| Halikko | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Salo | |
 |  |
sijainti | |
 Tie Villikkalan lähellä Halikossa. | |
| Sijainti | 60°23′50″N,023°04′40″E |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Salon seutukunta |
| Kihlakunta | Salon kihlakunta |
| Kuntanumero | 073 |
| Hallinnollinen keskus | Halikon kirkonkylä |
| Perustettu | 1200-luvun lopulla(kirkkopitäjä) 1866(kunta-asetus) |
| – emäpitäjä | Uskela |
| Kuntaliitokset | Angelniemi(1967) |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat | Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Pertteli Perniö Suomusjärvi Salo Särkisalo Halikko |
| – syntynyt kunta | Salo |
| Pinta-ala | 381,8 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 357,59 km² |
| – sisävesi | 1,14 km² |
| – meri | 23,07 km² |
| Väkiluku | 9 788 [2] (31.12.2008) |
| –väestötiheys | 27,37 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 18,9 % |
| – 15–64-v. | 65,9 % |
| – yli 64-v. | 15,1 % |
| Infobox OK | |
Halikko onSuomenentinen kunta, joka vuoden 2009 alustatuli osaksiSalon kaupunkia.
Halikon kunta sijaitsiVarsinais-Suomen maakunnassa ja oli ennen kuntaliitosta osaLänsi-Suomen lääniä, aiemminTurun ja Porin lääniä. Itsenäinen Halikko sijaitsi hyvien tie- ja rautatieyhteyksien varrella, joiden ansiosta se oli kasvava ja nopeasti teollistuva maatalouspitäjä kuntaliitokseen tultaessa.[4] Halikon ammatissa toimivasta väestöstä noin puolet sai elantonsa palvelualoilta, runsas kolmannes teollisuudesta ja kymmenesosa maataloudesta.[5] Ennen kuntaliitosta Halikon naapurikunnat olivatKemiö,Kuusjoki,Marttila,Paimio,Perniö,Salo jaSauvo. Vuodesta 1967 Halikkoon kuului siitä vuonna 1916 itsenäistynytAngelniemen kunta.
Vuodesta 2009 likimain entisen Halikon kunnan alueella toimii Salon kaupunginhallituksen alaisuudessa Turuntien aluetoimikunta linkkinä Salon kaupungin hallintoon.[6][7]
Nimen Halikko uskotaan juontuvan germaanisesta etunimestä Halicho tai Halik.[8] Nimen toinen mahdollinen alkuperä tulee muinaisesta suomalaisesta jumalasta Hallista, jonka sanottiin asuvan korkeilla vuorilla. Halikossa on lukuisia korkeita mäkiä, joten nykyinen nimi on voinut muodostua sanasta Halliko.[9] Nimi on todennäköisesti alueelle muuttaneidengermaanien antama. Ensimmäinen mahdollinen viittaus Halikkoon vuodelta1313, jolloin mainitaan suomalainen paikka Halki. Ensimmäinen kiistaton viittaus Halikkoon on vuodelta1330.[10]
Halikko asutettiin hyvin varhain.Suomusjärven kulttuurin asuinpaikkoja on löydetty muun muassaMärynummelta ja myöhäisempiä löytöjäHajalasta.[12] Merenpinnan laskiessa Halikosta tuli rautakaudella tärkeä kauppa- ja kohtaamispaikka. Aikoinaan muun muassaviikingit purjehtivat Halikon silloiselle rannikolle nykyisenRikalanmäen paikkeille käymään kauppaa. Tämän puolesta puhuvat lukuisat arkeologiset löydöt jarautakautinenkalmisto Rikalanmäellä.[13]
Vieläristiretkiaikana Rikala oli merkittävä valtakeskittymä Halikonlahden suulla. Rikalasta, joka oli todennäköisesti alun perinhämäläisten kauppapaikka, kehittyi Halikon ensimmäinen pitäjä, josta Halikko lähti vähitellen kehittymään.[14] Kristinusko vakiintui pakanallisten hämäläisten kauppa-alueella hitaasti, ja niinpä alueen kirkollinen hallinto keskittyi naapuripitäjäänUskelaan.[15] Perimätiedon mukaantoinen ristiretki Suomeen olisi tehty Halikon Rikalan kautta, jossaBirger-jaarli nousi maihin.[16]
Halikko irtautui Uskelasta todennäköisesti jo 1200-luvun lopulla, ja ensimmäisen kerran Halikonkirkkopitäjä mainitaan asiakirjoissa vuonna1313.[17] Halikkoon perustettiin 1300-luvulla myös kartanoita, joista ensimmäinen oliJoensuun kartano. Sitä seurasivatVuorentaan jaWiurilan kartanot. Ruotsin kuningas läänitti maitaan aatelisille, ja kartanot omistivat valtavia alueita Varsinais-Suomen rannikolta, suurimpana Joensuun kartano. Alueen merkittävin aatelissuku oliHorn af Åminne, jota seurasi myöhemmin 1700-luvun lopussaArmfelt-suku.[18] Halikon merkityksestä kertoo se, että se muodostioman kihlakunnan.
Uudisasutus alkoi levitä Halikossa, kuten muuallakin Suomea, 1300–1500-luvuilla. Vanhimmat asutukset sijaitsivatHalikonjoen jaPurilanjoen ympäristössä. Ruotsalaisasutusta tuli verokirjojen mukaan 1300-luvulla, jolloin perustettiin uusia ruotsalaisen vero-oikeuden kyliä Länsi- ja Pohjois-Halikkoon. Suomalainen uudisasutus levisi uusille alueille Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Halikkoon vanhoista kylistä sekä Sauvosta ja Paimiosta.[19]
Isovihan aikana halikkolaiset eivät kärsineet suuresti. Edes kirkonkelloja ei varastettu, vaikka niiden vieminen oli yleistä. Pienimuotoisen ryöstelyn ja vahingonteon lisäksi venäläisten aiheuttamista vahingoista suurimmiksi jäivätHäntälän nimismiestalon ryöstö, siellä olleen vankilan hävittäminen ja muutamien ihmisten pakkosiirto Venäjälle. Isovihan merkittävin muutos kuntalaisten arkielämään oli papiston pakeneminen Ruotsiin, jonka takia koko kunta jäi ilman kirkon toimituksia neljäksi kuukaudeksi, kunnes Halikkoon saatiin sijaispappiUrjalasta.[9]
1800-luvun puolivälissä alkoi paikallishallinnon kokonaisvaltainen uudistus, sillä kirkolliset ja maalliset asiat haluttiin erottaa toisistaan. Vuonna 1865 annettiin Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta maalla. Näin alkoi Halikossa 143 vuotta kestänyt oman kunnallishallinnon aika. Halikossa uudistus toteutettiin nopeasti ilman laajoja erimielisyyksiä, ensimmäisten joukossa Suomessa. Ensimmäinen luottamushenkilöiden vaali oli 30. joulukuuta 1866. Kuntakokouksen esimieheksi valittiin Wiurilan kreiviAugust Armfelt.[17]
Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikkaVartsala oli voimakastapunakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun, kun kartanonomistajat pakenivat kunnasta. Ainoita veritekoja olivat Joensuun kartanon tilanhoitajan August Canthin murha Vaskiolla ja Perniön meijerin juustomestarin Oskari Kankareen murha Asemanseudulla. Valkoisten lähestyessä Halikkoa punaiset pakenivat Uskelan kautta itään. Vetäytyessään he räjäyttivätHalikon rautatiesillan. Sodan jälkeenMärynummella teloitettiin 50 ihmistä, joukossa myös ulkopaikkakuntalaisia.[20]
Halikon kirkonkylästä ei muodostunut omaa kyläänsä, ja se oli vielä ennentoista maailmansotaa pieni, vain muutaman talon kulmakunta. Kirkko sijaitsi Joensuun maiden ympäristössä, eikä sen ympärille siksi muodostunut suurta asutuskeskittymää, ja kylät muodostuivat hieman kauemmas. Kirkonkylässä oli vain kunnantalo ja pari kauppaa. Muut palvelut kuntalaiset saivat läheisestä Salon kauppalasta tai kunnan silloisesta suurimmasta kylästä Hajalasta.Toisen maailmansodan jälkeen Joensuun maille kirkon läheisyyteen rakennettiin paljon talojaKarjalan evakoille, ja niistä kehittyi myöhemmin Halikon nykyinen keskusta, joka kasvoi nopeasti kiinni lähikyliin. Kirkonkylää on jatkuvasti rakennettu 1950-luvusta lähtien, ja keskustassa on enää vähän rintamamiestaloja jäljellä.[21]
1900-luvulla Halikon rajoissa tapahtui suuria muutoksia: vuonna 1916 entinenAngelniemen kappeliseurakunta erotettiin omaksi kunnakseen.[22]Vaskiolla oli vireillä omaksi kunnaksi irtaantuminen, ja Vaskion seurakunta perustettiin hetkellisesti 1929.[23] Valtioneuvosto vastusti kuitenkin irtautumista, ja Vaskio pysyi osana Halikkoa. Vuonna 1932 Halikko joutui luovuttamaan maa-alueitaSalon kauppalalle, ja vuonna 1967 Angelniemen kunta liitettiin takaisin Halikkoon.[17]
Halikon kunta lakkautettiin jayhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinenSalon kaupunki, Halikon kunta,Kuusjoen kunta,Perttelin kunta,Muurlan kunta,Perniön kunta, Särkisalon kunta,Kiskon kunta,Kiikalan kunta jaSuomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöön nimen Salo ja nimityksen kaupunki.[24]
Halikon pinta-ala ennen kuntaliitosta oli noin 381 neliökilometriä, josta vettä oli noin 25 neliökilometriä.[25] Halikon ainoa järvi oli Hajalassa sijaitsevaKankareenjärvi, joka on alaltaan 11 hehtaaria.[26] Halikkoon kuuluu yhteensä yhdeksän saarta, joista neljä kuului Angelniemeen. Angelniemen kuntaliitoksen jälkeen Halikkoon kuului myösKemiön saaren pohjoisosa. Lännessä kuntaa rajasiPaimio, pohjoisessaMarttila, idässäKuusjoki jaSalo, etelässäKemiö ja lounaassaSauvo. Kunnalla oli myös yhteistä vesirajaaPerniön kanssa.
Halikko sijaitseeHalikonlahden suulla, joka onancylus- jalitorinakausina syntyneidenlaaksosavikkojen aluetta. Savikot soveltuvat hyvinmaanviljelykseen. Laajat peltomaisemat ympäröivät korkeita metsien peittämiä mäkiä jaharjuja, joista monet ovat olleetlinnavuoria. Kallioperä Halikossa on pääasiassagraniittia.[27] Vaihtelua luontoon tuovat paikoittaisetlehdot ja jokivarsienperinnebiotoopit.[28] Varsinais-Suomelle tyypillisesti kunnan alueella joet ja purot virtaavat syvissä laaksomaisissa uomissaan.[5] Pitkään asutus keskittyi pääasiallisesti mäille, mutta sittemmin myös vanhalle peltoalalle on rakennettu.[28]
Merkittäviä asutuskeskuksia ovatHalikon kirkonkylä,Asemanseutu,Märynummi,Vaskio,Hajala jaKokkila, joihin kunnallispalvelut ovat rajoittuneet.[29] Halikon korkein kohta on kunnan itäosassa oleva 121,5 metriä korkea Kivikujannummi.[30]
Halikonjokilaakso kuuluuvaltakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin.[31] Halikossa on myösvaltakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joihin lasketaan Angelniemen ja Halikon kirkonseudut,Joensuun,Vuorentaan jaViurilan kartanot jakuninkaantie.[32]tarvitaan parempi lähde
Halikon pohjoisosa,Vaskio, on maantieteellisesti erillinen alue. Tiheät metsät ja laajat suoalueet erottavat Vaskion yhdessä Märynummen harjun kanssa muusta Halikosta. Maaperä on muusta kunnasta poiketen pääasiassamoreenia, ja Vaskion alueella metsät ovat enimmäkseen vainhavumetsiä ja istutettuja lehtimetsäkkeitä. Muualla Halikossa kasvaasekametsää. Vaskio muistuttaakin maantieteellisesti naapurikunta Marttilaa enemmän kuin Halikkoa.[27] Alue on laakeaa tasaista peltomaata, jota rikkovat joet ja niistä haarautuvat lukuisat purot, jotka virtaavat syvissä uomissa. Kasvillisuus näissä uomissa ja notkoissa on monipuolista, mutta monin paikoin niiden perinnebiotoopit ovat häviämässälaidunnuksen vähentymisestä johtuvan umpeenkasvamisen vuoksi.[8]
