Helluntai onPyhän Hengen vuodattamiselle ja kristillisen kirkon perustamiselle omistettukristillinen juhlapäivä.[1][2] Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttuapääsiäisestä ja kymmenen päiväähelatorstain jälkeen. Läntisten kirkkojen pääsiäissäännön mukaan helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta (viimeksi vuonna 1818, seuraavan kerran 2285) ja viimeistään 13. kesäkuuta (1943 ja 2038).Suomeen sanahelluntai on tullutmuinaisruotsin sanoistahælgho dagher (suom."pyhät päivät").[3]
Helluntaipäivä on seitsemäs sunnuntai pääsiäisestä, joka taas määräytyyvanhojen pääsiäissääntöjen mukaan. Joissakin maissa helluntai on kaksipäiväinen juhla.
Varsinainen helluntaipäivä on aina sunnuntaina ja toinen helluntaipäivä eli helluntaimaanantai on yleinen vapaapäivä monissa maissa, mukaan lukien Andorra, Itävalta, Belgia, Benin, Kypros, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Islanti, Liechtenstein, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Romania (vuodesta 2008), Senegal, Sveitsi (suurin osa), Togo ja Ukraina. Se on myös yleinen vapaapäivä Kataloniassa, jossa se tunnetaan nimelläla Segona Pasqua (toinen pääsiäinen).
Suomessa helluntaimaanantai oli yleinen vapaapäivä vuoteen 1972 saakka.
Ruotsissa helluntaimaanantai (Annandag Pingst) korvattiinRuotsin kansallispäivällä 6. kesäkuuta hallituksen päätöksellä 15. joulukuuta 2004.
Italiassa ja Maltalla helluntaimaanantai ei ole enää yleinen vapaapäivä.
Irlannissa se oli yleinen vapaapäivä vuoteen 1973 saakka, jolloin se korvattiin kesäkuun ensimmäisenä maanantaina vietettävälläEarly Summer Holidaylla .
Yhdistyneessä kuningaskunnassa päivä tunnetaan nimelläWhit Monday. Se oli pyhäpäivä vuoteen 1967 asti, jolloin sen korvasiSpring Bank Holiday toukokuun viimeisenä maanantaina.
RanskassaJournée de solidarité envers les personnes âgées -aloitteen täytäntöönpanon aiheuttaman vastustuksen seurauksena helluntaimaanantai on palautettu tavalliseksi (ei arki-) pyhäksi 3. toukokuuta 2005.
Ruotsissa ennen vuotta 1774 myös seuraava tiistai ja keskiviikko olivat pyhäpäiviä.
Myöhemmin, vuosina 1973–1991, Suomessa vietettiin pyhäpäivänä varsinaisen helluntaipäivän lisäksi myös edeltävää lauantaita, jonka nimi oli tuolloinhelluntain valmistuspäivä.[8]
Pyhän Hengen vuodatus.Jean Fouquet’n kuvitus 1400-luvulta.
Ensimmäisestä kristillisestä helluntaista kerrotaan RaamatussaApostolien tekojen toisessa luvussa:
»Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyksi ja alkoivatpuhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.[9]»
Samassa Apostolien tekojen luvussa kerrotaan myös, ettäJerusalemiin oli tuolloin saapunut suuri joukko juutalaisiapyhiinvaeltajia eri maista, ja he hämmästelivät sitä, kuinka oppimattomatgalilealaiset saattoivat puhua heidän kaikkien kotimaidensa kieliä. Jotkut epäilivät apostolien olleenjuovuksissa, muttaPietari kumosi tämän väitteen pitämälläsaarnan, jossa hän selitti eräänJoelin kirjassa olleenprofetian[10] nyt toteutuneen. Tämän saarnan vaikutuksesta noin 3 000 henkeä otti vastaankasteen ja liittyi ensimmäiseen kristilliseenseurakuntaan.[11]
On erilaisia näkemyksiä siitä tapahtuiko Pyhän Hengen vuodatusyläsalissa vaiko juutalaistentemppelissä.[12]
Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan.[13] Parisuhdetta kesäksi etsivien parissa pidettiin otollisena, että heila löytyi helluntaihin mennessä: ”jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä.”[14]
Yksi juhlan osa oli helluntaisauna.Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusillavastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”en joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”heilani on kuin helluntai”.[16][17]
↑Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto. Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, s. 137–144. (24. painos (1. laitos 1950)) Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 951-1-12544-3
_(18409888212).jpg)
