Guiyang onGuizhoun maakunnan pääkaupunkiKiinassa, sekä maakuntansa taloudellinen keskus. Guiyang alkoi kehittyä varsinaisestiYuan-dynastian kaudella ja se kasvoi huomattavastitoisen maailmansodan ja aikana, sekäKiinan sisällissodan jälkeen. Hallinnollisesti kaupunkiin kuuluu varsinaista rakennettua aluetta suurempi alue. Guiyangin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 4 322 611 ja vuoden 2017 arvion mukaan jo 4,8 miljoonaa. Kaupungin alueella asuuhan-kiinalaisten lisäksi etnisiä vähemmistöjä, joistamiaoilla jabouyeilla on sen alueella omia autonomisia etnisiä kyliään.
Guiyangin kaupungin hallinnollinen alue on pinta-alaltaan 8 034 km². Sen naapurissa ovatQiannanin buyien ja miaojen autonominen prefektuuri kaakossa,Bijie lännessä jaZunyi pohjoisessa. Guiyangin kaupunkipiirien pinta-ala on 220,31 km², tai vain noin 1,97 % sen koko pinta-alasta.[3] Kaupunki sijaitseeNanming-joen varrella, joka yksiJangtseen laskevanWu-joen ylähaaroista.[4]
Giuyangissa onKöppenin ilmastoluokituksen mukaan subtrooppinen kostea ilmasto. Kesät ovat kuumia ja sateisia, talvella on kuivempaa ja viileää. Vuoden keskilämpötila on noin 16 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 170 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 25 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 6 °C. Sateisin kuukausi on kesäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 220 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 20 millimetriä.[6]
Ming-dynastian kaudella vuonna 1597 rakennettu Jianxiu-torni Nanming-joen varrella.[9]
Kiinan historian niin sanotullakevättä ja syksyä-kaudella vuosina 770–476 ennen ajanlaskun alkua nykyistenYunnanin ja Guizhoun ylänköjen alueella vaikutti useita eri valtioita, joilla oli tiiviit suhteet keskenään.[4] Nykyisen Guiyangin aluetta hallinnut valtio oliZangke. Zangesta tuliYelangin valtion alainentaistelevien läännitysvaltioiden kaudella jaläntisen Han-dynastian jaitäisen Han-dynastian kausilla alueesta tuli Zangken prefektuuri.Tang-dynastian kaudella alueesta tuli osa Ju-nimistä prefektuuria, jokaSong-dynastian kaudella vuonna 1119 sai nimen Guizhou.[10] Kiinalaisvalta rajoittui vielä tähän asti todellisuudessa paljolti vain alueen kiinalaisiin sotilastukikohtiin. Kiinteämmin alue vallattiin vastamongolienperustamanYuan-dynastian sotaretkellä Etelä-Kiinaan vuonna 1279.[4] Yuan-dynastia perusti vuonna 1280 prefektuurin nimelläShunyuanlu Xuanfusi. Prefektuurin nimi ja hallinto muuttui myölhemmin, mutta aluetta johtavan sotilaspäällikön päämajaksi valittiin Shunyuan, eli nykyinen Guiyang.[10] Vasta Yuan-dynastian vakiinutettua valtansa alueella alkoi myöshan-kiinalaisten laajempimittainen muuttoliike alueelle.[4]
Guizhoun maakunta perustettiinMing-dynastian kaudella vuonna 1413 ja Guiyangista tuli alueen hallinnollinen keskus.[10] Kaupunki jakautui yhteisöllisesti kahteen eri alueilta saapuneiden kauppiaiden kaupunkiin. Niin sanottua uutta tai pohjoista osaa asuttivatSichuanista muuttaneet kauppiaat ja eteläistä tai vanhaa osaaHunanista,Kantonista jaGuangxista saapuneet kauppiaat. Guizhou kokonaisuudessaan oli pitkään Kiinan alueista kehittymättömin, mikä heijastui myös sen hallinnolliseen keskukseen. Alue kehittyi kuitenkin huomattavastiKiinan–Japanin sodan (1937–1945) aikana. Guiyang yhdistettiin teilläKunmingiin,Chongqingiin ja Hunaniin.[4] Guiyangin entinen piirikunta lakkautettiin ja alueesta tehtiin hallinnollisesti kaupunki 1. heinäkuuta 1941.Toisen maailmansodan jälkeen käytiinKiinan sisällissotaa jakommunistit valtasivat kaupungin 15. marraskuuta 1949.[10] Kaupunki kehittyi edelleen nopeasti oman alueensa teollisuuden keskukseksi.[4]
Guiyangin bruttakansantuote oli vuonna 2017 yhteensä 353,8 miljardiarenminbiä, eli henkilöä kohden 74 493 renminbiä. Palvelusektorin osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2017 56,9 %, jalostuksen 38,9 % ja teollisuuden 4,2 %.[11] Guiyangin teollisuuden aloihin lukeutuvat esimerkiksi kemikaaliteollisuus, sekä teollisuus- ja kaivoskoneiden tuotanto. Muuhun teolliseen tuotantoon luketuuvat esimerkiksi paperin, lasin ja tekstiilien tuotanto. Korkean teknologian saralla kaupunkiin on kehittynyt esimerkiksi ilmailuteollisuutta.[4] Kaupungin alueella on useita eri luonnonvarojen esiintymiä, esimerkiksihiiltä,rautaa,piitä,fosforia,rikkiä jamarmoria. Alueella on myös suuretbauksiittiesiintymät. Bauksiittiesiintymän koko on 430 miljoonaa tonnia, tai noin viidennes Kiinan koko esiintymästä. Maochangin bauksiittikaivos on suuri kaivoslaitos GuiyanginQingzhenissä.[12]
↑Thomas Brinkhoff: China: Administrative Division (Prefektuurin naapurit näkee valitsemalla prefektuuritason kartan Level 2 -valinnasta ja kohdistamalla kartan haluttuun prefektuuriin hiiren klikkauksella tai kartan alapuolella olevan maakuntakohtaisen prefektuurilistauksen avulla. Kartta näyttää naapuriprefektuurinen nimen hiirellä osoittamalla.) citypopulation.de. Viitattu 17.6.2015. (englanniksi)