| Harmaaorava | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Oravamaiset jyrsijät Sciuromorpha |
| Heimo: | Oravat Sciuridae |
| Alaheimo: | Sciurinae |
| Suku: | Sciurus |
| Laji: | carolinensis |
| Kaksiosainen nimi | |
Sciurus carolinensis | |
 Harmaaoravan luontainen levinneisyys | |
| Katso myös | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Harmaaorava (Sciurus carolinensis) onPohjois-AmerikastaEurooppaan levinnytjyrsijä.
Harmaaorava on väriltään pääosin harmaa. Turkin selkäpuolella on hajanaisia, ruosteenruskeita karvoja. Vatsa on väriltään vaaleampi. Harmaaorava on pituudeltaan noin 20–31 senttiä, ja sen häntä on lähes ruumiin pituinen, noin 20–25-senttinen. Aikuinen yksilö painaa 510–700 grammaa.
Harmaaorava on peräisinYhdysvaltain jaKanadan itäisistäosavaltioista jaterritorioista. Niiltä laji on levinnyt ihmisen mukana Pohjois-Amerikan länsiosiin,Etelä-Afrikkaan,Australiaan ja moniinEuroopan valtioihin, kuten Britanniaan jaItaliaan.[1]Isossa-Britanniassa se onvieraslajina lähes syrjäyttänyt eurooppalaisenoravan (Sciurus vulgaris). Harmaaorava onkin luokiteltusadan haitallisimman vieraslajin joukkoon.[2]
Harmaaorava on sukukypsä 11 kuukauden ikäisenä. Sen tiineysaika on likimain 44 vuorokautta.[3]
Pariutumishaluinen harmaaoravanaaras levittää hormonipitoisia eritteitä ympäri elinaluettaan. Sen tuoksu saattaa houkutella paikalle jopa 30 urostalähde?. Ne ajavat naarasta takaa, kunnes voimakkain uros voittaa kisan ja parittelee naaraan kanssa. Onnistuneen parittelun jälkeen naaras rakentaa poikaspesän, johon se synnyttää jälkeläisensä. Harmaaorava saa yleensä 3, mutta joskus jopa 9 jälkeläistä. Harmaaorava saa kaksi pentuetta vuodessa. Ensimmäisen keväällä maalis-huhtikuussa ja toisen kesällä kesä-heinäkuussa.[3]
Vastasyntyneet poikaset käyttävät ravinnokseen emon maitoa ja ne ovat valmiita jättämään pesän seitsemän viikon ikäisenä. Nuoret oravat joutuvat kuitenkin helposti petojen saaliiksi. Nuoret yksilöt ovat myös hyvin leikkisiä. Tämän käyttäytymisen uskotaan kehittävän eläimen selviämistaitoja. Poikaset itsenäistyvät lopullisesti noin puolivuotiaina.
Harmaaoravat käyttävät mieluiten ravinnokseen pähkinöitä ja tammenterhoja, joiden kuorien avaamiseen niiden etuhampaat soveltuvat hyvin. Syksyisin orava kätkee talvea varten ravintoa, joita se ei heti tarvitse. Kätköt orava löytää muistinsa ja hajuaistinsa avulla. Oravat syövät myös hedelmiä ja puiden mahlaa kun niitä on saatavilla. Joskus ne ryöstävät myös linnunpesiä.
