Graniitti on rakeinensyväkivilaji, joka kuuluumagmakiviin. Se koostuukvartsista,kiilteestä,maasälvästä ja joskus myössarvivälkkeestä, ja sen väri vaihtelee maasälvän mukaan tummanpunaruskeasta vaaleanharmaaseen. Graniitti on ominaisuuksiltaan kovaa ja kestävää.[1] Se on saanut nimensä latinan sanastagranum eli rae.[2]
Graniittia käytetään paljon rakennuskivenä. Se on yksiSuomen kallioperän yleisimpiä kivilajeja ja yksi koko maailman yleisimmistä syväkivilajeista.[3] Kun Suomen maakunnille valittiin omatmaakuntakivet vuonna 1989, ehdokasasettelusta vastannut raati totesi, että graniitti on itseoikeutetusti koko Suomen kansalliskivi.[4]
Suomen graniiteista suuri osa on 1 800–1 900 miljoonaa vuotta vanhoja varsinkin maan pohjoisosissa. Etelässä ne ovat hieman myöhemmin jähmettyneitä.Rapakivigraniittien ikä on noin 1 650 miljoonaa vuotta.[8]
Graniitti koostuukvartsista,kiilteestä,maasälvästä ja joskus myössarvivälkkeestä, jotka voidaan erottaa rakeina kiven pinnassa. Graniitin väri vaihtelee melko paljon maasälvän värin (joka vaihtelee punaisesta miltei valkoiseen) ja määrän mukaan tumman punaruskeasta vaaleanharmaaseen. Myös raekoko vaihtelee muutamasta sentistä alle milliin.[9] Erikoisia graniittimuunnoksia ovat muun muassapallograniitit ja erityyppisetrapakivigraniitit, joita louhitaan koriste- ja rakennuskiveksi.[5] Graniitin tiheys on koostumuksesta riippuen noin 2,55–2,75 g/cm3.[1][10]
Magmakiveksi graniitti on vaaleaa ja kevyttä, koska siinä on runsaasti piihappoa verrattuna muihin syväkivilajeihin. Lisäksi samasta syystä se on niin sanottu hapan kivilaji.[11] Graniitin tyypillinen kemiallinen koostumus on 70–77 %piidioksidia, 11–13 %alumiinioksidia, 3–5 %kaliumoksidia, 3–5 %natriumoksidia, 1 %kalkkia, 2–3 %rautaa, ja alle 1 %magnesiumia ja titaania.[12]
Graniitissa on pieniä määriäuraania jatoriumia, jotka aiheuttavat radioaktiivista säteilyä. Yleensä säteilymäärät ovat erittäin pieniä, mutta joskus merkittäviä. Muiden materiaalien tuottajat ovat kampanjoineet graniittisten työtasojen vaarallisuudesta vedoten radioaktiivisuuteen.[13] Keskimäärin graniitissa on 3 ppm (40 Bq/kg) uraania ja 17 ppm (70 Bq/kg) toriumia. Ne hajoavatradoniksi, jolla on terveysvaikutuksia varsinkin huonosti tuuletetuissa tiloissa. Skandinaviassa kuitenkin maaperästä tuleva radon on yleensä huomattavasti rakennusmateriaaleja suurempi altistaja.[14]
Magmakivet, myös syväkivet, ovat joskus tasarakeisia, jolloin rakeet ovat suurinpiirtein saman kokoisia. Joskus ne ovat hajarakeisia, jolloin jotkut rakeista ovat huomattavasti muita suurempia.[16] Hajarakeista graniittia on eräässä kalliossaHeinävedellä, missä onRyöskän tupa niminen luola.[17]
Espanja ja Intia ovat suuria graniitintuottajamaita.[18] Myös Yhdysvalloissa louhitaan paljon graniittia, mutta sitä myös tuodaan etenkin Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Italiasta ja Norjasta.[19]Vermontissa toimivaRock of Ages mainostaa olevansa maailman suurin graniittilouhos. Siellä on louhittu graniittia vuodesta 1885.[20]
Graniitti on kestävää ja helppohoitoista, ja sitä on käytetty sekä rakennusten ulkopinnoissa että sisätiloissa esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen tasoina.[25] Sitä on käytetty rakennusten kivijalkojen rakentamiseen ja sitä käytetään yleisesti katujen reunakivinä. Graniitista tehdään myös muuta katukiveystä, veistoksia ja hautakiviä.[26][27]
Curlingin pelivälineet tehdään graniitista.Ailsa Craigin esiintymää Skotlannin länsirannikolla on pidetty tähän tarkoitukseen maailman parhaana.[28]
Muinaiset egyptiläiset käyttivät kalkkikiven ohella myös kiillotettua graniittia veistosten, sarkofagien ja hautakammioiden materiaalina. Tätä on pidetty ihmeellisenä, sillä graniitti on kovempaa kuin egyptiläisten käyttämät kuparityökalut. Moderneilla kokeilla on voitu osoittaa, että jos kuparityökalun alle laitettiin kvartsihiekkaa, niillä pystyi työstämään myös graniittia.[29] Graniitin työstötaito unohtui, ja vasta 1830-luvulla skotlantilainen Alexander MacDonald kehitti moderneja menetelmiä tämän kovan kivilajin työstämiseen.[30] MacDonald käytti vasta keksittyä höyrykonetta graniittiesineiden kiillottamiseen ja pyöreiden muotojen luomiseen. Hänen tuottamiaan kiiltäviä hautakiviä rahdattiinAberdeenistä Lontooseen asti. Yksi MacDonaldin verstaan tunnetuimmista teoksista onkuningatar Viktorian japrinssi Albertin yhdeksän tonnia painava sarkofagiFrogmore Housessa.[31]
Pietarin keskustaan pystytettiin vuonna 1832Aleksanterin pylvääksi kutsuttu 25 metriä korkea pylväs muistoksi Aleksanterin Napoleonista saamasta voitosta. Pylväs louhittiin Suomen Pyterlahden graniitista. Samaa materiaalia käytettiinIisakinkirkon pylväisiin.[32]
↑Pavel Pletšov (Павел Плечов): ”Рождённые из магмы”, Энциклопедия для детей – Геология, s. 389. Издательский центр Аванта+, Мир энциклопедий, 2006. ISBN 5-98986-015-3(venäjäksi)
↑Aimo Kejonen, Tuomo Kesäläinen, Sakari Kielosto, Seppo I. Lahti, Veli-Pekka Salonen: ”Ryöskän tupa, Heinävesi”, Suomen luolat, s. 205. Salakirjat, 2015. ISBN 978-952-5774-80-1
↑Mayo, M. P. & Smith-Mayo, J.: Vermont Icons: 50 Classic Symbols of the Green Mountain State, s. 62. Rowman & Littlefield, 2012. ISBN 9780762786336Teoksen verkkoversio Viitattu 19.10.2015. (englanniksi)
