| Heinola | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
 Heinolan sillat. | |
| Sijainti | 61°12′10″N,026°01′55″E |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Kuntanumero | 088 (–1996), 111 (1997–) |
| Hallinnollinen keskus | Heinolan keskustaajama |
| Perustettu | 1776 |
| – kaupungiksi | 1839 |
| Kuntaliitokset | Heinolan mlk(1997) |
| Kokonaispinta-ala | 839,28 km² 138:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 676,00 km² |
| – sisävesi | 163,28 km² |
| Väkiluku | 17 827 64:nneksi suurin 31.12.2024 [2] |
| –väestötiheys | 26,37 as./km² (31.12.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 11,0 % |
| – 15–64-v. | 53,9 % |
| – yli 64-v. | 35,1 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| –suomenkielisiä | 94,7 % |
| –ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 5,0 % |
| Kunnallisvero | 8,2 % 249:nneksi suurin 2025 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Jari Parkkonen[6] |
| Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2021–2025[7] •SDP •Kok. •Parempi Heinola •PS •Kesk. •KD •Vas. | 12 10 7 7 3 3 1 |
| www.heinola.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Heinola onkaupunkiPäijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriäLahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä. Kaupungissa asuu 17 827 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 839,28 neliökilometriä, josta 163,28 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,4 asukasta/km². Heinolan naapurikunnat ovatAsikkala,Hartola,Iitti,Kouvola,Lahti,Mäntyharju jaSysmä.
Heinolassa on useita puunjalostusteollisuuslaitoksia, esimerkiksiStora Ensonkartonkitehdas jaVersowood, ja siellä sijaitsi aiemminReuman sairaala. Se toimii nykyisin hyvinvointi- ja osaamiskeskusValolinnana.
Heinola on perustettu vuonna 1776Kymenkartanon lääninmaaherranresidenssiksi eli asuinpaikaksi. Heinola oli Kymenkartanon läänin keskus. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1839 maaherran muutettuaMikkeliin. Heinola kuuluiMikkelin lääniin vuoden 1997 läänijakouudistukseen saakka, ja vuosina 1997–2009 se kuuluiEtelä-Suomen lääniin.
Elokuussa 1946 Heinolassa järjestettiin suuri herätyshenkinen kristillinen ylioppilaskokous.[8]
Heinolan maalaiskunta ja Heinolan kaupunki yhdistyivät vuoden 1997 alussa. Entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää kutsutaan edelleenHeinolan kirkonkyläksi.
Heinolan vesistöihin kuuluu monia järviä, joista suurimmat ovatRuotsalainen jaKonnivesi. Ne kuuluvatKymijoen vesistöön. Heinolan keskustaajama sijaitsee Ruotsalaisen ja Konniveden välillä olevanKymijoenJyrängönvirran varrella. Ruotsalaisesta on yhteysPäijänteeseen. Järvien ohella Heinolan luonnonmaisemaa hallitsevathavu- jasekametsät.
Heinolan ilmastotilastoa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
I. Keskusta | II. Seminaari | III. Plaani | IV. Suppi | V. Asemantaus | VI.Tommola | VII.Sahanniemi | VIII. Harju | IX.Rainio | X. Niemelä | XI. Laukkamäki | XII. Juornatjoki | XIII. Pyhätön | XIV.Aapelinpelto (Mustikkahaka) | XV. Kaakonlampi | XVI. Veljeskylä | XVII. Vuohkallio | XIX.Rautsalo | XX.Jyränkö | XXI.Sinilähde | XXII. Tähtiniemi | XXIII.Hevossaari | XXIV. Luhtapauni | XXV.Kirkonseutu (Heinolan kk.) | XXVI.Pirttiniemi | XXVII. Rautvuori | XXX.Vierumäki
Numeroimattomia kaupunginosia ja kyliä ovat Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä,Imjärvi, Kaivanto, Kausa, Komostenkylä, Korkee, Lakeasuo,Lusi, Läpiä, Marjoniemi,Myllyoja, Onali,Paaso, Paistjärvi, Pääsinniemi, Rihu, Sepänniemi, Taipale ja Tuusjärvi.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2017 mukainen.
| Heinolan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 21 441 | |||
| 1985 | 21 776 | |||
| 1990 | 22 255 | |||
| 1995 | 22 016 | |||
| 2000 | 21 178 | |||
| 2005 | 20 729 | |||
| 2010 | 20 258 | |||
| 2016 | 19 350 | |||
| 2020 | 18 661 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[9] | ||||
Vuoden 2017 lopussa Heinolassa oli 19 128 asukasta, joista 17 166 asuitaajamissa, 1 762 haja-asutusalueilla ja 200:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Heinolan taajama-aste on 90,7 %.[10] Heinolan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Heinolan keskustaajama | 14 432 |
| 2 | Heinolan kirkonkylä | 2 305 |
| 3 | Vierumäki | 429 |
Kaupunginkeskustaajama on lihavoitu.
