| Haltiala | |
|---|---|
| Tomtbacka | |
 Luontopolkua Pitkäkoskella syyskuussa 2021. | |
 Kaupungin kartta, jossa Haltiala korostettuna. Helsingin kaupunginosat | |
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Pohjoinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 354 |
| Pinta-ala | 6,30 km² [1] |
| Väkiluku | 9(31.12.2018) |
| Väestötiheys | 1,4 as./km² |
| Osa-alueet | kuuluuTuomarinkylän kaupunginosaan ja peruspiiriin |
| Postinumero(t) | 00670, 00690 |
| Lähialueet | Tuomarinkartano,Torpparinmäki,Paloheinä,Länsi-Pakila,Maununneva,Hakuninmaa,Kuninkaantammi,Vantaa |
| Infobox OK | |
Haltiala (ruots.Tomtbacka) on laaja viher- ja ulkoilualue jaHelsingin keskuspuiston osaPohjois-Helsingissä,Vantaanjoen eteläpuolella. Haltiala onTuomarinkylän kaupunginosan osa-alue. Haltialassa asuu yhdeksän henkeä (31.12.2018) ja työpaikkoja alueella on 19 (31.12.2017)[1].
Haltialan naapureina ovat etelässäTuomarinkartano,Torpparinmäki,Paloheinä jaLänsi-Pakila. Länsinaapureita ovatMaununneva,Hakuninmaa jaKuninkaantammi. Pohjoisessa Vantaanjoen toisella puolella sijaitsevatVantaanYlästön,Pakkalan jaTammiston kaupunginosat. Joen yli kaupunkeja yhdistää Haltialan kohdalla kaksi kevyen liikenteen siltaa, jotka sijaitsevat Pitkäkosken yläjuoksulla jaHaltialan kotieläintilan eteläpuolella.
Haltiala kuuluu peltoineen, metsineen ja joenvarsimaisemineen pohjoisena osanaHelsingin keskuspuistoon.
Haltiala oli vuosina 1589-99 Henrik Larssonin omistama ratsutila, joka varusti ratsumiehen Ruotsin armeijaan yhdessä Helsingin pormestarina toimineen Erik Sigfridssonin ja Kirkonkylän Johan Markussonin kanssa. Henrik Larsson oli naimisissa aatelisen käskynhaltijan Tönne Olsson Wildemanin tyttären Karinin kanssa. Henrik Larssonin jälkeläiset aateloitiin 1600-luvulla Hammarstiernan ja Creutzhammarin nimillä.[2]
Tila lahjoitettiin vuonna 1652 lääninsihteeri Lars Crantzfeltille. Majoitusmestari Mårten Crantzfeltin leskirouva Juliana Maria Patkull hallitsi tilaa 1700-luvun alussa.[2]
Haltialan ruotsinkielinen nimi Tomtbacka esiintyy vanhoissa asiakirjoissa mm. muodoissa Tomtebackäby (1540), Tomtbackeby (1543), Tomtebacka (1544) ja Tomptbacka (1581). Suomalaisen nimiasun sepittäjä on olettanut, että nimen alkuosana on sanatomte (suomalainen vastinehaltija 'suojelushahmo', 'tonttu'). Ruotsin sana-asutomte on kuitenkin lyhentymä vanhoistatomtegubbe,tomtebisse 'tonttu-ukko' yms. sanoista, joissa määriteosa onrakennustonttia merkitsevä sanatomt. Koska paikannimi Tomtbacka periytyy jo keskiajalta, kantasanana on todennäköisimmin juuritomt eikätomte.lähde? Uudenmaan ruotsin murteesta ja vanhoista karttaselityksistä tunnetaan yhdyssanatomtbacke 'paikka, johon asuintalo on rakennettu ja sen lähin ympäristö', siistomt-sanan synonyymi. Nimipari Haltiala–Tomtbacka vahvistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1946.[3] Vuonna 1959 Haltialasta tuli Tuomarinkylän kaupunginosan osa-alue.[4]
.jpg)
Haltiala-nimellä viitataan usein myös vanhaan maatilaan, jonka rakennuksissa sijaitseeHaltialan kotieläintila. Tilan mailla on neljäluonnonsuojelualuetta:
Haltialan aarnialue on merkittävä linnustoltaan, kasvikunnaltaan ja eläimistöltään. Siellä pesii mm.pikkusieppo sekä lahoamaan jätettyjen puiden ansiosta paljon kolopesijöitä, kutentikkoja japuukiipijöitä. Alueella voi nähdä myös nisäkkäitä, esimerkiksimäyriä,kettuja,jäniksiä jaoravia. Myös tietytlepakkolajit viihtyvät alueella.
Niskalan arboretum on Tuomarinkylän kartanon omistajan Jacob Kavaleffin perustama puulajipuisto. Se on perustettu vuosina 1906–1917.[5]
Haltialan tilalta pääsee myösPitkäkosken jaRuutinkoskenkoski- jalehtoalueelle. Pitkäkoski onVantaanjoen alajuoksun pisin luonnontilainen koski. Perinnemaiseman keskellä sijaitsevaRuutinkoski on monipuolinen luontokohdekosteikkoineen ja lehtoineen. Molemmat lehto- ja koskialueet ovat luonnonsuojelualueita ja luokiteltu linnustoltaan arvoluokkaan I. Alueella kasvaa myös useita harvinaisia kasveja kuten luonnonmuistomerkkinä rauhoitettukynäjalavaryhmä. Molemmat kosket ovat myös merkittäviä koskikalastuspaikkoja pääkaupunkiseudulla.
Haltialan alueen etelälaidalla onPaloheinän ulkoilumaja. Sieltä lähtee monia suosittuja ulkoilureittejä läheiseen maastoon; urista useat ovat valaistuja. Ulkoilua alueella tukee myösPitkäkosken maja Haltialan luoteisnurkassa.
Paloheinän ja Torpparinmäen kyljessä sijaitsevaPaloheinän golfkenttä kuuluu myös Haltialaan.
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |  | |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri | ||
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri | ||