Kirjaimistoon kuuluu 38 konsonanttia ja 10 vokaalia, ja sitä kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Se on tyypiltäänabugida, mikä tarkoittaa, että yksi kirjainmerkki kuvaa pääsääntöisestikonsonantista ja sitä seuraavastavokaalista muodostuvaatavua.
Gurmukhi-kirjaimisto perustuu muinaiseenbrahmi-kirjoitukseen. Kirjaimiston standardoisikhiläisyyden toinenguruAngad Dev 1500-luvulla. Nimi gurmukhi tarkoittaa kirjaimellisesti ”gurun suusta”. Gurmukhi on enimmäkseen käytössä sikhiläisten keskuudessa, jashahmukhi on yleisempimuslimien käytössä. Sikhiläisyyden merkkiteosAdi Granth on kirjoitettu gurmukhi-kirjaimistolla.[2]
Pandžabin lisäksi gurmukhia on käytetty Intiassasindhin kirjoittamiseen.[3][4] Nykyisin sindhiä kirjoitetaan Pakistanissa pääasiallisesti arabialaisilla kirjaimilla ja Intiassa joko arabialaisilla kirjaimilla taidevanagarilla.[4]
Latinalaisilla kirjaimilla ja gurmukhilla kirjoitettu opaste Southallin rautatieasemallaLontoossa.
Gurmukhin aakkostoon kuuluu 32tarkkeetontakonsonanttia. Kuuteen konsonanttiin voidaan lisätä tarkkeeksi alapuolinen piste harvoin käytettyjen, erityisesti lainasanoissa esiintyvienäänteiden esittämiseen. Kirjaimillaੳ ūṛā,ਅ aiṛā jaੲ īṛī ei ole omaa äännearvoa, vaan niitä käytetään vokaalialkuisissa tavuissa ilmaisemaan konsonantin puuttumista.[5][2][huom 1]
Kirjain
Lat.
Ääntämys
ਕ
ka
[kə]
ਖ
kha
[kʰə]
ਗ
ga
[gə]
ਘ
gha
[kə],[gə]
ਙ
ṅa
[ŋə]
ਚ
ca
[tʃə]
ਛ
cha
[tʃʰə]
ਜ
ja
[dʒə]
ਝ
jha
[tʃə],[dʒə]
ਞ
ña
[ɲə]
ਟ
ṭa
[ʈə]
ਠ
ṭha
[ʈʰə]
Kirjain
Lat.
Ääntämys
ਡ
ḍa
[ɖə]
ਢ
ḍha
[ʈə],[ɖə]
ਣ
ṇa
[ɳə]
ਤ
ta
[tə]
ਥ
tha
[tʰə]
ਦ
da
[də]
ਧ
dha
[tə],[də]
ਨ
na
[nə]
ਪ
pa
[pə]
ਫ
pha
[pʰə]
ਬ
ba
[bə]
ਭ
bha
[pə],[bə]
Kirjain
Lat.
Ääntämys
ਮ
ma
[mə]
ਯ
ya
[jə]
ਰ
ra
[rə]
ਲ
la
[lə]
ਵ
va
[wə]
ੜ
ṛa
[ɽə]
ਸ
sa
[sə]
ਹ
ha
[hə]
ੳ
–
–
ਅ
–
–
ੲ
–
–
Kirjain
Lat.
Ääntämys
ਸ਼
śa
[ʃə]
ਖ਼
ḵẖa
[xə]
ਗ਼
ġa
[ɣə]
ਜ਼
za
[zə]
ਫ਼
fa
[fə]
ਲ਼
ḷa
[ɭə]
Kirjaimiaਘgha,ਝjha,ਢḍha,ਧdha jaਭbha on todennäköisesti aikaisemmin käytettyaspiroitujensoinnillisten konsonanttien esittämiseen. Nykypandžabissa ei esiinny soinnillisten konsonanttien aspirointia, vaan näitä kirjaimia käytetään nykyisintoonin ilmaisemiseen. Sanan alussa tai sanavartalon keskellä konsonanttia seuraa matala tooni, ja sanavartalon lopussa esiintyessään konsonantti ilmaisee edeltävän vokaalin ääntymistä korkealla toonilla. Sanan alussagha,jha,ḍha,dha jabha äännetään soinnittomina ([k tʃ ʈ t p]) ja muualla soinnillisina ([g dʒ ɖ d b]).[2] Myös kirjaintaਹha käytetään toonin ilmaisemiseen. Sanan alussa se ääntyy konsonanttina[h], muualla se ilmaisee ainoastaan edeltävän vokaalin ääntymistä korkeassa toonissa.[2]
Gurmukhissa käytetään huomattavasti vähemmänligatuureja peräkkäisten konsonanttien yhdistelmille kuin esimerkiksi devanagarissa. Erillinen yhdistelmämuoto on kuitenkin olemassa kolmelle kirjaimelle:ਹha,ਰra jaਯya.[2]
Sana ”pandžabi” (paṃjābī) gurmukhilla,lla jashahmukhilla kirjoitettuna.