Heinola kuuluuPyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osaKatolisen kirkonHelsingin hiippakuntaa.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Heinolassa on seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]
Itsenäisenähelluntaiseurakuntana Heinolassa toimiiHeinolan helluntaiseurakunta.[13]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Heinolan alueella toimiiHelsingin ortodoksinen seurakunta.[14]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Heinolan kaupungin nykyisellä alueella.[12]
Heinolassa on useita ala-asteen kouluja (Jyrängön koulu,Kailaan koulu,Kirkonkylän koulu,Lusin koulu,Sinilähteen koulu ja Vierumäen koulu),Lyseonmäen yläasteen koulu,Heinolan lukio sekäKoulutuskeskus Salpauksen toimipiste, jossa on useita ammatillisia koulutuslinjoja kuten autoala, kauppa ja hallinto, kone- ja tuotantotekniikka, media-ala, rakennusala, ravintola- ja catering-ala, sähköala ja turvallisuusala. Liikunta-alan ammatillista ja ammattikorkeakoulutusta tarjoaaSuomen urheiluopisto Vierumäellä.
Heinola sijaitseeHelsingistä Lahden jaJyväskylän kauttaLappiin saakka johtavanvaltatien 4 varrella. Tien osuus Helsingistä Heinolaan on rakennettumoottoritieksi, ja se kulkee länsipuolitse kaupungin keskustan ohi Suomen toiseksi pisintä siltaa,Tähtiniemen siltaa pitkin. Moottoritieosuus Lahdesta Heinolaan valmistui loppuvuodesta 2005. Valtatiet 4 ja5 erkanevat toisistaan Heinolan keskustan pohjoispuolella Lusin tienhaarassa.
Heinolan jaPohjois-Kymenlaakson yhdistääkantatie 46, joka kulkee Heinolan kirkonkylästäKouvolan keskustaan ohittaenJaalan,Kuusankosken jaValkealan. Tie on Heinolasta lähdettäessä Kouvolan rajalle saakka todella huonossa kunnossa ja sen perusparannushanketta on käsitelty kaupunginvaltuustossa useaan otteeseen.
Heinolan paikallisliikennettä on operoinut heinäkuusta 2014 lähtien Lahden seudun liikenne -kuntayhtymän kilpailutuksen voittanut Lehtimäen liikenne. Heinolassa liikennöivät LSL:n 8x-sarjan linjat, jotka liikennöivät pääasiassa Lahteen, mutta myös Heinolan sisällä suurimpiin kaupunginosiin ja taajamiin, kuten Sinilähteelle, Jyränköön, Tommolaan, Vierumäelle ja kirkonkylään.
Heinolan kautta kulkee useita kymmeniä pikavuoroja päivässä. Kaikki Helsingin ja Mikkelin, Jyväskylän, Kuopion, Oulun sekä Rovaniemen väliset pikavuorot. Linja-autoaseman lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Vierumäen liittymän, Tähtiniemen tienhaaran, Kaivokadun, Veljeskylän, Lusin tienhaaran ja Paason sekä uusimpana Pääsinniemen (Vahteristo) pikavuoropysäkit. Lusin tienhaarassa pysähtyvät Heinolan ja Jyväskylän, mutta eivät Heinolan ja Mikkelin väliset pikavuorot. Kirkonkylässä huoltoaseman ohessa sijainnut pikavuoropysäkki lakkautettiin vuonna 2012.
Parhaimmillaan Lahteen ja takaisin pääsee arkena joukkoliikenteessä viisi kertaa tunnissa. Nopeimmillaan linja-automatka Heinolan Kaivokadulta Lahden rautatieasemalle kestää puoli tuntia LSL:n linjalla 87. Helsingin Kamppiin pääsee nopeimmillaan tunnissa ja 45 minuutissa erikoispikavuorolla.
Lahdesta Heinolaan valmistuirautatie vuonna 1932. Kaupungin keskustassa on Jyrängönvirran ylittäväsuuri rautatiesilta. Nykyisin radalla on ainoastaan tavaraliikennettä, sillä henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968. Lähin henkilöliikennettä palveleva rautatieasema sijaitsee Lahdessa.
Jo Heinolan radan rakennusvaiheessa suunniteltiin sen jatkamista myöhemminSavon radalle saakka (ns. HELEMI-rata), johon se olisi liittynytMäntyharjulla tai myöhempien suunnitelmien mukaanMikkelissä. Rautatiesuunnitelma on tullut vireille useita kertoja myöhemminkin, sillä se lyhentäisi huomattavasti matka-aikoja Savosta Helsinkiin. HELEMIn linjaus on ollut pitkään merkittynäEtelä-Savon maakuntakaavaan.