Vaskion länsireunaa Paimion rajalla sanotaan Kumioksi.[33] Alue on maantieteellisesti samankaltaista kuin muukin Vaskio. Kumion läpi virtaa Vaskionjokeen laskeva vähävesinen puro, Kumionoja, joka saa alkunsa Paimiossa.[8] Kumionojasta haarautuu useita muita puroja, joista suurin on Tapiolanoja. Kumionmaan asutuskeskittymät ovatSahan kylään kuuluva Kumio,Noukkilaan kuuluva Tapiola jaKytöön kuuluva Mustasuo. Koko alue on kuitenkinhaja-asutusaluetta.[34][35]
Vaskion asutus myötäilee alueen jokia ja puroja. Alueen keskus sijaitsee Kuusjoen ja Vaskionjoen yhtymäkohdan pohjoispuolella.[35]
Meri-Halikolla tarkoitetaan Etelä-Halikkoa. Siihen kuului entisen Angelniemen kunnan alue ja Vartsalan ympäristö.[36] Halikosta tuli osittain saaristokunta, kun Angelniemi liitettiin 1967 siihen takaisin. Samalla siihen liitettiin pienen mannerosan lisäksi Kemiön saaren pohjoispääty ja neljä saarta. Angelniemen alueella on paljon kallioisia ja jyrkkäreunaisia mäkiä,[5] eikä se ole siksi niin tehokkaasti viljeltyä kuin muu Halikko. Sen sijaan mäkien loivilla rinteillä kasvatetaan paljonomenaa, etenkin Kemiön puolella. Etelään päin, lähemmäs Kemiönsaaren kuntaa, mentäessä viljelyala alkaa jälleen kasvaa.
Kaikki Halikon yhdeksän saarta ovat kallioisia. Saaret ovat kesämökkikäytössä, mutta kolmella suurimmalla –Vartsalansaarella,Luotsisaarella jaAngelansaarella – on myös vakituista asutusta ja Vartsalassa jopa maanviljelyä.[37] Angelansaareen on siltayhteys Kemiön saaren kautta, ja Vartsalansaareen on epäsäännöllinen lauttayhteys.
Angelniemen alueella ovat palvelut vähentyneet, ja etenkin Kemiönsaaren puoleiset osat ovat siirtyneet pääasiassa mökkeilykäyttöön. Alueen keskus on vanha Angelniemen kunnan keskusta Kokkila.[36]
Halikkoa halkooViurilanlahteen laskevaHalikonjoki, joka alkaa VaskiollaVaskionjoen jaKuusjoen yhdistyessä. Halikonjoki virtaalohkovajoamassa, jonka vuoksi syvä Halikonjoenlaakso on alueella ainutlaatuinen.[8] Halikonjoki oli muinoin merkittävä purjehdusväylä, muttamaankohoamisen vuoksi sekä joki että lahti ovat liian matalia laivoille.[34]
Halikonlahti on hyvin rikkonainen vesialue. Lahdelle ovat tyypillisiä kapeat, saarten ja mantereen väliset salmet, minkä vuoksi lahden vesi vaihtuu verkkaisesti ja onrehevöitynyttä. Kemiön saaren molemmin puolen on vain kapeat salmet, jotka yhdistävät HalikonlahdenSuomenlahteen. Lahden pohjoisosassa oleva Viurilanlahti on Halikon- jaUskelanjokien yhteistä suistoaluetta ja tärkeä vesilintujen pesimäpaikka.[38]
Kankareenjärvi sijaitsee syrjässä Hajalan lähistöllä. Järven pohjoispuoli on soinen, ja siitä on hankala erottaa järven ja suon rajaa. Eteläpuolelta järven ranta on mäntymetsäistä. Järven rannalla on kesämökkejä ja yleinen uimaranta. Vettä järveen tulee lukuisista soisista puroista ja ojista. Järven lasku-uoma on verkkaisesti virtailevaPurilanjoki, joka laskee HalikonlahteenVartsalassa.[26]
Halikossa on lukuisia pieniksi puroiksi kutistuneita jokia, joista Salaisissa alkunsa saava Salitunoja yltyy vielä ajoittain vuolaaksi. Salitunoja yhdistyyMeriniityssäSalonjokeen.
