Hangul (kor.한글,hangeul,McCune-Reischauer:han'gŭl,Pohjois-Koreassachosŏn'gŭl (조선글)) onkoreanaakkosto. Ennen hangulin kehittämistä koreaa kirjoitettiinkiinan merkeillä,[1] jotka koreaksi ovathanja. Nimeähangul ei voi kirjoittaa hanja-merkein, paitsi osaHan (한), joka merkitsee korealaista (韓).
Hangul kirjoitetaan merkkeihin tavuittain. Tavut koostuvat 24 kirjaimesta (jamo), joista 14 onkonsonantteja ja 10vokaaleja. Aikaisemmin on käytetty kolmea muutakin konsonanttia ja yhtä vokaalia.
Hangul kehitettiinKoreanJoseon-dynastian neljännen kuninkaanSejong Suuren käskystä. Häntä nimitetään järjestelmän keksijäksi.[1] Järjestelmä valmistui vuonna 1443 tai tammikuussa 1444, ja julkaistiin 1446 dokumentissa nimeltäHunmin Jeongeum. Tämä nimi annettiin myös aakkostolle. Dokumentin julkaisupäivä9. lokakuuta onEtelä-KoreassaHangul-päivä,Pohjois-Koreassa vastinetta vietetään15. tammikuuta.
Kuningas Sejong halusi että hangeulia käytettäisiin hanja-merkkien lisänä, käytettäväksi pääasiassa hanja-merkkien opettamiseen. Tämä oli myös syynä niiden nimeenhunmin jeongeum, joka tarkoittaa ”oikeat äänteet kansan opetukseen”. Tuohon aikaan hanja-merkkejä osasivat lukea ja kirjoittaa vain miespuoliset aristokratian jäsenet, ja koska hanja oli ainoa käytössä oleva kirjoitusjärjestelmä, lukutaitoisia oli erittäin vähän. Oppinut eliitti vastusti hangul-järjestelmää ja piti hanjaa ainoana oikeana kirjoitusjärjestelmänä. Se aiheutti hangul-vastaisuutta myös hallinnossa, ja Joseon-dynastian kymmenes kuningasYeonsan-gun kielsi vuonna 1504 hangul-järjestelmän opettamisen ja sen käytön asiakirjoissa. Hangul-järjestelmää olivat alkaneet käyttää naiset ja kouluttamattomat henkilöt.
Kunnationalismi rantautuiJapanista Koreaan, eräät uudistusmieliset alkoivat pitää hangul-järjestelmää kansallisena symbolina. Se otettiin japaninmielisten poliitikkojen ajamanGabo-reformin myötä ensimmäistä kertaa käyttöön virallisissa asiakirjoissa vuonna 1894. Japanin miehitettyä Korean 1910, hangul-järjestelmän opetuksesta tehtiin kouluissa pakollinen.
Hunminjeongeum Society -niminen yksityinen ajatushautomo on yrittänyt levittää hangul-merkistöä aasialaisiin ilman kirjoitusjärjestelmää oleviin kieliin. Vuonna 2009 hangulia kokeiltiin epävirallisestiBaubaun kaupungissaKaakkois-Sulawesissa,Indonesiassa,cia-cia-kielen kirjoitusjärjestelmänä.[2][3] Lokakuuhun 2012 mennessä oli varmistunut, että merkistö ei lopulta kuitenkaan vakiintunut käyttöön Indonesiassa.[4]
”Jamo” (자모,Hanja: 字母) on hangul-kirjoituksen perusosanen eli kirjain. Jamoja on 51 kappaletta, joista 24 on yksinkertaisia (eivät yhdisteitä). Loput 27 ovat kahden tai joskus kolmen jamon yhdistelmiä. Kirjainten määrä ryhmittäin on seuraava:
- 14 yksinkertaista konsonanttia
- 5 kaksoiskonsonanttia
- 11 monimutkaista konsonanttia
- 10 yksinkertaista vokaalia
- 11diftongia
Peruskirjainten muodot pohjautuvatkielen,suulaen,hampaiden jakurkun aseman kuvaukseen. Konsonantit voidaan jakaa neljään ryhmään, tässä sulkeissa annetut nimet ovat perinteisetsinokorealaisetlingvistiset termit.
- Velaarit (아음 ; 牙音 ;a-eum; "poskihammasäänteet"):
- ㄱ g, ㅋ k
- perusmuoto: ㄱ on sivukuva kielestä koskettamassakitapurjetta.
- Alveolaarit (설음 ; 舌音 ;seol-eum; "kielelliset äänteet"):
- ㄴ n, ㄷ d, ㅌ t, ㄹ r tai l jos se on tavun viimeinen merkki (esim. 러시아 lausutaan "reosia" mutta 헬싱키 lausutaan "helsinki". Huomaa ㄹ-merkin sijainti näissä sanoissa.).
- perusmuoto: ㄴ on sivukuva kielen kärjestä koskemassahammasvallia.
- Bilabiaalit (순음 ; 唇音 ;sun-eum; "labiaaliäänteet"):
- ㅁ m, ㅂ b, ㅍ p
- perusmuoto: ㅁ kuvastaa huulia.
