakennettiin 20 000 neliötä uusia tiloja, muun muassa uusi palloiluhalli ja voimailusali. Ravintola- ja muu palvelutila kuusinkertaistui.[29]
Remontin arvioitiin alun perin valmistuvan vuonna 2019.[24] Uudistettu stadion avattiin lopulta elokuussa 2020.[30]
Uudistustyön alkaessa hankkeen hinnaksi laskettiin 198 miljoonaa euroa[31]. Hinta kuitenkin nousi hankkeen edetessä ja loppusummaksi tuli lähes 337 miljoonaa euroa[31]. Alkuperäisissä kustannusarvioissa ei ollut otettu huomioon rakennuskustannusten nousua[31]. Lisäksi esimerkiksi kallion louhinta ja vahvistaminen sekä kosteusvaurioituneiden rakenteiden uusiminen aiheuttivat suunniteltua enemmän työtä[31].
Olympiastadion peruskorjauksen arkkitehtonisen suunnitelman tekivät arkkitehtitoimistotK2S jaArkkitehdit NRT. Ne palkittiin lokakuussa 2020arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla. Voittajan valinnut muusikko-näyttelijäPaula Vesala kertoi halunneensa palkita historiantajuisen ja tyylikkään suojelutyön.[32]
Rakennesuunnittelusta vastasiA-Insinöörit[33]. Maanrakennustöitä lukuun ottamatta peruskorjauksen tekiSkanska Talonrakennus Oy.
Stadion edustaa tyylisuunnaltaanfunktionalismia, ja sitä on remontoitu useita kertoja. Itäkatsomo valmistui avajaisten jälkeen vuonna 1939. Nykyisen ulkomuotonsa stadion sai vuonna 1955, kun tilapäiskatsomot purettiin ja toimistotilat sekä ulkoseinän puupaneloinnit valmistuivat. Laajamittaisimmat muutos- ja korjaustyöt valmistuivat ennenyleisurheilun EM-kisoja 1994, kun muun muassa betonirakenteita uusittiin laajasti. Itäkatsomon puuverhoiltu katos valmistui 2005.
Helsingin olympiastadionin kapasiteetti on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Suurimmillaan kapasiteetti oli olympialaisen aikana 1952, kun stadionille mahtui tilapäiskatsomoiden ansiosta 70 000 katsojaa. Stadionilla oli 1990-luvulle asti 50 000 paikkaa, joista 10 000 seisomakatsomossa. Ennen vuosien 2016–2020 remonttia stadionin kapasiteetti oli 39 784, joista noin 14 000 paikkaa oli katettuja.[34][27][35] Vuonna 2020 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen stadionin katsomokapasiteetti on 36 200 katsojaa.[36]
Helsingin olympiastadionilla on järjestetty myös suurkonsertteja, kansanjuhlia ja muita massatapahtumia. Kenttäalueen lisäksi stadionilla on 11 sisäliikuntapaikkaa, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä.Suomen Urheilumuseo ja Stadion Hostel toimivat stadionilla vuokralla.[6][27]
Olympiastadionin itäisellä sivulla avattiin lokakuussa 2025 uusi 800 hengen Club Stadion -niminen tapahtumatila, jossa järjestetään muun muassa konsertteja. Ensimmäinen konsertti siellä pidetään 24. lokakuuta 2025.[37][38]
Olympiastadionin yleisöennätys on olympialaisten avajaisista, kun paikalla oli 70 435 katsojaa.[27]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaHelsingin olympiastadionWikimedia CommonsissaHelsingin olympiastadion
Harmaja |Helsingin uimastadion |Helsingin Velodromi |Huopalahden ampumarata |Laakson ratsastusstadion |Liuskasaari |Malmin ampumarata
Soutustadion |Messuhalli |Ruskeasuon ratsastushalli |Soutustadion |Talin laukkarata |Tennispalatsi |Töölön pallokenttä |Westendin tennishalli,Espoo
Ahveniston maauimala,Hämeenlinna |Kaurialan kenttä,Hämeenlinna |Kotkan urheilukeskus |Kupittaan jalkapallostadion,Turku |Lahden kisapuisto |Ratinan stadion,Tampere