Halikko jaettiinisossajaossa 111kylään, joista 21 sijaitsi Angelniemessä. Kyläjaossa on tehty myöhemmin pieniä muutoksia.[34] Isonjaon aikaan Halikko on ollut varsin erinäköinen kuin nykyään. Suurimpia asutuskeskittymiä olivat tuolloin suuret maatilat tai niin sanotut kylätontit, muutaman maatilan yhteiset alueetsarkapeltojen keskellä. Kyläjako muodostettiinkin näiden vanhojen kylien sekä niiden maiden jajakokuntien perusteella. Tämän vuoksi monen kylän alue on repaleisena eri puolin Halikkoa. Monet historialliset kylät, kuten Salontaka, Kyneppälahti tai Jokisato olivat siirtyneet näille tiloille tai autioituneet, minkä takia niille ei jaettu kyläalueita. Näitä niin sanottuja autiopyölejä tunnettiin 16.[39]
Isojaon myötä monin paikoin perinteinen kylärakenne rikkoutui talonpoikien siirrettyä tilansa yhteiseltä kylätontilta omien peltojensa keskelle.[40] Selvää kylärajausta rikkoivat entisestäänuusjaot jateollistuminen, joiden myötä valtiolliset ja kunnalliset rakennustyöt ja kaavoitukset kasvattivat alueita yhteen samalla kun jotkut kylät jäivät muutaman harvan talon syrjäaluiksi.[41] Kuntalaiset tuntevatkin nykyään asuinalueensa pikemminkintaajaman kuin kylänsä mukaan.
Ahtmaa (Kaxunge),Angela,Asila,Esselpää,Isokylä,Kanamäki,Karviainen,Kokkila,Marttila,Meri-Seppälä,Myllyperä,Paatelmaa (Båtsholm),Peksala,Päärnäspää,Pöylä (Böylä),Sapalahti (Kallmusnäs),Tammenpää,Topjoki,Torkkila,Tuiskula,Valttila[34]
Urheilun saralla Halikko tunnetaan parhaitenHalikko-viestistä, joka on Suomen toiseksi suurin viestisuunnistuskilpailu.[42] Salon Seudun avantouimarit järjestää Halikossa vuosittain Kokkilan kisat -avantouintikilpailut.[43] Kokkilassa järjestetään myös vuosittainkirkkovenekilpailut Halikko-soutu.[44]
Halikko pyrkii tasapuolisesti kehittämään liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.Pururadat sijaitsevat asemanseudulla, Märynummella, Hajalassa ja kirkonkylässä. Ainoa täysmittainenurheilukenttä sijaitsee asemanseudulla, mutta uusi on suunnitteilla kirkonkylälle. Koulukeskuksen yhteydessä on myös pieni urheilukenttä sekä yleisettennis-,beachvolley- jakoripallokentät.
Pieniä urheilukenttiä on eri puolilla Halikkoa, ja niissä on vaihtelevasti mahdollisuuksia harrastaa erilaisia pallopelejä. Koulujen yhteydessä on varattavissa olevia liikuntasaleja. Koulukeskuksen yhteydessä on urheiluhalli kuntosaleineen.Wiurilan kartanon läheisyydessä onratsastustallit ja Wiurilangolfkenttä.[45]
Halikossa on vuosien mittaan ollut lukuisia eri lajin urheiluseuroja, mutta tällä hetkellä elinvoimaisina kunnan nimeä kantavat ampumajuoksu- ja lentopalloseura Halikon Hakoniskat, sulkapalloseuraHalikon Sulkis, suunnistusseuraAngelniemen Ankkuri, salibandyseura Halikon Hurjat ja jalkapalloseura FC Halikko.[46][47][48][49]
Halikossa on neljä yleistä uimapaikkaa: Kokkilassa merenrannalla, Kankareenjärvellä, Märynummen uimakuopilla ja Hajalan Myllytyryssä.[50] Luonto on muutenkin lähellä, ja kunta on tehnyt lukuisia kävelyreittejä suojelluille alueille esimerkiksi Halikonjoenlaaksoon ja Vaisakon lehtoon.
