Hakusana ”rautahammas” ohjaa tänne. Fiktiivisestä hahmosta kertoo artikkeliRautahammas (James Bond).
Hammas (alaleuan viisaudenhammas, ihmisen takahammas).Hampaatröntgenkuvassa.
Hammas on kovakalkkipitoinensuussa sijaitseva muodostelma, jollaisia on monillaselkärankaisilla. Hampaiden pääasiallinen tarkoitus on ruoan mekaaninen hienontaminen. Hampaat ovat yleensä rivissä. Hammas kiinnittyyala- taiyläleukaluuhun. Sen pinnankiille on yksi luonnon kovimmista materiaaleista.
Hampailla on useita ravintoon liittyviä käyttötarkoituksia. Yleensä hampaillaruoka jauhautuu hienoksi ennen ruoannielaisua, ja se on hampaiden pääasiallinen käyttötarkoitus.Lihansyöjät repivät hampaillalihaa, ja niillä on tähän tarkoitukseen erikoistuneet raateluhampaat. Yläleukaluussa raateluhammas on viimeinen väliposkihammas ja alaleukaluussa ensimmäinenposkihammas. Hampailla voi myös tarttuasaaliiseen.Norsuilla,mursuilla jasarvivalailla on hyvin pitkätsyöksyhampaat, joita eläimet käyttävät esimerkiksi itsepuolustukseen, lajinsisäiseen kilpailuun, ruoanhankintaan tai liikkumiseen.[1]
Hampaat voivat olla pysyviä, tai ne voivat olla useaan kertaan uusiutuvia. Esimerkiksihaille kasvaa hampaita koko elinajan.Jyrsijöillä jajäniseläimillä hampaat taas kasvavat jatkuvasti, jolloin hampaista saattaa tulla ongelma, jolleivat ne saa kulutettua hampaitaan tarpeeksi.Majavalla on hammaskiilteessä rautaa, ja hampaat ovat oranssinruskeat. Hampaat kuluvat ajan kuluessa. Yleisiä hammassairauksia ovathammaskivi,karies,ientulehdus (gingiviitti) jatukikudostulehdus (parodontiitti)[2].
Ihmisellä on elämänsä aikana kahdet hampaat: maitohampaat ja niin sanotut rautahampaat eli pysyvät hampaat. Ensimmäiset hampaat eli maitohampaat alkavat tulla näkyviin yleensä noin puolen vuoden iässä, mutta ei ole tavatonta että vastasyntyneellä näkyy hammaskasvun alkua. Maitohampaita on yhteensä 20 eli viisi kussakin neljässä leukapuoliskossa. Joskus maitohampaiden puhkeaminen saattaa olla todella kivuliasta, ja lapsen itkuisuuden ja kiukuttelun syy löytyy suusta. On todettu tapauksia, että aikuiselle on tullut kolmannet hampaat. Lisonin tapauksessa vuonna 1896 Ranskassa potilaalle oli kasvanut neljäs hammaskerta.[3]
Ensimmäiset pysyvät hampaat (kuutoset) alkavat ilmestyä noin kuuden vuoden iässä, ja yleensä noin 13-vuotiaalla on jo kaikki pysyvät hampaat. Ne kasvavat ulos leukaluusta ja pudottavat pois maitohampaat kasvunsa aikana.Viisaudenhampaat eli kahdeksikot ovat poikkeus pysyvistä hampaista, koska ne ilmestyvät usein vasta noin 20. ikävuoden jälkeen, ja joillakuilla ne jäävät kokonaan puhkeamatta. Pysyviä hampaita on siis aikuisella 28–32 viisaudenhampaiden määrän mukaan. Pysyvien hampaiden pitäisi kestää koko loppuiän. Aina niin ei kuitenkaan käy, ja pahimmassa tapauksessa hammas pitää korvatatekohampaalla.
Hampaan rakenne: A. Kruunu B. Juuri 1. Hammaskiille 2. Hammasluu 3. Hammasydin 4. Ienkudos 5. Hammassementti 6. Leukaluu 7. Verisuonet 8. Hermot Hermot ja verisuonet kulkevat hampaan sisään juurikanavaa pitkin.
Hampaan näkyvää osaa kutsutaan teräksi eli kruunuksi (lat.corona dentis), ja sitä peittää elimistön kovin kudos,kiille, joka sisältää noin 98 prosenttia epäorgaanista apatiittia, muu on vettä ja orgaanista ainesta. Kiille kestää hyvin kulutusta, mutta se uusiutuu huonosti. Kiille on paksuimmillaan hampaan purupinnoilla.Ikenen sisällä olevaa osaa kutsutaan hampaan kaulaksi (collum dentis) jaleukaluun hammaskuopassa olevia osia juuriksi (radix dentis). Hampaalla on juuria tavallisesti yhdestä kolmeen. Hampaan sisällä on sidekudoksinen ydinontelo, joka kapenee juuren alueella juurikanavaksi. Ydinontelossa kulkevat hampaan verisuonet ja hermosyyt, joita hampaassa on paljon, koska hammas on tärkeä aistinelin.