- Dentaalisibilantit (치음 ; 齒音 ;chieum; "hammasäänteet"):
- ㅅ s, ㅈ j, ㅊ ch
- perusmuoto: ㅅ oli alun perin muodoltaan kuin kiila /\, ilman huipulla olevaa yhteistä nyppyä. Se on sivukuva hampaista.
- Glottaalit (후음 ; 喉音 ;hueum; "kurkkuäänet"):
- ㅇ ng (tavun alussa mykkä), ㅎ h
- perusmuoto: ㅇ kuvaa kurkun muotoa.
Vokaalit muodostuvat kolmesta elementistä:
- Vaakasuora viiva kuvastaa maata
- Piste kuvastaa taivasta (myöhemmin muotoutunut lyhyeksi viivaksi
- Pystysuora viiva kuvastaa seisovaa ihmistä
Yhdessä niistä muodostuu erilaisia yhdistelmiä, jotka kuvastavat vokaaliäänteitä:
- Yksinkertaiset vokaalit:
- Vaakasuorat vokaalit: äännetäänsuuontelon etuosassa
- Pystysuorat vokaalit: äännetään suuontelon takaosassa
- Yhdistelmävokaalit: yhdistävät yksinkertaisia vokaaleja
- ㅐ = ㅏ + ㅣ ae, Muistuttaa suomen ä-äännettä.
- ㅔ = ㅓ + ㅣ e
- ㅘ = ㅗ + ㅏ wa
- ㅙ = ㅗ + ㅏ + ㅣ wae
- ㅚ = ㅗ + ㅣ oe, Muistuttaa suomen ö-äännettä.
- ㅝ = ㅜ + ㅓ wo (wŏ, weo)
- ㅞ = ㅜ + ㅓ + ㅣ we
- ㅟ = ㅜ + ㅣ wi, Muistuttaa suomen y-äännettä.
- ㅢ = ㅡ + ㅣ ui (ŭi)
- palatalisoituneet vokaalit:Latinisoidaan muotoony-, kirjoitetaan lisäämällä ylimääräinen veto viivan yhteyteen
- ㅑ = ㅣ + ㅏ ya
- ㅕ = ㅣ + ㅓ yeo
- ㅛ = ㅣ + ㅗ yo
- ㅠ = ㅣ + ㅜ yu
- ㅒ = ㅣ + ㅐ yae
- ㅖ = ㅣ + ㅔ ye
Hangul-järjestelmässä jokainen tavu alkaa konsonantilla. Mikäli konsonanttia tavun alussa ei ääntämyksessä ole, kirjoitetaan tavun alkuun kirjain ㅇ (tavun lopussa ng), joka ei koskaan äänny tavun alussa. Siten vokaalialkuiset tavut myös aakkosjärjestyksessä järjestetään ㅇ-kirjaimen kohdalle.Nykyisen aakkosjärjestyksen asettiChoi Sejin vuonna 1527.
Etelä- jaPohjois-Koreassa käytetään hieman toisistaan poikkeavaa aakkosjärjestystä, joista kumpikin kuitenkin noudattaa Choi Sejinin peruskirjainten järjestystä.
Konsonanttien järjestys on:
ㄱ ㄲ ㄴ ㄷ ㄸ ㄹ ㅁ ㅂ ㅃ ㅅ ㅆ ㅇ ㅈ ㅉ ㅊ ㅋ ㅌ ㅍ ㅎ
Kaksoiskonsonantit sijoitetaan heti niitä vastaavan yksinkertaisen kirjaimen jälkeen.
Vokaalien järjestys on:
ㅏ ㅐ ㅑ ㅒ ㅓ ㅔ ㅕ ㅖ ㅗ ㅘ ㅙ ㅚ ㅛ ㅜ ㅝ ㅞ ㅟ ㅠ ㅡ ㅢ ㅣ
Konsonantit:
ㄱ ㄴ ㄷ ㄹ ㅁ ㅂ ㅅ ㅇ ㅈ ㅊ ㅋ ㅌ ㅍ ㅎ ㄲ ㄸ ㅃ ㅆ ㅉ ㅇ
Ensimmäinen ㅇ vastaa tavunloppuista äännettä /ng/. Toinen ㅇ on tavun alkuinen mykkä äänne. Kaksoiskirjaimet ovat lopussa, ennen mykkää ㅇ:a, mutta kaikkien muiden kirjainten jälkeen, toisin kuin Etelä-Koreassa.
Vokaalit:
ㅏ ㅑ ㅓ ㅕ ㅗ ㅛ ㅜ ㅠ ㅡ ㅣ ㅐ ㅒ ㅔ ㅖ ㅚ ㅟ ㅢ ㅘ ㅝ ㅙ ㅞ
ㅐ ja ㅔ sijoitetaan kaikkien perusvokaalien jälkeen, ei ㅏ:n ja ㅓ:n perään.
Aakkosten nimi on "ganada-järjestys" (가나다訓), joka on saanut nimensä järjestyksen kolmen ensimmäisen konsonantin mukaan (g,n, andd), liittämällä niihin ensimmäinen vokaali (a). Kirjainten nimet antoiChoi Sejin vuonna1527. Pohjois-Koreassa nimiä on sittemmin muutettu.
