| Håbon kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Uppsalan lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Bålsta |
| Kuntakoodi | 0305 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 143,55 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 22 019 |
| – Väestötiheys | 153,4 as./km² |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Håbon kunta (ruots.Håbo kommun) onUppsalan läänissä sijaitsevaRuotsinkunta.Maakuntajaossa se kuuluuUplantiin. Kunnan keskustaajama onBålsta.[3]
Kunnan maapinta-ala on 143,55 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 22 019 henkeä (31.12.2020).[2]
Håbon naapurikuntia ovatUpplands-Bro,Enköping,Uppsala,Knivsta jaSigtuna.
Håbon asukasluku on nelinkertaistunut vuosina1968–2009. Kunnan elinkeinoelämä on asukaslukuun nähden vaatimatonta; suurin osa kunnan asukkaista käy töissä Suur-Tukholman alueella. Håbon merkittävin nähtävyys onSkoklosterin linna, joka on yksi Ruotsin merkittävimpiäbarokkilinnoja ja maan historian suurin yksityisomistuksessa ollut linna.
Vuonna 2007 kunnassa oli 39,51 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 27,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nykyinen Håbon kunta koostuu viidestä entisestämaalaiskunnasta, jotka kuuluivat samannimisenHåbon kihlakuntaan. Kihlakuntaan kuuluivat myös nykyäänTukholman läänissä sijaitsevaanUpplands-Bron kuntaan kuuluvat Håtunan ja Håbo-Tibblen kunnat.[6]
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin Håbonsuurkunta:[7]
Kuntamuodoltaan Håbo oli maalaiskunta.[7]
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja Håbonmaalaiskunnasta tuli Håbonkunta. Kunnan rajat säilyivät kuitenkin uudistuksessa ennallaan.[8]
| Håbon kunnan väestönkehitys 1950–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1950 | 2 736 | |||
| 1955 | 2 628 | |||
| 1960 | 2 812 | |||
| 1965 | 3 691 | |||
| 1970 | 6 118 | |||
| 1975 | 9 987 | |||
| 1980 | 13 301 | |||
| 1985 | 13 876 | |||
| 1990 | 15 209 | |||
| 1995 | 16 874 | |||
| 2000 | 17 468 | |||
| 2005 | 18 569 | |||
| 2010 | 19 629 | |||
| 2015 | 20 279 | |||
| 2020 | 22 019 | |||
| Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[9][2] | ||||
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[10] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 739 | 13,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 933 | 4,6 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 995 | 9,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 14 612 | 72,1 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 960 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 4,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 10,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 907 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 6,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 223 816kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 58 000kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots.dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots.nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta.Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,3 | 0,6 | |
| jalostus | 26,5 | 22,7 | |
| palvelut | 69,0 | 75,3 | |
| tuntematon | 3,2 | 1,4 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 5 152 | 9 894 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 52,1 | ||
Kunnassa on 6taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,9 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 172 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Bålsta | 14 147 |
| 2 | Slottsskogen | 1 492 |
| 3 | Råby | 885 |
| 4 | Söderskogen | 378 |
| 5 | Krägga | 331 |
| 6 | Häggeby och Vreta | 224 |
Kunnankeskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaantaajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaanpientaajamat:[20]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajatvaltiopäiville,aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Håbon kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 6 | 8 | 12 | 13 | 14 | 13 | 13 | 13 | 11 | 13 | 11 | 10 | 10 | ||
| Keskustapuolue | 10 | 9 | 7 | 5 | 3 | 3 | 3 | 2 | 3 | 0 | 3 | 3 | 3 | 3 | ||
| Liberaalit | 4 | 4 | 3 | 1 | 4 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 2 | 4 | 2 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 15 | 14 | 15 | 15 | 13 | 13 | 11 | 14 | 13 | 16 | 13 | 15 | 15 | 11 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 5 | 8 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 3 | 6 | 8 | 6 | 3 | 2 | 3 | ||
| Yhteensä[23] | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviinpiireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavatRuotsin kirkon seurakunnat:[24]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukeekbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
