Truman syntyi 8. toukokuuta 1884 maanviljelijä John Anderson Trumanin ja Martha Ellen Young Trumanin toisena lapsena. Hänelle ei annettu toista nimeä vaan pelkkä nimikirjain, mikä oli varsin yleinen tapa etelävaltioissa. Kirjain oli kompromissi isoisien Anderson Shipp Trumanin ja Solomon Youngin nimistä. Periaatteessa nimen S-kirjain kuuluisi siis kirjoittaa ilman perässä olevaa pistettä, mutta Truman itse kirjoitti aina nimensä papereihin pisteellä. Nuorena hänen harrastuksiaan olivat musiikki ja lukeminen. Erityisesti hän oli kiinnostunut historiasta.
Truman hoiti vuosina 1906–1917 perheensä kotitilaa Missourissa. Hän suoritti lakitieteellisen tutkinnon 1922 ja aloitti tämän jälkeen työskentelynJacksonin piirikunnassa tuomarina. Vuosina 1926–1934 hän oli tuomioistuimen puheenjohtaja.[2]
Truman hankki poliittiset kannuksensaKansas Cityn voimakkaan, mutta korruptoituneen Pendergastin suvun suojattina. Vuonna 1925 hänet valittiinJacksonin piirikunnan virkamieheksi. Säilyttäessään oman moraalisen puhtautensa ja selkärankansa hän oli varsinainen kummajainen kaupungin politiikassa.Tom Pendergast päätti tukea hänen valintaansa senaattiin vuoden 1934 vaaleissa, joissa hän tuli valituksi. Monet pitävät vaalivoittoa vuoden 1940 kongressivaaleissa käännekohtana hänen poliittisella urallaan.
»Jos näemme Saksan voittavan, meidän on autettava Venäjää, ja jos Venäjä on voitolla, meidän pitäisi auttaa Saksaa, ja tällä tavalla antaa heidän tappaa niin monia kuin mahdollista, vaikka en halua nähdä Hitleriä voittajana missään olosuhteissa.» (New York Times, 24.6.1941[3])
”Truman-komitean” puheenjohtajana hän puuttui korruptioon ja varojen väärinkäyttöön asevoimissa. Rooseveltin hallinto pelkäsi komitean haittaavan taistelutahtoa, mutta Truman vakuutti kirjeessään presidentille komitean tukevan hallintoa. Komiteaa pidettiin menestyksenä ja sen arvioidaan säästäneen noin 15 miljardia dollaria. Työstään komitean johdossa hän sai kansallista julkisuutta, ja hänet valittiinTime-lehdenVuoden henkilöksi vuosina 1945 ja 1948.
Rooseveltin kunto alkoi nopeasti huonontua vuoden 1944 puolivälistä, mitä ei yleisesti tiedetty. Hänen avustajansa päättivät estää liian liberaalina pidetynHenry A. Wallacen jatkon varapresidenttinä. Heille oli selvää, että varapresidentiksi valittu tulisi todennäköisesti jatkamaan presidenttinä. Roosevelt viivytti valintaaChicagossa järjestetyn Demokraattien puoluekokouksen lopulle. Truman suostui vastahakoisesti. Roosevelt ja Truman saivat 432 valitsijamiesääntävuoden 1944 vaaleissa republikaanienThomas Deweyn jaJohn W. Brickerin 99:ää vastaan.
Truman vannoivirkavalan 20. tammikuuta 1945 ja toimi varapresidenttinä alle kolme kuukautta, minä aikana Roosevelt ei juurikaan ottanut yhteyttä häneen.
Roosevelt piti Trumanin pitkälti pimennossa monien keskeisten salaisten asioiden suhteen. Kun Roosevelt huhtikuussa 1945 kuoli ja Truman nousi presidentiksi, hänellä ei ollut harmainta aavistusta esimerkiksi ydinasetta valmistelleenManhattan-projektin olemassaolosta.