Halikon ala-koulut on sijoitettu merkittävimpiin taajamiin.[51]
Kunnan ainoa yläkouluArmfeltin koulu ja ainoa toisen asteen oppilaitosHalikon lukio sijaitsevat keskustassa.
Koulutus Halikon alueella oli pitkään seurakunnan järjestämänkiertokoulun varassa. Vuonna 1870 Halikko oli jaettu kymmeneen kiertokoulupiiriin, joissa opettaja oli läsnä neljä viikkoa kerrallaan. Lisäksi Angelniemen kappeliseurakunnan alueella oli neljä kiertokoulupiiriä. Kiertokoulu loppui Angelniemellä vuonna 1922 ja Halikossa 1924.[52]
Ensimmäiset kunnallisetkansakoulut Halikossa olivat Prestkullan tyttökoulu jaKihisten poikakoulu, jotka perustettiin vuonna 1871. Angelniemelle perustettiinKokkilan koulu 1884 ja saaren puolelle syntyi yksityinenSapalahden kansakoulu samana vuonna. Uudet kansakoulut valmistuivatKuttilaan 1895,Ruskaan 1897 jaPaavolaan 1900.Piirijakoasetuksen aikaan 20 % kunnan lapsista kävi koulua. Asetuksen myötä kunta jaettiin koulupiireihin, mitä varten piti perustaa lisää kouluja. Vuoteen 1910 mennessä Halikkoon ja Angelniemelle oli perustettuTorkkilan,Peksalan,Nummen,Saarimäen jaKumion koulut, Prestkullan korvannutPajulan koulu, sekä väliaikainen kouluVartsalaan.[53]
Angelniemen koulut jäivät uuden Angelniemen kunnan alueelle 1916 ja Pajulan koulu alueluovutuksessa Salon kauppalan alueelle 1932. Kunta perusti vielä koulut Vartsalaan 1921,Vaskion Mäelle 1922,Sampaalle 1924,Heinäsuolle 1929,Salaisiin 1933 jaMustamäelle 1951.[54] Halikossa ei saatu sopua keskikoulun perustamisesta, niinpä vuonna 1963 kirkonkylällä aloitti yksityinenHalikon yhteiskoulu. Koulusta tuli kunnallinen keskikoulu vuonna 1968. Halikon lukio perustettiin 1973.[55][56]
Oppilasmäärän väheneminen ja peruskoulu-uudistus muovasivat Halikon koulukenttää 1970-luvulla. Ruskan, Paavolan, Heinäsuon, Sampaan, Salaisten ja Kumion koulut lakkautettiin. Keskikoulusta tuli Halikon yläaste ja Kihisten alakoulu siirrettiin sen viereen. Samalla koulun nimeksi tuli Kärävuoren koulu.[57] Koulujen nimiä on sittemmin muuteltu. Vuonna 1994 Vartsalan ja Angelniemen koulut yhdistettiin Meri-Halikon kouluksi ja 2008 Kuttilan ja Mäen koulut Vaskion kouluksi.[58][59]
Angelniemellä toimi Peksalan ruotsinkielinen maanviljelyskoulu vuosina 1894–1924.[60]
Terveydenhuolto rajoittuu HalikossaHalikon terveysasemaan, jossa toimii päivystyksen lisäksi hammaslääkäri. Salon keskustaajamassa sijaitseekaupungin pääterveysasema, jossa on vuodeosasto ja kattavammat terveyspalvelut.[61]
Märynummella toimiiHalikon psykiatrinen sairaala, jossa tarjotaan suljettua ja avolaitoshoitoa Salon seudun psykiatrisille potilaille.[62]
Halikon läpi kulkeevaltatie 1, johon on liittymätHajalassa jaTavolassa. Keskustassa on tunnin välein kulkevan Helsinki–Turku-pikavuoron linja-autopysäkki. Paikallisliikenne on hankittuVainion Liikenteeltä, jonka vuorot kulkevat syrjäisimmistä kylistä vain muutaman kerran päivässä. Sen sijaan Salon ja Halikon välillä linja-autot kulkevat päivisin tunnin välein.[63]
Rantarata kulkee Halikon läpi, mutta lähin asema onSalossa. Halikossa on kolme rautatietunnelia: Halikon vanha rautatietunneli, Halikon uusi rautatietunneli ja Pepallonmäen tunneli.[64].
