Helmiäispilvi elipolaaristratosfääripilvi (PSC <polar stratospheric cloud[1]) on hohtavapilvi, jota esiintyy 15–30 kilometrin korkeudessastratosfäärissä.[1] Helmiäispilvet ovat väriltäänpastellimaisia, joskus hiukan sinertäviä. Tavallisimmin ne ovat vaalean hohtoisia kuin helmet.[1] Helmiäispilvet koostuvatrikkihaposta,typpihaposta jajääkiteistä.[1]
Runsaimmin helmiäispilviä näkyy pohjoisella pallonpuoliskollaIslannissa,Skandinaviassa jaSkotlannissa tammi–helmikuussa, mutta niitä voi näkyä joskus myös maaliskuussa ja marras–joulukuussa. Niitä nähdään Suomessa talvikuukausina ja eniten Länsi-Lapissa muutaman kerran vuodessa. Etelä-Suomessa helmiäispilvet ovat varsin harvinaisia.[1] Pilvet ovat parhaiten nähtävissä heti auringonlaskun jälkeen tai juuri ennen auringonnousua. Joskus ne ovat niin kirkkaita, että näkyvät päiväsaikaan.[1][2]
Helmiäispilvet syntyvät, kun alemman ilmakehän syvämatalapaine törmää vuoristoon kutenSkandeihin. Stratosfäärissä on noin 60 leveysasteen pohjoispuolella kuivanapapyörre 10–80 kilometrin korkeudessa, missä on jopa 100 m/s virtaavia tuulia ja jopa −80 °C:n talvilämpötiloja. Vuoristot kohdatessaan läntiseen ilmavirtaukseen syntyy vuoristoaaltoja. Virtaus vuoriston yli saa aikaan paineaallon, jonka takia stratosfäärissä lämpötila laskee normaalia alemmas, mikä saa siellä ennestään olevan kosteuden härmistymään jääkiteiksi, jotka muodostavat helmiäispilviä.[1][3]
Helmiäispilvet aiheuttavatotsonikatoa. Niissä klooriyhdisteet muuttuvat sellaisiksi, että otsonia tuhoutuu.[4]
Kuuluisan norjalaisen taiteilijanEdvard Munchin "Huuto"-taulun taustan dramaattiset pilvet ovat todennäköisesti helmiäispilviä.[5]