Presidenttinä Truman osallistuiPotsdamin konferenssiin 17. heinäkuuta–2. elokuuta 1945. Hän kertoi Stalinille aikovansa käyttää uudenlaista asetta Japania vastaan, minkä Stalin jo tiesikin vakoojiensa ansiosta.[4] Saksan sotakorvauskysymykset ja Neuvostoliiton osallistuminen sotaan Japania vastaan sekä Neuvostoliiton oikeus Japania koskeneisiin aluevaatimuksiin olivat ongelmakysymyksiä. Stalin otti neuvotteluissa esille oikeuden siirtää tehtaitaMantšuriasta Neuvostoliittoon. Saksan kysymyksessä luotiin jakolinja, joka johti Euroopan jakautumiseen Itä- ja Länsi-Eurooppaan.
Truman teki yllätysvoitonvuoden 1948 presidentinvaaleissa ja kukisti ennakkosuosikinThomas Deweyn.[6] Toisella kaudella hänen oli sopeuduttava Amerikan ydinasemonopolin menettämiseen Neuvostoliiton tehtyä oman ydinkokeensa 29. elokuuta 1949. Hän antoi 31. tammikuuta 1950 käskyn kehittäävetypommi.[7] Trumanin lakiesitys parantaa värillisten työoikeudellista asemaa kaatui kongressissa 24. helmikuuta 1950.[8] Hän julisti 20. huhtikuuta 1950 käynnistetyksi maailmanlaajuisen propagandataistelun kommunismia vastaan.[9] 7. tammikuuta 1953 Truman ilmoitti Yhdysvaltain ensimmäisestä vetypommikokeesta.
Yhdysvaltain presidentin virka-asuntoValkoinen talo oli huonossa kunnossa Trumanin noustessa valtaan. Varsinkin päärakennuksen lattiarakenteet olivat paikoin jo romahdusvaarassa. Vuonna 1949 rakennus julistettiin asuinkelvottomaksi ja presidentti perheineen joutui muuttamaan evakkoonBlair Houseen. Remontti alkoi 1949 ja se valmistui 1952. Urakan aikana päärakennuksen kaikki sisärakenteet, seinät ja lattiat purettiin ja rakennettiin uudelleen.
Kim Il-sungin johtaman Pohjois-Korean kansanarmeijan joukot hyökkäsivät Etelä-Koreaan 25. kesäkuuta 1950 valloittaen nopeastiSoulin. Truman julisti Korean laivastosaartoon.
Griselio Torresola jaOscar Collazo, kaksi puertoricolaista nationalistia, yrittivät murhata TrumaninBlair House ulkopuolella 1. marraskuuta 1950. Torresola ampui kuolettavasti Leslie Coffeltia,Valkoisen talon poliisia, ja kuoli itse Coffeltin ampumana. Collazo tuomittiin kuolemaan osallisuudesta murhaan. Truman muutti hänen rangaistuksensa myöhemmin elinkautiseksi.
Trumanin12. maaliskuuta 1947 esittämässä sanomassa, jonka taustalla olivatKreikan sisällissodan kokemukset, heijastui selvästi näkemys valon taistelussa pimeyttä vastaan: ”Uskon, että USA:n politiikan on pyrittävä tukemaan kaikkia vapaita kansoja, jotka vastustavat aseellisten vähemmistöjen pyrkimyksiä alistaa nämä kansat tai painostaa niitä ulkoapäin”. Tätä alettiin kutsuaTrumanin opiksi. Truman lisää muistelmissaan, että tämä puhe muodosti käännekohdan USA:n ulkopolitiikassa.
Truman sai kunniatohtorin arvonOxfordin yliopistosta vuonna 1956. Hän kuoli Kansas Cityn sairaalassa 26. joulukuuta 1972. Hänen vaimonsa kuoli lähes kymmenen vuotta myöhemmin, 18. lokakuuta 1982.[10]
Kautensa lopussa vuonna 1953 Truman oli kaikkien aikojen epäsuosituimpia presidenttejä. Hieman ennen hänen kuolemaansa sekä historioitsijat että kansa suhtautuivat häneen myönteisemmin, koska hänellä oli tärkeä rooli Israelin valtion tunnustamisessa.Beit Harel nimettiin hänen mukaansaKfar Trumaniksi.