Halikossa on useita historiallisia nähtävyyksiä:Rikalan rautakautinen kalmisto, keskiaikainenHalikon kirkko sekä monet kartanot, kutenJoensuun kartano,Wiurilan kartano,Vuorentaan kartano jaTammenpään kartano.[4] Muita vanhoja rakennuksia ovat Halikon museo, joka oli alun perin nälkävuosien viljavarasto, entinen kunnantalo Franssintalo,Halikon pappilat jaAngelniemen kirkko. HistoriallinenKuninkaantie kulkee Halikon läpi, ja sen varrella Hajalassa sijaitsee 1700-luvulta peräisin oleva Trömperin kestikievari. Wiurilan kartanon läheisyydessä sijaitsee vanha tuulimylly ja Kreivinmäen ulkoilmamuseo.
Halikon luonto on itsessään nähtävyys: ainutlaatuinen Halikonjokilaakso, suojeltu Vaisakon lehto ja Somerojan uhrilähde ovat suosittuja patikointireittejä paikallistenkin keskuudessa. Myös kaunisHalikonlahti tuo etenkin kesällä matkailijoita ja mökkeilijöitä. Halikon peltomaisemat ja jyrkkäreunaiset kalliomäet ovat tyypillistä varsinaissuomalaista kulttuurimaisemaa.[25]
Uudempia rakennelmia ovat 1900-luvun alussa rakennettuVaskion kirkko ja erikoisesti linnan näköiseksi rakennettuHalikon vesitorni,[4] joka näkyy Kärävuoren päältä kauas. Kesäisin Rikalanmäellä jaVaskiolla toimii kesäteatteri.
Halikon kunnanvaltuustossa oli 35 paikkaa, joista viimeinen valtuusto jakautui seuraavasti:[66]
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | |||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | |||||||
| Kesk. | SDP | Kok. | SKDL Vas. | SKL KD | Vihr. | Pro Halikko | Muut | ||
| 1976 | 9 | 8 | 6 | 3 | 0 | – | – | 1a | 79,9 % |
| 1980 | 9 | 9 | 7 | 2 | 0 | – | – | 0 | 81,0 % |
| 1984 | 11 | 9 | 7 | 2 | 1 | – | – | 5b | 79,3 % |
| 1988 | 9 | 10 | 8 | 1 | 1 | – | – | 1a, 5b | 76,7 % |
| 1992 | 9 | 10 | 6 | 1 | 1 | 3 | – | 5b | 75,3 % |
| 1996 | 9 | 8 | 8 | 1 | 1 | 2 | 5 | 1c | 66,2 % |
| 2000 | 9 | 8 | 10 | 1 | 1 | 1 | 5 | 0 | 60,9 % |
| 2004 | 10 | 9 | 9 | 1 | 1 | 2 | 3 | 0 | 61,0 % |
| aLiberaalinen kansanpuolue bSuomen Maaseudun Puolue cVapaan Suomen Liitto | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus[67][68] | |||||||||
Halikon kunnalla oli viisi lautakuntaa.[69]
|
|
Halikolla oli viisi ystävyyskuntaa.[70]
Halikossa oli vuonna 2003 tarjolla 2 722 työpaikkaa. Paikkojen määrä on hieman kasvanut, ja työttömyysaste kunnassa on 6,7 prosenttia (2006).[25] Vähäinen paikkojen määrä suhteutettuna asukaslukuun selittyy sillä, että valtaosa kunnan asukkaista käy töissä naapurikunnissa, pääasiassaSalossa. Kunnan talous on ollut alijäämäinen jo useita vuosia peräkkäin, pääasiassa valtavien investointien takia. Halikko yhdistyi kahdeksan muun kunnan kanssa uudeksi Salon kaupungiksi vuonna 2009, vaikka kunta ilmoitti talouden kohentuneen ja olevan tasapainossa.[25]
