Gurilaiset elivoltalaiset kielet ovatLänsi-Afrikassa puhuttujen noin 85nigeriläis-kongolaisen kielen ryhmä. Niitä puhutaanBurkina Fasossa,Malin kaakkoisosassa,Norsunluurannikon,Ghanan,Togon jaBeninin pohjoisosissa sekäNigerian luoteisosassa. Gurilaisten kielten puhujamäärä on noin 12–15 miljoonaa. Niistä suurin on Burkina Fasonmoore, jota puhuu noin neljä miljoonaa henkeä.[1]
Suurin osa gurilaisista kielistä kuuluu keskigurilaisten taisenufokielten ryhmiin. Niiden joukossa on myös kieliä, jotka jäävät molempien ryhmien ulkopuolelle. Norsunluurannikon pohjois- ja Burkina Fason lounaisosan senufokielten asema kieliryhmän osana on kyseenalainen.[1]
Burkina Fason sekä Ghanan, Togon ja Beninin pohjoisosien keskigurilaiset kielet jakautuvat pohjoiseen ja eteläiseen pääryhmään. Pohjoisen pääryhmän 29 kielestä 27 on oti-voltalaisia. Niihin kuuluvat mooren lisäksi muun muassadagari,dagbani,mampruni jagurma. Eteläisen pääryhmän 29 kielestä 20 kuuluu gurunsikieliin.[1] Aikaisemmin gurilaisina kielinä pidettiin myös Malindogonikieliä[2].
Suurin osa gurilaisista kielistä toimii ainoastaan yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. Muutamia kieliä varten luotiin 1900-luvun alussa kirjaimistot ja eräitä niistä on käytetty kouluopetuksen välineinä 1970-luvulta lähtien.[3]Samuen kielen kirjakielen luominen aloitettiin 2010-luvulla[4].