Hampaassa on kiilteen lisäksi kahtaluukudosta. Hampaan pääosan muodostaahammasluu eli dentiini, jonka kudosta muodostavat solut,odontoblastit, ovat yhtenäisenä kerroksena hammasluun ja pulpan elihammasytimen rajalla, jonka vuoksi hampaaseen tullut vaurio ei yleensä korjaudu hyvin. Hampaan kaulan alueella kiille muuttuu pehmeämmäksihammassementiksi.
Yleisin hammassairaus onkaries eli hammasmätä eli hampaan reikiintyminen. Se aiheutuu siitä, että tietyt hampaan pinnalla elävätbakteerit tuottavat sokereista (etenkin sakkaroosista ja glukoosista) happamia aineenvaihduntatuotteita (tätä tarkoittaa happohyökkäys), jotka syövyttävät hammaskudosta. Hammas saattaa kulua kaikista ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta ja tähän kulumaan voi syntyä reikä eli kariesta. Karies voi hoitamattomana aiheuttaa jopa yleiskuntoa haittaavia lisätauteja, jos bakteerit leviävät hampaan kautta verenkierrosta elimistöön.
Kiille on vahvaa ainetta ja suojaa hampaan pintaa. Jos kiille kuluu tai ienkudos vetäytyy hampaan kaulan läheltä, herkempi hammasluu paljastuu. Kylmät, kuumat tai happamat juomat ja ruuat voivat aiheuttaa pistävän kivuntuntemuksen eli hampaiden vihlomista. Tämä johtuu siitä, että hammasluussa on tuhansia mikroskooppisia nesteen täyttämiä kanavia, joita pitkin ulkoiset ärsykkeet kulkeutuvat hammasytimeen ja sen hermoihin. Nopein ja yksinkertaisin apu ongelmaan on vihloville hampaille tarkoitettu hammastahna, jonka ainesosat tukkivat hammasluun kanavat.[5]
Hampaita tulisi harjata joka päivä kaksi kertaa kahden minuutin ajan fluoripitoisella hammastahnalla hampaiden riittävän fluorin saannin turvaamiseksi. Harjatessa tulee käyttää mieluiten myösksylitolia sisältäväähammastahnaa. Hampaat pestään aamulla ennenaamiaisen syömistä ja lopuksi illalla ennen nukkumaanmenoa. Hammastahnaa ei pidä käyttää liikaa, sillä erään tutkimuksen mukaan useiden hammastahnatuubien käyttö viikossa voi aiheuttaa neurologisia ongelmia.[6] Lisäksi liiallinen fluorin saanti alle kouluikäisillä lapsilla voi aiheuttaa pysyviin hampaisiinfluoroosia.[7]
Karies saa usein alkunsa hampaiden välisistä pinnoista, joten hammasvälit on hyvä puhdistaahammaslangalla,hammastikulla,hammasväliharjalla taisiltalangalla kerran päivässä. Hammasvälien puhdistamisen yhteydessä puhdistetaan myös takimmaisten purupintojen välit.
Hiilihydraattien syömiskertoja ei tulisi olla enempää kuin viisi-kuusi kertaa päivässä, koska jokaista syömiskertaa seuraa happohyökkäys, jolloin hampaiden reikiintyminen voi edetä.[8] Syömiskerraksi lasketaan, jos laittaa vaikkapa yhdenviinirypäleen suuhunsa. Vesi ei aiheuta suuhun happohyökkäystä.
Ruokavaliossa tulisi käyttää mahdollisimman vähänsokeria jahappamia elintarvikkeita. Happamiin elintarvikkeisiin kuuluvat kaikkimehut javirvoitusjuomat sekähedelmät. Suositeltava janojuoma onvesi. Monille ihmisille sokeria sisältävien ja happamien tuotteiden käytöstä luopuminen voi tuntua vaikealta.
Happamat juomat, muun muassa kevytlimonadit kuluttavat kiillettä hampaan pinnalta ja saavat aikaan eroosiota, joka aiheuttaa ajan myötä hampaiden vihlontaa.[9] Vauriota on vaikeaa korjata jälkikäteen. Eroosiota vähentää hampaiden huuhtominen vedellä tai ksylitolitablettien käyttö happaman juoman jälkeen. Hampaita ei kuitenkaan tule harjata vajaaseen tuntiin happamien elintarvikkeiden nauttimisen jälkeen, koska tällöin eroosio tehostuu ja kiille vaurioituu harjatessa.
Hammaskartassa ylempi rivi kuvaa yläleukaluun yhden puoliskon hampaita ja alempi alaleukaluun yhden puoliskon hampaita. Maitohampaissa ensimmäinen luku kertoo etuhampaiden määrän, toinen kulmahampaiden määrän ja kolmas välihampaiden määrän. Pysyvien hampaiden kohdalla ensimmäinen luku kuvaa etuhampaiden määrää, toinen kulmahampaiden määrää, kolmas välihampaiden määrää ja neljäs poskihampaiden määrää. Lehmällä ei ole yläetuhampaita pysyvissä hampaissa tai maitohampaissa.