Valtavat investoinnit ovat osa Halikon viisivuotissuunnitelmaa, jossa saneerataan ja laajennetaan Halikon peruspalveluja ja sen vaatimia tiloja, kuten vanhustenhoidon, terveyspalveluiden ja koulujen osalla. Suurista menoista huolimatta kunnan veroprosentti on valtakunnan keskitasoa 18,5 prosenttia.[25]
Halikon nopean teollistumisen huomaa muun muassa siitä, että vielä kirkonkylässä harjoitetaan maanviljelyä. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Halikko ei ole joutunut kehittämään teollisuusalueita. E18-moottoritie ja Salon läheisyys ovat helpottaneet kuntalaisten työskentelyä muilla paikkakunnilla. Kunnan teollisuus keskittyy110-tien varrelleHirvikallioon niin sanotulle Riikin teollisuusalueelle ja Iilikenmäen reunalle. Teollisuusalueen suurin työllistäjä on HalikkoWorks (ent.Rautaruukin tehdas).[71]
Halikon nimikkolajit ovatvimpa,neitoperhonen,ukonsieni,pähkinähakki,rusakko ja vaakunassakin kuvattutammi.[5] Halikkolainen perinneruoka on "uunsallatti" elisianliha-perunaviipalelaatikko, jossa voidaan käyttää myössilakkaa. Se äänestettiin 1980-luvulla Halikonpitäjäruoaksi.[72][65] Halikon oma murre on katoamassa. Se kuuluulounaismurteisiin.[73]
KansanrunostaElinan surma on versio joka sijoittuu Halikon seudulle. Paikallisen version mukaanKlaus Lydekenpoika Djäkn poltti vaimonsa ja lapsensa. Hänen tyttärensä Cecilia oli naimisissaHenrik Olavinpoika Hornin kanssa, ja isänsä syntien sovitukseksi Cecilia sai Henrikin rakentamaan Halikon,Perttelin jaSalon kirkot. Myöhemmin tarina on saanut toisen version, jossa Uskelan Kärkän tilan herra "Huurni", joka joutui syntiensä vuoksi rakentamaan nämä kolme kirkkoa ja konttaamaan niiden välin. Tarinan mukaan hän kuitenkin menehtyi matkalla.[74]
Halikkolaisessa kansanperinteessä tunnetaan tarina Vellon kartanosta, joka sijaitsiKumiossa. Vellon kartanonherra oli erittäin rikas ja eräänä päivänä hän ylpeyksissään heitti sormuksen Halikon sillalta jokeen todeten, että yhtä todennäköisesti sormus enää löytyy kuin hän menettäisiä omaisuutensa. Pian kalastaja onki hauen, jonka sisällä oli kyseinen sormus, eikä mennyt kauaa kun kartano paloi ja isäntä köyhtyi. Vellon kartanon olemassaolosta ei ole todisteita.[75]
Halikosta on olemassa sanonta: "Halikon kautta Ruotsiin", jonka arvellaan perustuvantalonpoikaispurjehdukseen, joka suuntautui HalikonlahdeltaTukholmaan jo keskiajalla. Lisäksi lahden rannoilla sijainneilla kartanoilla ja rälssitiloilla oli omia laivoja ja verovapaus Tukholman satamassa. Isoviha katkaisi purjehduksen ja 1800-luvun kehitys päätti sen kokonaan.[76] Toinen paikallinen sanonta kuuluu: "Myöhäss on niinku Ankelniemen posti". Sanonta viittaa pitäjän postijärjestelyihin. Alueen posteljoonilla oli nimittäin tapana aloittaa päivä jakamalla eilisen posti.[77]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaHalikkoWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
