| Haaga | |
|---|---|
| Haga | |
 Kaupungin kartta, jossa Haaga korostettuna. Helsingin kaupunginosat | |
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 29 |
| Pinta-ala | 5,32[1] km² |
| Väkiluku | 27 761()[2] |
| Väestötiheys | 5218 as./km² |
| Osa-alueet | Etelä-Haaga,Kivihaka,Pohjois-Haaga,Lassila,Pikku Huopalahti (osittain) |
| Postinumero(t) | 00300 (Pikku Huopalahden pohjoisosa), 00310 (Kivihaka), 00320 (Etelä-Haaga), 00350 (Vihdintien länsipuolinen osa Haagan liikenneympyrän eteläpuolella), 00400 (Pohjois-Haaga), 00440 (Lassila) |
| Lähialueet | Ruskeasuo,Niemenmäki,Munkkivuori,Pitäjänmäen yritysalue,Marttila,Reimarla,Konala,Kannelmäki,Maununneva,Pirkkola,Maunulanpuisto,Pohjois-Pasila,Länsi-Pasila |
| Infobox OK | |
Haaga (ruots.Haga) onLänsi-Helsingissä sijaitsevaHelsingin29. kaupunginosa, joka muodostaa myös omanperuspiirinsä. Haaga jakautuu edelleen neljään osa-alueeseen, jotka ovatEtelä-Haaga,Pohjois-Haaga,Kivihaka jaLassila. Lisäksi pohjoisin osaPikku Huopalahdesta kuuluu Haagan kaupunginosaan, mutta vuodesta 2013 lähtien ei enää Haagan peruspiiriin.[3] Yhteensä alueella on asukkaita noin 26 000 ja työpaikkoja 10 200.[1]
Haagan alue käsitti aikanaan valtaosan entisestä Pikku-Huopalahden kylästäHelsingin pitäjässä.Helsinki–Turku-rautatien säännöllinen liikenne käynnistyi vuonna 1903, jolloin avattiin myös Etelä-Haagaan sijoittuvaHuopalahden seisake. MaanomistajaM. G. Stenius alkoi suunnitella seisakkeen ympärille huvilayhdyskuntaa, josta tuli vuonna 1906 Haagantaajaväkinen yhdyskunta.[4][5] Nimen esikuvana ovat todennäköisesti olleetHagan linna japuistoTukholman liepeillä ja se tuli alueen nimenä käyttöön huvilayhdyskunnan syntyessä; suomenkielinen muoto on ollut käytössä 1910-luvulta lähtien.[6]
Vuonna 1920 Haaga siirtyi Helsingin maalaiskunnasta erotettuun uuteenHuopalahden kuntaan ja rautatieseisakkeen ympäristöstä tuli kunnan lyhytikäinen keskus.[7] Vuonna 1923 Haaga erotettiin omaksikauppalakseen. Kauppalan väkiluku vaihteli sen olemassaolonsa aikana noin 2 500–3 300 hengen välillä, ja sen väestön tulot olivat vain noin puolet helsinkiläisten verotettavista tuloista. Kauppalan aikana asutusta oli lähinnä Etelä-Haagan alueella; tuolloin Pohjois-Haagan alueella sijaitsi Pohjoismaiden suurimpiin kuulunutampumarata. Kauppala liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946suuressa alueliitoksessa. Tämän jälkeen kerrostalorakentaminen alkoi välittömästi sekä Etelä- että Pohjois-Haagassa, joista jälkimmäinen on Helsingin vanhimpialähiöitä. Etelä- ja Pohjois-Haagan kerrostalorakentaminen jatkui vilkkaana aina 1960-luvulle. Kivihaka rakennettiin 1960-luvulla ja LassilaVantaankosken radan käyttöönoton myötä 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.[5]
Haagan kaupunginosa muodostaa yhden peruspiirin, joka jakautuu neljään osa-alueeseen seuraavan taulukon mukaisesti. Asukasluvut ovat 31.12.2011 ja 31.12.2021 mukaiset.
| Alue[8] | Maapinta-ala (km²)[5] | Asukasluku 2011[8] | Asukasluku 2021[8] | Asukastiheys 2021 (as./km²) | Postinumero[9] |
|---|---|---|---|---|---|
| Etelä-Haaga (291) | 2,28 | 12 385 | 12 681 | 5 562 | 00300, 00320, 00350 |
| Kivihaka (292) | 0,51 | 852 | 859 | 1 684 | 00310 |
| Pohjois-Haaga (293) | 1,54 | 9 333 | 9 439 | 6 129 | 00400 |
| Lassila (294) | 1,20 | 4 236 | 4 633 | 3 861 | 00440 |
| Haaga yhteensä | 5,53 | 26 806 | 27 612 | 4 993 |
Haagan kaupunginosa rajoittuu lännessäVihdintiehen, etelässäMunkkiniemestä erottavaan puistokaistaleeseen ja pohjoisessaKehä I:een. Idässä alue rajoittuu suurimmaksi osaksiHämeenlinnanväylään, lukuun ottamatta Hämeenlinnanväylän itäpuolelle sijoittuvaa Kivihaan osa-aluetta. Puistokaistaleet erottavat Pohjois-Haagan Etelä-Haagasta ja Lassilasta; etelässä Pohjois- ja Etelä-Haagan raja kulkee myös Metsäläntietä pitkin.[5]
Etelä- ja Pohjois-Haagan rajalla sijaitsee yleisölle avoinHaagan Alppiruusupuisto, joka toimii myös yliopiston kasvinjalostuksen koealueena.