NykyisenLahden oikoradan jatkaminenJyväskylään on noussut viime vuosina otsikoihin nykyisen Tampere–Jyväskylä-rataosuuden mutkittelun ja rapistumisen aiheuttamien nopeusrajoituksien johdosta. Yksi maakuntaliittojen yhteisessä selvityksessä[16] esitetyistä vaihtoehdoista kulkisi Päijänteen itäpuolelta Heinolan ja Hartolan kautta Muurameen, jossa se liittyisi nykyiseen rataan. Päijät-Hämeen maakuntaliitto on toteuttanut selvityksen myös Lahden ja Heinolan välisen lähijunaliikenteen edellytyksistä.[17]
Kesäisin Lahden ja Heinolan välillä on myös vesiliikenneyhteys, joka kulkee Ruotsalaisen, Päijänteen jaVesijärven sekä ne toisiinsa yhdistävienKalkkisten jaVääksyn kanavien kautta. Vesiliikennettä on myös Heinolan ja Jyväskylän välillä kesäisin. 2020 avautuiJaalan Kimolaan rakennettu huvivene- ja vesibussikanava, joka avasi vesitien Heinolan ja Kuusankosken välille.
Julkisuudessa keskustellaan näkyvästi Heinolan pientaloasutuksesta taajamissa, jotka sijaitsevat lähempänä moottoritietä kuin linja-autoasemaa. Lisäksi Heinolan moottoritieliittymiin on noussut vähittäiskaupan merkittäviä yksiköitä palvelemaan muun ohella lähialueen asutusta.
 | Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
Heinolassa onHeinolan lintutarhat[18] ,Harjupaviljonki, Rautatiesilta, Suomen vanhinpoppeli, venesatama sekä 1800-luvun lopussa rakennettu kaivo, joka kunnostettiin talkoovoimin kesällä 2017. MyösHeinolanharju on nähtävyys.[18] Heinolan entisellä kaupunkialueella on myösHeinolan maaherranpuisto.[18]
Suomen urheiluopisto sijaitsee Vierumäen kylässä.Heinolan museot käsittää kaksi rakennusta vaihtuvine näyttelyineen ja pysyvine kokoelmineen.Heinolan kaupunginmuseo on tullut tunnetuksi suurista eri tyylikausia esittävistä näyttelyistään.Heinolan taidemuseo sijaitsee WPK-talon pihapiirissäHeinolan kesäteatterin kanssa.Lääninkivalteri Aschanin talo on puutarhoineen ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa. Useiden siltojen vuoksi Heinolaa kutsutaan siltojen kaupungiksi.
Vuonna 2000 rakennettu Heinolan kesäteatteri sijaitsee RantapuistossaKymijoen rannalla luoden yhdessä Heinolan taidemuseon ja WPK-talon kanssa oman kokonaisuuden pihapiireineen. Kokonaan katettu teatterialue on tullut tunnetuksi erityisesti musikaaleistaan, joita ovat tähdittäneet tunnetut kotimaiset näyttelijät.
Ensimmäinen esitettymusikaali oliBilly Wilderin elokuvastakin tuttuPiukat paikat vuonna 2001. Muita ovatHello, Dolly (2002),Viulunsoittaja katolla (2003),My Fair Lady (2004),Sound of Music (2005),Kiss me Kate (2006),Lainahöyhenissä (2007),Housut pois (2008), Piukat paikat (2009) sekäGuys and Dolls - enkeleitä Broadwaylla (2010).
Vuonna 2011 Heinolan kesäteatterilla nähtiin ranskalaisen Marc Camolettin kirjoittamaRanskalainen pyjama. Komedian ohjasiPentti Kotkaniemi, pääosissa nähtiinJaakko Saariluoma,Puntti Valtonen,Jussi Lampi,Mari Turunen,Saara Kotkaniemi jaAnna-Maija Tuokko.
Kesäteatterilla järjestetään näytöskauden ulkopuolella myös monia muita tapahtumia, esimerkiksi konsertteja.
KesäHeinola 2011 on kaksi viikonloppua käsittävä uusi kaupunkikulttuuritapahtuma Heinolassa. Vuodesta 2013 alkaen on järjestetty kansainvälinen jäänveistotapahtuma Heinolan jääfestivaali. Kesäisin rantapuistossa järjestetäänHeinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja. Kaupungissa järjestetään kesäisin myösHeinolan Valot -konsertti.
Aiemmin kaupungissa on järjestetty myös karaoken MM-kilpailuja jasaunomisen maailmanmestaruuskilpailuja. Heinolassa järjestettiinasuntomessut vuonna 2004.
Jääkiekkokauden aikanaMestis-joukkuePeliitat pelaa kotiottelunsaVersowood Areenalla.
Kolme heinolalaista kylää on saanutPäijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan:Vierumäki vuonna 2011,Lusi 2009 jaHeinolan kirkonkylä 2005, joista viimeksi mainittu palkittiin samassa yhteydessä myösvaltakunnallisena vuoden kylänä.
Heinolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluuhämäläismurteisiin. Heinolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[46]
Heinolanpitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvullatappaiskeitto japannukakku.[47]
Heinola on vahvasti esillä etenkin Isaksson-sarjan dekkareissa, jotka on kirjoittanutMarkus Ahonen.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaHeinolaWikimedia Commonsissa| Nykyiset kunnat:Hartola •Heinola •Joutsa •Luhanka •Sysmä |
| Entiset kunnat:Heinolan maalaiskunta •Leivonmäki •Pertunmaa |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Maantieteelliset | |
| Henkilöt | |