Konsonanteilla on nykyisin kaksitavuiset nimet, joissa kyseinen konsonantti esiintyy sekä nimen alussa että lopussa.
| Kirjain | Nimi |
| ㄱ | giyeok (기역) |
| ㄴ | nieun (니은) |
| ㄷ | digeut (디귿) |
| ㄹ | rieul (리을) |
| ㅁ | mieum (미음) |
| ㅂ | bieup (비읍) |
| ㅅ | shiot (시옷) |
| ㅇ | ieung (이응) |
| ㅈ | jieut (지읒) |
| ㅊ | chieut (치읓) |
| ㅋ | kieuk (키읔) |
| ㅌ | tieut (티읕) |
| ㅍ | pieup (피읖) |
| ㅎ | hieut (히읗) (Huomaa loppukonsonantin ㅎ poikkeuksellinen ääntämys) |
Kolmea lukuun ottamatta nimeämisjärjestelmä onkirjain +i +eu +kirjain. Ensimmäisen tavun muodostaa "kirjain +i"-yhdistelmä, toisen "eu +kirjain". Poikkeavat kolme ovatg,d jas, sillä tavuilleeuk,eut jaeus ei ole hanja-merkkejä.Yeok (役) kirjoitetaaneukin tilalle. Koska mikään hanja ei loput eikäs, Choi valitsi kaksi hanjaa, jotka luettaisiin korealaisittain: 末 (kut "loppu") ja 衣 (os "vaatteet").
Alun perin Choi antoi kirjaimillej,ch,k,t,p jah epäsäännölliset yksitavuiset nimetji,chi,ki,ti,pi jahi. Nämä muutettiin nykyiselleen vuonna 1933.
Kaksoiskonsonanttien nimissä on sanassang (쌍), joka merkitse ”kaksosta” tai ”kaksinkertaista” ennen kirjaimen nimeä.
| Kirjain | Nimi |
| ㄲ | ssang giyeok (쌍 기역) |
| ㄸ | ssang digeut (쌍 디귿) |
| ㅃ | ssang bieup (쌍 비읍) |
| ㅆ | ssang shiot (쌍 시옷) |
| ㅉ | ssang jieut (쌍 지읒) |
Vokaalien nimet ovat yksinkertaisesti kyseiset äänteet. Tosin, koska järjestelmään kuuluu konsonanttimerkki jokaisen tavun alussa, näidenkin eteen on kirjoitettava mykkä ㅇ (ieung).
| Kirjain | Nimi |
| ㅏ | a (아) |
| ㅐ | ae (애) |
| ㅑ | ya (야) |
| ㅒ | yae (얘) |
| ㅓ | eo (어) |
| ㅔ | e (에) |
| ㅕ | yeo (여) |
| ㅖ | ye (예) |
| ㅗ | o (오) |
| ㅘ | wa (와) |
| ㅙ | wae (왜) |
| ㅚ | oe (외) |
| ㅛ | yo (요) |
| ㅜ | u (우) |
| ㅝ | weo (워) |
| ㅞ | we (웨) |
| ㅟ | wi (위) |
| ㅠ | yu (유) |
| ㅡ | eu (으) |
| ㅢ | eui (의) |
| ㅣ | i (이) |
Alkuperäisistä kirjaimista ovat jääneet pois käytöstä seuraavat:
- ㆍ tai 丶 (arae-a taiaraea): LausutaanIPA: [ʌ], samantapaisesti kuineo.
- esiintyi vain tavussa ㆎ (area-ae)
- ㅿ (bansiot) [z]
- ㆆ (yeorinhieut, 여린히읗; tai 된이응 ”kevyt hieut” tai ”kaksois-ieung”) [glottaalifrikatiivi/-pysäys]: "kevyempi kuin ㅎ ja raskaampi kuin ㅇ".
- ㆁ (yetieung, 옛이응) [nollamerkki]: Nyt yhdistynyt samaksi kuin ㅇ (ieung), joka perinteisesti ääntyi vain [ŋ]. Tietokoneenkirjasimissayetieung on vähemmän pyöreä kuinieung. Käsinkirjoituksessa siinä ei koskaan ole pientä vetoa ympyrän huipulla kutenieung:ssa.
Lisäksi on olemassa viisi käytöstä poistunutta muodoltaan johdettua kirjainta, jotka kuvastavat yksittäistä äännettä:
- ㅱ (ipsul-gabyeoun-mieum) [ɱ]
- ㅸ (ipsul-gabyeoun-bieup) [ɸ]
- ㅹ (ipsul-gabyeoun-ssang-bieup) [β]
- ㆄ (ipsul-gabyeoun-pieup) [ɸʰ]
- ㆅ (ssang-hieut) [x]
Hangulia voidaan kirjoittaa sekä vaaka- että pystysuoraan. Perinteinen kirjoitussuunta on sama kuinkiinan, siis ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle.Ju Si-gyeong ajoi vaakasuoraa järjestelmää, ja se muovautui yleiseksi käytännöksi (vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas).