Haaga jakaantuu neljään varsin erilaiseen osaan. Puistomaista Etelä-Haagaa luonnehtivat sodanjälkeisellä ajalla rakennetut pienet ja matalat kerrostalot, rivitalot sekä jossain määrin sokkeloinen asemakaava, joka on Haagan huvilayhdyskunnan ajan perua.[5] Alueella on yhä jonkin verran Haagan kauppalan aikaista rakennuskantaa, muun muassaHuopalahden kirkko, Steniuksentien koulurakennus sekä muutamia huviloita jaHaagan sankarihautausmaa. Kivihaka on pieni, 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue Haagan kaakkoisosassaKeskuspuiston laidalla. Se koostuu maaston muotoja noudattavista pitkistä, usein taitteisista 3–5-kerroksisista kerrostaloista.
Pohjois-Haaga on Helsingin ensimmäisiälähiöitä. Siellä on runsaasti 4–6-kerroksisia 1950-luvulla rakennettuja kerrostaloja, joiden lisäksi alueen maamerkkinä toimivat sen pohjoisosassa sijaitsevat kymmenkunta 1950-luvun lopulla rakennettua 10–12-kerroksista tornitaloa.[10] Lisäksi alueen itäreunassa sijaitsee 1970-luvun alussa rakennettu, 3–7-kerroksisista elementtikerrostaloista muodostuva korttelimainen asuinalue. Haagan luoteisosassa,Vantaankosken radan varressa sijaitseva Lassila on 1970–1980-luvun taitteessa rakennettu tiivis osa-alue. Lassilassa on sekä kerrostaloja että matalampaa rivitalo- ja pienkerrostaloasutusta.
Haagaa on täydennysrakennettu 2000-luvulla. Uudempaa rakennuskantaa löytyy esimerkiksiLaajasuon liikuntapuiston etelä- ja pohjoispuolelta.[5]
Haagassa toimii neljä suomenkielistä peruskoulua ja kaksi suomenkielistä lukiota. Etelä-Haagassa sijaitsevaHaagan peruskoulu käsittää luokat 1–9,Pohjois-Haagan ala-asteen koulu käsittää luokat 1–6 jaPohjois-Haagan yhteiskoulu käsittää luokat 7–9 sekä lukion. Etelä-Haagassa sijaitsee myös yksityinenHelsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK), jossa toimivat peruskoulun luokat 3–9 sekä lukio. Lisäksi Pohjois-Haagassa toimiiMarjatta-koulu, joka on pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille tarkoitettu erityiskoulu.Stadin ammatti- ja aikuisopiston autoalan oppilaitos sijaitsee Haagassa, samoinHaaga-Helia ammattikorkeakoulun hotelli-, ravintola- ja matkailualan kampus.Valkeassa talossa koulutusta tarjoaaHumanistinen ammattikorkeakoulu[11].
Ruotsinkielinen peruskouluHoplaxskolan palvelee Haagan ruotsinkielisiä oppilaita. Etelä-Haagassa toimii ruotsinkielinen lukioGymnasiet Lärkan.
Haagassa sijaitsee kaksi kirjastoa:Etelä-Haagan kirjasto sekä nimestään huolimatta Lassilan osa-alueella sijaitsevaPohjois-Haagan kirjasto.
Haagan asukkaita palvelee Etelä- ja Pohjois-Haagan rajamaille sijoittuvaHaagan terveysasema.
Haagassa sijaitsee useiden kuulovammaisjärjestöjen käyttämäValkea talo sekä Haagan kuntoutuskoti, joka on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille.[12]
Kivihaan osa-alueella sijaitseeSuomen Punaisen RistinVeripalvelun päätoimipiste.
Haagaa ympäröivätVihdintie,Hämeenlinnanväylä jaKehä I. Autoliikenteen lisäksi Haagasta on monipuoliset joukkoliikenneyhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua. Helsingin ja Turun välinenrantarata kulkee Haagan läpi, jaVantaankosken rata erkanee siitä Etelä-Haagassa sijaitsevanHuopalahden rautatieaseman kohdalla. Toinen kaupunginosaa palveleva rautatieasema,Pohjois-Haagan rautatieasema, sijaitsee Vantaankosken radalla Lassilan osa-alueella. Myöspikaraitiolinja 15 kulkee kaupunginosan halki. Bussiyhteyksistä tärkein on Haagan läpi kulkeva runkolinja40 (Elielinaukio–Kannelmäki), jonka ohella alueen kautta kulkee useita muita bussilinjoja.
Huopalahden seurakunnan ja Hakavuoren seurakunnan yhdistyttyä 1.1.2011, Etelä-Haagan ja Kivihaan sekä Pohjois-Haagan ja Lassilan alueet muodostavat nykyisin Haagan seurakunnan.[13]
Nykyisin Haagan seurakunnan ainoa kirkko on Etelä-Haagassa sijaitsevaHuopalahden kirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1917. Lisäksi Pohjois-Haagassa sijaitsee vuonna 1963 valmistunutHakavuoren kirkko, joka poistettiin käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2016.
Etelä- ja Pohjois-Haagan väliin sijoittuvalla puistokaistaleella sijaitseeLaajasuon liikuntapuisto. Myös Lassilan osa-alueella on liikuntapuisto.
Haagassa toimii jalkapalloseuraPohjois-Haagan Urheilijat (FC POHU).
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |  | |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri | ||
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri | ||