Haaksirikko tarkoittaalaivan tai muun aluksen tapaturmaista vaurioitumista, uppoamista tai tuhoutumista navigointivirheen, karilleajon, konevian, sään, yhteentörmäyksen tai muun ulkoisen syyn vuoksi. Haaksirikoista aiheutuvat aineelliset vahingot saattavat olla mittavia, mikäli alus vaurioituu korjauskelvottomaksi tai uppoaa siten, ettei alus tai sen lasti ole nostettavissa perinteisin pelastusmenetelmin. Haaksirikon yhteydessä vaarana on usein ihmishenkien menetys. Haaksirikoista on aluksen päällikön annettavameriselitys viranomaisille.
Suomessa tapahtuvat sekä suomalaisia aluksia vieraiden valtioiden aluevesillä tai kansainvälisillä vesialueilla kohtaavat haaksirikot ja vaurioitumiset sekä vaaratilanteet tutkiiOnnettomuustutkintakeskus. Mikäli kyseessä on vieraan valtion lipun alla purjehtiva alus, tai haaksirikko tapahtuu vieraan valtion aluevesillä, Onnettomuustutkintakeskus tutkii tapahtuman yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa.
Yhteishaveri eli yhteinen haveri tarkoittaa tietoista taloudellista uhrausta suuremman kokonaisuuden pelastamiseksi. Sellainen tilanne voi synty kun osa lastista joudutaan heittämään mereen, jotta muu lasti, rahti ja alus pelastuisivat.[1]
Haaksi on vanha, suomalais-ugrilaisissa kielissä omaperäinen sana laivalle. Eräissä sukukielissä sen vastineet merkitsevät ruukkua tai astiaa. Haaksirikko tarkoittaa siishaahden eli aluksen rikkoutumista.lähde?Nykysuomen sanakirja kertoo sanaahaaksi merkityksessä alus, laiva, pursi, vene käytettävän varsinkin runokielessä.[2]
Haveri on lainaa ruotsin haaksirikkoa tarkoittavasta sanastahaveri.lähde?Nykysuomen sanakirjan mukaanhaveri on merivahinko, jota teos pitää haveria parempana ilmauksena. Kuvakielessä onnettomuus, vahinko.[3]Sanahaaveri onNykysuomen sanakirjan mukaan arkityylinen ilmaus sanalle haaksirikko. Kuvakielessä onnettomuudesta.[4]