Vokaalit merkitään tavun alussa omilla itsenäisillä kirjaimillaan, jotka on muodostettu mykistä konsonanteistaੳ ūṛā,ਅ aiṛā jaੲ īṛī.Ūṛā jaīṛī eivät esiinny koskaan yksinään, vaan niihin liitetään aina jokin vokaalitarke.Aiṛa ilman vokaalitarketta ilmaisee vokaaliaa. Konsonanttialkuisissa tavuissa vokaalit merkitään säännönmukaisella lisäyksellä konsonanttikirjaimeen. Vokaalillaa ei ole omaa tarketta, vaan sen katsotaan seuraavan jokaista vokaalia, jolle ei ole merkitty vokaalitarketta.[2]
Yksin
ਕ:n kanssa
Lat.
Ääntämys
ਅ
ਕ
a
[ə]
ਆ
ਕਾ
ā
[ɑ]
ਇ
ਕਿ
i
[ɪ]
ਈ
ਕੀ
ī
[i]
ਉ
ਕੁ
u
[ʊ]
Yksin
ਕ:n kanssa
Lat.
Ääntämys
ਊ
ਕੂ
ū
[u]
ਏ
ਕੇ
ē
[e]
ਐ
ਕੈ
ai
[æ]
ਓ
ਕੋ
ō
[o]
ਔ
ਕੌ
au
[ɔ]
Osa vokaaleista muuttaa äännearvoaan kirjaimenਹha kanssa: yhdistelmäih äännetään[e],uh äännetään[o],ahi äännetään[æ] jaahu äännetään[ɔ]. Kuten muutkin sanankeskeisenha-kirjaimen esiintymät, nämäkin yhdistelmät lausutaan korkealla toonilla.[2]
Nasaalivokaalien merkitsemiseen on gurmukhissa kaksi merkkiä. Merkin valinta riippuu siitä, minkä vokaalin yhteydessä nasaalitarke esiintyy. Vokaaliena,i jau kanssa sekä sanan lopussa vokaalinū kanssa käytetään kirjaimen yläpuolelle piirrettävää alaspäin avonaista puolikaarta nimeltäṭippī (translitteroitunaṃ). Kaikkien muiden vokaalien kanssa nasaalitarkkeena käytetään kirjaimen yläpuolista pistettä, jonka nimi on pandžabiksibiṃḍī (translitteroitunaṁ).[5]
ਤੰਦtaṃd[tə̃d]
ਸ਼ਾਂਤśāṁt[ʃãt]
Useista intialaisista kirjaimistoista poiketen gurmukhissa ei esitetägeminaattaa konsonantin kahdentamisella, vaan sen ilmaisemiseen on oma tarkkeensa. Ylöspäin avonainen puoliympyrä (pandžabiksiadhak) kirjoitetaan ennen geminoitavaa konsonanttia.[5] Aspiroidun konsonantin yhteydessäadhak ilmaisee, että kirjainta edeltää sama konsonantti aspiroimattomana.[2] Geminaatatmm jann ilmaistaanṭippī-tarkkeen avulla.[2]
ਹੁੱਟੀhuṭṭī[hʊʈʈi]
ਪੱਖੀpakkhī[pəkkʰi]
ਲੰਮੀlaṃmī[ləmmi]
Gurmukhissa on omavirama-tarkkeensa, pandžabiksihalaṃt, joka ilmaisee oletusvokaalia:n puuttumista (esim.ਕka →ਕ੍k). Tarketta käytetään joskussanskritia mukailevassa tekstissä ja sanakirjoissa, mutta useimmiten se jätetään pandžabia kirjoitettaessa merkitsemättä.[5]
Jumalan ykseyteen sikhiläisyydessä viittaava termiIkk Oankar kirjoitetaan gurmukhissa usein omalla merkilläänੴ.[5]
Gurmukhissa on omat kirjainmerkkinsä, joita käytetäänarabialaisten numeroiden tavoinkymmenjärjestelmässä.[5] Myös arabialaiset numerot ovat yleisessä käytössä pandžabinkielisessä tekstissä.
Kansainvälisessä kirjaimistostandardissaISO 15924:ssa gurmukhin numero on 310 ja kirjainkoodi ”Guru”.[6]
Gurmukhin kirjaimet sijoittuvatUnicoden lohkoon 0A00–0A7F. Lohko sisältää gurmukhin konsonantti- ja vokaalimerkit, numerot, vokaalitarkkeet sekä muut tarkemerkit kutenṭippi,biṃḍī,adhak jahalaṃt. Pisteelliset konsonantitਸ਼śa,ਖ਼ḵẖa,ਗ਼ġa,ਜ਼za,ਫ਼fa jaਲ਼ḷa ovat Unicodessa erillisiä kirjaimiaan, eikä niiden kirjoittamiseen tarvita tarkemerkkiä. Pilkkua ja pistettä vastaavatdaṇḍa-välimerkit (। ja ॥) eivät kuulu gurmukhin Unicode-lohkoon, vaan ne on määriteltydevanagarin lohkossa.[7]
↑Gurmukhintranslitterointi latinalaiseen kirjaimistoon on tässä tehty kansainvälisenISO 15919 -standardin perusteella. Tämä tarkoittaa muun muassa, että suomen j-äänne translitteroidaany, suomen tš-äännec ja suomen dž-äännej.
↑abcdefghiGill, Harjeet Singh: ”The Gurmukhi Script”, The World’s Writing Systems, s. 395–398. (Toim. Peter T. Daniels) Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7Teoksen verkkoversio Viitattu 13.3.2014. (englanniksi)